Itse näen asian niin, että jos lajille halutaan lisää näkyvyyttä (ja sitä kautta ihmisiä kiinnostumaan lajista), se tapahtuu tuomalla pelaajia ja heidän persooniaan enemmän esille. Pelaajien tunnettavuus ei lisäänny sillä, että lyödään numero selkään, vaan sillä, että heitä tuodaan lähemmäs katsojia nimenomaan persoonan esiintuomisen kautta.
Jos mietitään tunnetumpia pesispersoonia (painotan tässä nimenomaan persoonaa, koska se on se tekijä mikä pelaajan tunnettavuutta lisää), kuten Juho Hacklinia, Iiro Nokkalaa, Matti Saukkoa tai naisten puolelta Kaisa-Maija Rosvallia (joka toki jo lopettanut), niin kyllähän he kaikki ovat sellaisia, jotka ovat somessakin saaneet näkyvyyttä juuri oman persoonansa esiintuomisen kautta. Itsekin olen näiden pelaajien haastatteluista joitain klippejä jakanut kavereilleni, jotka eivät pesäpalloa seuraa. Se on sitä kuuluisaa näkyvyyttä.
Kaikkien ei tarvitse olla edellä mainittujen kaltaisia vitsiniekkoja ja hassuttelijoita tai Puhtimäen kaltaisia somettajia, mutta kyllä mielestäni pienetkin jutut tekisivät joukkueista lähestyttävämpiä. Oli se sitten joku pieni taukohaastattelu tai someen tehty klippi. Porin Pesäkarhut ovat mielestäni hyvä esimerkki, he on tehneet instagram-tililleen pelipäivisin videon, jossa joukkueen jäsenet vastaavat johonkin arkipäiväiseen kysymykseen. Ne ovat ihan hauskoja ja nopeita katsottavia, tuovat pelaajien kasvot esille ja saavat minut kenties ajattelemaan että heh, onpas samaistuttava ihminen. Toiseen ihmiseen on helpompi luoda tunneside kuin huippupesäpalloilijaan. Ja vaikka en Pesäkarhujen superfani olekaan, niin kyllä nuo klipit saivat minut ajattelemaan, että ovatpas nuo mukavia ihmisiä, toivottavasti saavat menestystä.
