Manse PP 2020

[Pikilaaka]

Kuka on puhunut mistään yhden pelin perusteella tehtävästä johtopäätöksestä? Mä olen seurannut naisten kärkijoukkueiden pelejä monta vuotta, etenkin Mansen pelejä ja perusongelma on ollut vaihtolyönnit (poislukien mestaruuskausi), kun koko ajan lyödään vain tökönäppiä keskelle. Hyvät joukkueet vetää etukenttänsä siihen kolmen metrin päähän ja tekee niistä runsaasti paloja tai hakee koppeja.


Niin nämä tilastothan on Hukalla kokonaisuudessaan paremmat tältä vuodelta ja viime vuodelta lähes samat, jos osaat niitä lukea. Eikä koko kauden tilasto-otos kuvaa tilannetta kärkijoukkueita vastaan. Lisäksi Lähde vaihtaa kakkoselle pääosin Peltokangasta. Kuten vaihtoi viime vuonnakin pääosin muistaakseni. Peltokangas on nopeampi etenijä kuin jota Hukka vaihtoi kakkoselle viime vuonna pääosin kärkivaihtoina.



Kyllä ne ongelmat oli vaan tänään juurikin siellä vaihtolyönneissä. Kotiutusprosentti oli sama kuin Kirittärillä (3/8 = 6/16).
Tässä ratkaiseva finaali pari vuotta sitten, jossa Mansella yksi kotiutusyritys, kun ei vaihdot onnistuneet, Kirittärillä kahdeksan:

Pesäpallon tulospalvelu

Mansella ei liene ole lähellekään sama joukkue tänä vuonna kuin oli kaudella 2018. Vai olenko ymmärtänyt väärin?

 

[JaKa]

Mansella ei liene ole lähellekään sama joukkue tänä vuonna kuin oli kaudella 2018. Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Oikeassa olet ja pelinjohtajakin on vaihtunut. Oli ehdotus että Hukka vie kahta väliä ja koppi viimeisellä. Ei sellainen sovi huippu etenijälle. Tuodut juoksut vain kelpaavat.

 

[Viuhka]

Mansella ei liene ole lähellekään sama joukkue tänä vuonna kuin oli kaudella 2018. Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Sä sanot aluksi yhden pelin perusteella, nyt kun ottaa muitakin pelejä, niin sanot että eri joukkue. Tällä kaudella kun nyt ei valitettavasti ole ollut muita pelejä Kirittäriä, Pesäkarhuja tai Lapuaa vastaan. Mä sanon, että nuo vaihtolyönnit on olleet toistuva ongelma kaudesta kauteen muita kärkijoukkueita vastaan varsinkin huomioiden Mansen etenijöiden nopeus, jolloin saman tasoisilla lyönneillä pitäisi tulla jatkuvasti enemmän tilanteita kuin vastustajalla eikä vähemmän. Otin nyt tuon ratkaisevan finaalin Kirittäriä vastaan parin vuoden takaa vain esimerkiksi, koska se jäi eniten mieleen tuosta ongelmasta tärkeänä pelinä.

 

[Pikilaaka]

Sä sanot aluksi yhden pelin perusteella, nyt kun ottaa muitakin pelejä, niin sanot että eri joukkue. Tällä kaudella kun nyt ei valitettavasti ole ollut muita pelejä Kirittäriä, Pesäkarhuja tai Lapuaa vastaan. Mä sanon, että nuo vaihtolyönnit on olleet toistuva ongelma kaudesta kauteen muita kärkijoukkueita vastaan varsinkin huomioiden Mansen etenijöiden nopeus, jolloin saman tasoisilla lyönneillä pitäisi tulla jatkuvasti enemmän tilanteita kuin vastustajalla eikä vähemmän. Otin nyt tuon ratkaisevan finaalin Kirittäriä vastaan parin vuoden takaa vain esimerkiksi, koska se jäi eniten mieleen tuosta ongelmasta tärkeänä pelinä.

Ja mä sanon, että sä et nyt ymmärtänyt, mitä mä sanoin. Jos katsotaan Mansen tämän kauden pelejä, voidaan varmaankin vetää sellainen johtopäätös, että kärki on toiminut hyvin. Etenijätilaston ykkönen on Virpi Hukka, nelonen Ida Lähde ja kymmenes Henna Peltokangas.

Kärkilyöntitilaston ykkönen on Virpi Hukka, kolmonen Ida Lähde ja vitonen Henna Peltokangas.

Kärkilyöntiprosenttien osalta, jos jätetään listasta pois kaksi muutaman ottelun pelannutta, voidaan todeta, että ykkönen on Virpi Hukka ja kolmonen Ida Lähde.

0-tilanteessa kentällemeno on niin ikään toiminut kohtalaisen hyvin. Henna Peltokangas 69/89 (77,5%) ja Ida Lähde 29/34 (85,3%). Virpi Hukalla on 7 kentällemenoa. Prosentteja ei ole, koska vähemmän kuin kymmenen yritystä.

Manse on tuonut eniten ja päästänyt vähiten juoksuja. Jos jostain pitäisi olla huolissaan, on numerolla kotiuttavat pelaaja/pelaajat. Enkä ole varma, onko sekään nyt sitten loppupeleissä ainakaan tässä vaiheessa kovin suuri ongelma.

Pesiksen maailmasta löytyy mielenkiintoinen tilastoselain, josta löytyy ihmeellisiä asioita niin e tartte mutulla mennä.

 

[Sarastus]

Mansella ja Pesäkarhuilla on vähiten päästettyjä juoksuja. Molemmilla 41 päästettyä.

 

[Pikilaaka]

Mansella ja Pesäkarhuilla on vähiten päästettyjä juoksuja. Molemmilla 41 päästettyä.

Niinhän minä taisin sanoa?

 

[Kodiak]

Pitäneekö totuutta että Virpi Hukan ja Emma Sallisen siirrot Tampereelle olisi tehty erittäin myrskyisissä ja katkerissa merkeissä ???

 

[Etupenkki]

Pitäneekö totuutta että Virpi Hukan ja Emma Sallisen siirrot Tampereelle olisi tehty erittäin myrskyisissä ja katkerissa merkeissä ???

Mikä nyt "myrsky" on? Kumpikaan ei halunnut neuvotella Kirin kanssa koska olivat päättäneet siirtyä Tampereelle. Korkeintaan myrsky vesilasissa.

Mansen suurin haaste tällä hetkellä on, kuinka saada Ala-Lipasti piilotettua ulkopelissä. Kiri ja Pori pelaavat armottomasti häntä vastaan. Sisäpelissä ajaa varmasti asiansa kakkoskärjessä mutta ykköskärki vaatii vähän muitakin lyöntejä kuin tuppinäpin.

 

[Viuhka]

Ja mä sanon, että sä et nyt ymmärtänyt, mitä mä sanoin.

Okei, tämä voi pitää paikkansa. Yritetään vielä kerran.

Omat pointtinihan oli siis tässä (ehkä vähän sekavasti ilmaisin ne):

A) Voisi koittaa jotakin kärkijoukkuetta vastaan vaihtaa Hukan kakkoseksi ja Lähteen kolmoseksi ennen pudotuspelejä. Ei välttämättä pysyvä ratkaisu, mutta mielestäni voisi olla parempi noin päin. Noilla Lähteen näpeillä on helpompi vaihtaa tuota kakkos-kolmosväliä kärkijoukkueita vastaan ja Hukka hiukan parempi ykkös-kakkosvaihtaja mielestäni ja nopeampi etenijä.

B) Kärkijoukkueita (Kirittäret, Pesäkarhut, Virkiä) vastaan Mansen naisten ongelma on mielestäni ollut jo pitkän aikaa se, että vaihtolyönnit on vähän heikompitasoisia kuin vastustajalla.

Jos katsotaan Mansen tämän kauden pelejä, voidaan varmaankin vetää sellainen johtopäätös, että kärki on toiminut hyvin.

Tarkoitat varmaankin nimenomaan tuota ykköskeulaa (Peltokangas-Lähde-Hukka-) ja olen samaa mieltä, että se on toiminut hyvin. Mutta voisi ehkä toimia vielä paremmin. Se on täynnä Superin parhaita pelaajia, että kyllähän suoritukset minimissään pitääkin hyviä olla verrattuna muihin pelaajiin.

Se on sitten eri kysymys, että onko se ykköskeula parhaassa mahdollisessa rakenteessa (järjestyksessä) tuolla nykyisellä lyöntijärjestyksellä kärkijoukkueita vastaan ja että riittääkö tuo nykyinen rakenne mestaruuteen asti. Se on käsittääkseni joukkueen tavoite. Kakkosena pelaavan pelaajan tasoon ei pelkästään myöskään vaikuta, että kuka on paras ykkös-kakkosvälin vaihtaja, vaan toinen puoli on myös, että kuka on paras etenijä siihen, jos kärki (Peltokangas) ei pääse kentälle tai palaa. Silloin se kakkosena pelaava pelaaja koittaa aurata kärkietenijänä sen tilanteen päälle ja sitä koitetaan polttaa vaihtotilanteissa, jos eteen ei laiteta etenijäjokeria. Hukka on Lähdettä hieman nopeampi tuossa. Kolmosena Hukan etenemisnopeus menee mielestäni vähän "hukkaan" pesänväleillä vaihtotilanteissa, kun on useammin vain takaetenijänä.

Etenijätilaston ykkönen on Virpi Hukka, nelonen Ida Lähde ja kymmenes Henna Peltokangas.

Manse on tuonut eniten ja päästänyt vähiten juoksuja. Jos jostain pitäisi olla huolissaan, on numerolla kotiuttavat pelaaja/pelaajat. Enkä ole varma, onko sekään nyt sitten loppupeleissä ainakaan tässä vaiheessa kovin suuri ongelma.

Väitän, että Virpi Hukka on niin hyvä etenijä, että olisi etenijätilaston ykkönen riippumatta siitä pelaisiko ykkösenä, kakkosena vai kolmosena. Kakkosena luultavasti hänellä olisi eniten tuotuja juoksuja määrällisesti. Peltokangas ja Lähde myös Superin nopeimpia etenijöitä.

Noissa tilastoissa pitää huomioida se, että ne on tulleet pääosin heikkoja vastustajia vastaan, joita vastaan noilla etenijöillä vaihtoon riittäisi vaikka pystymailanäppi. Ei tarvitse vaihtolyönnin vaikeusasteen olla sen vaikeampi heikkoa etukenttää vastaan. Mutta noita kärkijoukkueita vastaan pelkkä jatkuva näpin lyönti etukentälle ei tule enää ykköstilanteessa toimimaan, varsinkaan pudotuspeleissä (esim. alla viime kauden tilastot pudotuspeleistä). Pitäisi osata lyödä muutakin siten, että yritetty lyönti onnistuu (menee sinne, mihin sitä on yritetty). Esim. rajoihin, jatkeille, saumoihin, pystäreitä, varsia, jne. Tämä siis myös kakkoskärjen vaihtajilla. Kyllähän Lähde jonkin verran siis muutakin kuin näppiä lyö, mutta mielestäni Hukka on parempi lyömään niitä haastavampia vaihtolyöntejä ykköstilanteessa, jossa niitä eniten tarvitaan. Lähdekin ihan ok kyllä.

Pesiksen maailmasta löytyy mielenkiintoinen tilastoselain, josta löytyy ihmeellisiä asioita niin e tartte mutulla mennä.

Jep. Pesiksen Maailmasta ja Pesistulokset.fi:stä löytyy myös muita mielenkiintoisia tilastoja.

Näytänpä sulle @Pikilaaka nyt tilastojen kautta, mitä tarkoitan tuolla, että ongelmana on pidemmän aikaa olleet vaihtolyönnit, kun otit tilastot esille.
Koska tällä kaudella ei ole Jyväskylää, Poria tai Lapuaa vastaan ollut kuin yksi peli vielä, niin katsotaan noita pudotuspelejä muita kärkijoukkueita (Jyväskylä, Pori, Lapua) vastaan viime kaudelta. Valtaosa pelaajista Mansella on kuitenkin samoja kuin viime kaudella. Mansen naiset pelasi välieräsarjan Poria vastaan ja pronssisarjan Lapuaa vastaan. Jos katsotaan peleittäin onnistumisprosentteja vaihtotilanteissa (ykkös-kakkosvaihtojen ja kakkos-kolmosvaihtojen onnistumisten summa per yritysten summa peleittäin) ja katsotaan kumpi joukkue onnistui paremmin vaihtotilanteissa (tummennettuna), niin peleittäin ne meni näin:

7.9.19 Manse (yht. 16/29 = 55,2 %, ykkös-kakkosvaihdot 8/18 ja kakkos-kolmosvaidot 8/11, näiden summa 16/29) – Lapua (yht. 19/35 = 54,3 %)

4.9.19 Lapua (yht. 23/31 = 74,2 %) – Manse (yht. 17/24 = 70,8 %)

28.8.19 Pori (yht. 17/30 = 56,7 %) – Manse (yht. 11/33 = 33,3 %)

25.8.19 Manse (yht. 8/31 = 25,8 %) – Pori (yht. 17/27 = 63,0 %)

23.8.19 Pori (yht. 25/42 = 59,5 %) – Manse (yht. 16/35 = 45,7 %)

Pesäpallon tulospalvelu

Tuo oli mielestäni pääsyy, miksi Manse hävisi noita pudotuspelejä viime kaudella muille kärkijoukkueille. Tuo vaihtotilanteiden onnistumisprosentti oli heikompi neljässä pudotuspelissä viidestä kärkijoukkueita vastaan ja siinä yhdessä vain alle prosenttiyksikön parempi. Siihen taas on syynä heikot vaihtolyönnit eli Mansen naisten ongelmana on pidemmän aikaa ollut, että ne ei osaa lyödä yhtä hyviä vaihtolyöntejä kärkijoukkueita vastaan kuin vastustaja. Vastustajaa parempia ollaan monessa muussa asiassa, mutta tuo on yksi heikkous. Vauhtia kyllä riittää kärjessä vaikka kuinka hitosti, tällä hetkellä kirkkaasti naisten Superin eniten (Hukka, Peltokangas, Lähde, S. Sallinen, ..).

Noita prosentteja, jos Mansen naiset pystyvät parantamaan suhteessa kärkivastustajiin, niin voi tulla mestaruus. Muuten en siihen usko. Eilen Kirittäriä vastaan vastaava vaihtolyöntiprosentti Mansella yht. 12/26 = 46,1 % ja Kirittärillä yht. 20/30 = 66,7 %, vaikka Mansella naisten Superin nopeimmat etenijät.

Toki kakkoskärkenä Ala-Lipasti oli mielestäni myös erikoinen ratkaisu. Luulisin, että S. Sallinen olisi nopeampi siihen. Vaikka S.Sallinen-Hemmilä-Ala-Lipasti voisi olla järkevämpi kakkoskeulan järjestys, jos Ala-Lipastia pidetään siellä kakkoskeulassa. Toki myös se kotiuttajien lyöntijärjestys on pohtimisen arvoinen asia.

Sellainen kysymys @Pikilaaka , että kun Kirittärille kerran hävittiin tuo peli, niin oliko kyse mielestäsi vain huonosta päivästä Mansella (yritetyt suoritukset ei onnistuneet) vai siitä, että jotain tehtiin väärin tuossa pelissä?
Eli pitäisikö jotain asiaa muuttaa ensi peliin vai voitetaanko Kirittäret ilman muutoksiakin jatkossa?
Joukkueen tavoitehan on mestaruus, jolloin pudotuspeleissä viimeistään pitää noita kärkijoukkueita alkaa voittaa. Toki voi olla, että sinne on suunniteltu jo erilaiset taktiikat.

 

[Pikilaaka]

Okei, tämä voi pitää paikkansa. Yritetään vielä kerran.

Omat pointtinihan oli siis tässä (ehkä vähän sekavasti ilmaisin ne):

A) Voisi koittaa jotakin kärkijoukkuetta vastaan vaihtaa Hukan kakkoseksi ja Lähteen kolmoseksi ennen pudotuspelejä. Ei välttämättä pysyvä ratkaisu, mutta mielestäni voisi olla parempi noin päin. Noilla Lähteen näpeillä on helpompi vaihtaa tuota kakkos-kolmosväliä kärkijoukkueita vastaan ja Hukka hiukan parempi ykkös-kakkosvaihtaja mielestäni ja nopeampi etenijä.

B) Kärkijoukkueita (Kirittäret, Pesäkarhut, Virkiä) vastaan Mansen naisten ongelma on mielestäni ollut jo pitkän aikaa se, että vaihtolyönnit on vähän heikompitasoisia kuin vastustajalla.


Tarkoitat varmaankin nimenomaan tuota ykköskeulaa (Peltokangas-Lähde-Hukka-) ja olen samaa mieltä, että se on toiminut hyvin. Mutta voisi ehkä toimia vielä paremmin. Se on täynnä Superin parhaita pelaajia, että kyllähän suoritukset minimissään pitääkin hyviä olla verrattuna muihin pelaajiin.

Se on sitten eri kysymys, että onko se ykköskeula parhaassa mahdollisessa rakenteessa (järjestyksessä) tuolla nykyisellä lyöntijärjestyksellä kärkijoukkueita vastaan ja että riittääkö tuo nykyinen rakenne mestaruuteen asti. Se on käsittääkseni joukkueen tavoite. Kakkosena pelaavan pelaajan tasoon ei pelkästään myöskään vaikuta, että kuka on paras ykkös-kakkosvälin vaihtaja, vaan toinen puoli on myös, että kuka on paras etenijä siihen, jos kärki (Peltokangas) ei pääse kentälle tai palaa. Silloin se kakkosena pelaava pelaaja koittaa aurata kärkietenijänä sen tilanteen päälle ja sitä koitetaan polttaa vaihtotilanteissa, jos eteen ei laiteta etenijäjokeria. Hukka on Lähdettä hieman nopeampi tuossa. Kolmosena Hukan etenemisnopeus menee mielestäni vähän "hukkaan" pesänväleillä vaihtotilanteissa, kun on useammin vain takaetenijänä.


Väitän, että Virpi Hukka on niin hyvä etenijä, että olisi etenijätilaston ykkönen riippumatta siitä pelaisiko ykkösenä, kakkosena vai kolmosena. Kakkosena luultavasti hänellä olisi eniten tuotuja juoksuja määrällisesti. Peltokangas ja Lähde myös Superin nopeimpia etenijöitä.

Noissa tilastoissa pitää huomioida se, että ne on tulleet pääosin heikkoja vastustajia vastaan, joita vastaan noilla etenijöillä vaihtoon riittäisi vaikka pystymailanäppi. Ei tarvitse vaihtolyönnin vaikeusasteen olla sen vaikeampi heikkoa etukenttää vastaan. Mutta noita kärkijoukkueita vastaan pelkkä jatkuva näpin lyönti etukentälle ei tule enää ykköstilanteessa toimimaan, varsinkaan pudotuspeleissä (esim. alla viime kauden tilastot pudotuspeleistä). Pitäisi osata lyödä muutakin siten, että yritetty lyönti onnistuu (menee sinne, mihin sitä on yritetty). Esim. rajoihin, jatkeille, saumoihin, pystäreitä, varsia, jne. Tämä siis myös kakkoskärjen vaihtajilla. Kyllähän Lähde jonkin verran siis muutakin kuin näppiä lyö, mutta mielestäni Hukka on parempi lyömään niitä haastavampia vaihtolyöntejä ykköstilanteessa, jossa niitä eniten tarvitaan. Lähdekin ihan ok kyllä.


Jep. Pesiksen Maailmasta ja Pesistulokset.fi:stä löytyy myös muita mielenkiintoisia tilastoja.

Näytänpä sulle @Pikilaaka nyt tilastojen kautta, mitä tarkoitan tuolla, että ongelmana on pidemmän aikaa olleet vaihtolyönnit, kun otit tilastot esille.
Koska tällä kaudella ei ole Jyväskylää, Poria tai Lapuaa vastaan ollut kuin yksi peli vielä, niin katsotaan noita pudotuspelejä muita kärkijoukkueita (Jyväskylä, Pori, Lapua) vastaan viime kaudelta. Valtaosa pelaajista Mansella on kuitenkin samoja kuin viime kaudella. Mansen naiset pelasi välieräsarjan Poria vastaan ja pronssisarjan Lapuaa vastaan. Jos katsotaan peleittäin onnistumisprosentteja vaihtotilanteissa (ykkös-kakkosvaihtojen ja kakkos-kolmosvaihtojen onnistumisten summa per yritysten summa peleittäin) ja katsotaan kumpi joukkue onnistui paremmin vaihtotilanteissa (tummennettuna), niin peleittäin ne meni näin:

7.9.19 Manse (yht. 16/29 = 55,2 %, ykkös-kakkosvaihdot 8/18 ja kakkos-kolmosvaidot 8/11, näiden summa 16/29) – Lapua (yht. 19/35 = 54,3 %)

4.9.19 Lapua (yht. 23/31 = 74,2 %) – Manse (yht. 17/24 = 70,8 %)

28.8.19 Pori (yht. 17/30 = 56,7 %) – Manse (yht. 11/33 = 33,3 %)

25.8.19 Manse (yht. 8/31 = 25,8 %) – Pori (yht. 17/27 = 63,0 %)

23.8.19 Pori (yht. 25/42 = 59,5 %) – Manse (yht. 16/35 = 45,7 %)

Pesäpallon tulospalvelu

Tuo oli mielestäni pääsyy, miksi Manse hävisi noita pudotuspelejä viime kaudella muille kärkijoukkueille. Tuo vaihtotilanteiden onnistumisprosentti oli heikompi neljässä pudotuspelissä viidestä kärkijoukkueita vastaan ja siinä yhdessä vain alle prosenttiyksikön parempi. Siihen taas on syynä heikot vaihtolyönnit eli Mansen naisten ongelmana on pidemmän aikaa ollut, että ne ei osaa lyödä yhtä hyviä vaihtolyöntejä kärkijoukkueita vastaan kuin vastustaja. Vastustajaa parempia ollaan monessa muussa asiassa, mutta tuo on yksi heikkous. Vauhtia kyllä riittää kärjessä vaikka kuinka hitosti, tällä hetkellä kirkkaasti naisten Superin eniten (Hukka, Peltokangas, Lähde, S. Sallinen, ..).

Noita prosentteja, jos Mansen naiset pystyvät parantamaan suhteessa kärkivastustajiin, niin voi tulla mestaruus. Muuten en siihen usko. Eilen Kirittäriä vastaan vastaava vaihtolyöntiprosentti Mansella yht. 12/26 = 46,1 % ja Kirittärillä yht. 20/30 = 66,7 %, vaikka Mansella naisten Superin nopeimmat etenijät.

Toki kakkoskärkenä Ala-Lipasti oli mielestäni myös erikoinen ratkaisu. Luulisin, että S. Sallinen olisi nopeampi siihen. Vaikka S.Sallinen-Hemmilä-Ala-Lipasti voisi olla järkevämpi kakkoskeulan järjestys, jos Ala-Lipastia pidetään siellä kakkoskeulassa. Toki myös se kotiuttajien lyöntijärjestys on pohtimisen arvoinen asia.

Sellainen kysymys @Pikilaaka , että kun Kirittärille kerran hävittiin tuo peli, niin oliko kyse mielestäsi vain huonosta päivästä Mansella (yritetyt suoritukset ei onnistuneet) vai siitä, että jotain tehtiin väärin tuossa pelissä?
Eli pitäisikö jotain asiaa muuttaa ensi peliin vai voitetaanko Kirittäret ilman muutoksiakin jatkossa?
Joukkueen tavoitehan on mestaruus, jolloin pudotuspeleissä viimeistään pitää noita kärkijoukkueita alkaa voittaa. Toki voi olla, että sinne on suunniteltu jo erilaiset taktiikat.

Huonolla päivällä asiaa voisi ainakin osittain kuvata. 3 Kirittärien kuudesta juoksusta tuli karmeista räpylävirheistä tai ohiheitosta. Näihin ei valitettavasti lyöntijärjestystä muuttamalla voi vaikuttaa. Mitä taas tulee noihin tilastoihin tältä vuodelta, niin on totta, että heikot joukkueet ovat olleet vastassa. Mutta niin on muillakin nyt kolmen sakissa olevilla joukkueilla. Jyväskylällä ehkä helpoin lohko. Silti ovat tilastoissa melko lailla samoilla lukemilla Mansen kanssa. Mutta se on totta, että nythän ne tosipelit vasta alkavat. Ei sitä olla Jkylässäkään tyytyväisiä, kun jopa pesäysejä kupataan. Katsotaan.

 

[MieVaan]

Kirittäret eivät ole hävinneet 15 otteluun yhtään peliä ja ovat menettäneet kolme pistettä. Manse on vastaavalla määrällä hävinnyt kaksi peliä ja menettänyt kuusi pistettä. Onhan tuo nyt merkittävä ero. Pudostuspelit alkavat nollasta, mutta siellä vain voitot merkitsevät.

 

[Pikilaaka]

Kirittäret eivät ole hävinneet 15 otteluun yhtään peliä ja ovat menettäneet kolme pistettä. Manse on vastaavalla määrällä hävinnyt kaksi peliä ja menettänyt kuusi pistettä. Onhan tuo nyt merkittävä ero. Pudostuspelit alkavat nollasta, mutta siellä vain voitot merkitsevät.

En puhunut sarjapisteistä vaan tilastoista eli kärkilyönneistä, tuoduista juoksuista ym.

 

[MieVaan]

En puhunut sarjapisteistä vaan tilastoista eli kärkilyönneistä, tuoduista juoksuista ym.

Ok, en sit tiedä kuinka paljo ne oikeasti kiinnostavat pelaajia tai joukkuetta jossain 2-0(12-2,9-2) voitossa jossa omat juoksut tehdään kahdessa ekassa vuorossa kun tietää että pelejä on muutaman päivän välein. Pelaanko 2 h ottelun vai 2,5 h ottelun mieluummin?

Mutta enhän mä sitä tiedä. Voihan se olla että se on tärkeämpää kuin koko sarjan tulos.

 

[Juffa]

Pikilaaka: 3 Kirittärien 6 juoksusta tuli räpylävirheistä tai ohiheitoista...

Entäpä Mansen 3 juoksua?
Vastaus: 2 juoksua räpylästä. Ainoastaan 1 tuli hyvällä lyönnillä.... !

 

[MieVaan]

Tämä on mua aina ihmetyttänyt. Jos lyönti ei tartu räpylään eli että ulkopelaaja on lyönnissä kiinni mutta ei saa palloa kiinni tai ei saa aikaiseksi heittoa niin onko se jotenkin automaattisesti huono lyönti?

 

[Viuhka]

Huonolla päivällä asiaa voisi ainakin osittain kuvata.

Okei. No, jää nähtäväksi, että riittääkö tuo nykyinen sapluuna, jos sillä jatketaan. Voi riittääkin. Itse epäilen. Toivottavasti epäilyni on väärä ja pääsevät tavoitteeseensa, jos tuolla sapluunalla pelaavat.

... räpylävirheistä tai ohiheitosta. Näihin ei valitettavasti lyöntijärjestystä muuttamalla voi vaikuttaa. Mitä taas tulee noihin tilastoihin tältä vuodelta, niin on totta, että heikot joukkueet ovat olleet vastassa. Mutta niin on muillakin nyt kolmen sakissa olevilla joukkueilla. Jyväskylällä ehkä helpoin lohko. Silti ovat tilastoissa melko lailla samoilla lukemilla Mansen kanssa. Mutta se on totta, että nythän ne tosipelit vasta alkavat. Ei sitä olla Jkylässäkään tyytyväisiä, kun jopa pesäysejä kupataan. Katsotaan.

No tästä kaikesta samaa mieltä. Tuon takia en tuohon ulkopeliin kantaa ottanutkaan, kun vaihtamalla pelaajien numeroita yhdeksikön sisällä voidaan vaikuttaa lähtökohtaisesti vain sisäpeliin.

 

[Viuhka]

Tämä on mua aina ihmetyttänyt. Jos lyönti ei tartu räpylään eli että ulkopelaaja on lyönnissä kiinni mutta ei saa palloa kiinni tai ei saa aikaiseksi heittoa niin onko se jotenkin automaattisesti huono lyönti?

Aika useinhan lyönnin hyvyyden arviointi jaetaan lyöntisuorituksen ja lyöntivalinnan hyvyyteen.

Lyöntisuorituksen hyvyys (suorituksen laatu) riippuu siitä, että onko se lyönti sellainen, mitä lyöjä on yrittänyt. Lyöntivalinnan hyvyys riippuu siitä, että jos lyönti on ollut yritetyn tyyppinen, niin tuoko se toivotun tuloksen (vaihdon, juoksun, tms). Toki voi olla tilanne, jossa yritetään erilaista lyöntiä, mikä sieltä tulee ja silti tulee onnistuminen (epäonnistunut kopinnosto välikumuraksi, josta juoksu tms.), mutta tämän itse näen ainakin vähän enemmän tuurina kuin hyvänä lyöntinä. Toki olisi ollut sellainen hyvä lyönti, silloin, jos sitä olisi yritetty.

Varsinkin naisissa usein yritetään ihan tarkoituksella vain lyödä palloa maissa heikoimmalle polttajalle, joskus miehissäkin. Jos lyönnistä tulee yritetynlainen, niin lyöntisuoritus on mielestäni onnistunut ja jos se tuo juoksun, niin lyöntivalintakin on onnistunut. Tosin joskus se lyöntivalinta voi olla hyvä, vaikka polttaja saisikin poltettua siitä, jos se on harvinaista sille polttajalle. Silloin kävi vain huono tuuri juuri siinä suorituksessa sillä sisäpelijoukkueella tai voidaan sanoa, että ulkopelijoukkue suoritti hyvin.

Näin mielestäni. Mutta kyllähän sä nää tiedät vai arvioitko itse jollain muulla tavalla lyönnin hyvyyttä?

 

[MieVaan]

No mä kun en nykyään tunne yhdenkään joukkueen merkkiä niin kyllä joka pelissä joutuu muutaman kerran miettimään että sakkasiko etenijä, lyöjä vai pelinjohtaja vai mailamies.

Joten joka ottelussa tulee merkittävä määrä lyöntejä joista minä en pysty arvioimaan suorituksen ja valinnan hyvyyttä. Ja en ole ylipäätään yhtään varma kuinka hyvin pystyn niitä arvioimaan vaikka tietäisin ...

Mutta tarkoitin lähinnä kommentillani kotiutustilanteita ja sitä räpylästä juoksun antoa. Jotenkin tuntuu, että etenkin saumasta tai pussiin lyötyjä juoksuja pidetään melko yleisesti räpylästä annettuina etenkin jos linja on ollut edes vähän lyönnissä mukana saati jos ovat olleet kohtuuhyvin siinä mukana.

Sitä siis pidetään ulkopelipelaajan epäonnistumisena eikä lyöjän hyvänä lyöntinä tai etenijän hyvänä lähtönä. On laitettu ulkokenttä suorittamaan ja jos juoksu tulee niin ulkokenttä epäonnistui vaikka etenijä on voinut ottaa täydellisen lähdön tai niinkuin Uran etenijä teki Vallikentällä perjantaina varasti kaksi metriä ilman että tuomarit näkivät ja lyöjä peitti sitä saumaan lyöntiä niin hyvin että väliä ei uskallettu lähteä kuromaan kiinni. Lopputuloksena juoksu ja räpylästä antoi vaikka todellisuudessa se oli melko lailla täydellinen sisäpelisuoritus sekä etenijältä ja lyöjältä (Se Uran etenijä kyllä paloi kun ei se lyönti mennyt saumaan ...)

Minua siis kiusaa se, että minun vajavaisella osaamisella pesäpallosta aika moni räpylästä annettu juoksu näyttäytyy mulle hyvänä lyöntinä. Mutta ehkä mä säälin ulkopelaajia liikaa.

 

[LBC]

Tämähän kuuluukin just tälle palstalle, mutta onko aiemmin kuin tänä kautena puhuttu mittaamisesta? nyt mitataan näpyjä ja pussareita ja keskipomppuja, että millaisella sit ehtii ja millaisella ei, ketäkin vastaan.

Tuo onnistunut suoritus voi minusta tapahtua vaikka kaikilla osapuolilla: paha syöttö, onnistunut lyönti, hyvä lähtö, oikea liike ulkopelaajalta ja tehokas tappoheitto...ja mailakin putosi oikealla hetkellä. Mutta kuka sen pelitilanteessa näkee ja miten siinä käy? No se miten kävi näkee taululta mutta onnistumiset korkeintaan hidastuksesta, jos sieltäkään. Ainakin minun kyvyillä.

 

[Viuhka]

Katsoinpa tuon lyöjätilaston Mansen naisten osalta.

Suominen 65,2 %
Ala-Kauhaluoma 54,1 %
Sallinen E. 50,0 %
Ala-Lipasti 48,1 %
Kemppainen 47,1 %

(Hukka ja Lähde 100 %, ilmeisesti tullut kunnareista (lähes) kaikki kotiutukset)

Mun mielestä hyvät prosentit Manse PP:n naisilla kotiutuksissa ja reilusti paremmat kuin esim. mestaruuskaudella. Tosin pelejä kärkijoukkueita vastaan ei ole ollut montaa, mutta silti. Suominen ollut ainakin ihan liekeissä.

Itse laittaisin ehkä Ala-Kauhaluoman neloseksi (, koska E.Sallista vähän paremmat kotiutustehot tällä hetkellä, varmaankin vähän nopeampi ja noin samantasoinen 2-3-vaihtaja tilastojen mukaan) ja E. Sallisen vitoseksi ykköskokoonpanossa. Voisi pelata usein ehkä niin noilla Ala-Kauhaluomalla ja Sallisella nollalla tai yhdellä palolla ajossa, että heti ensimmäisellä lyönnillä lyö maihin polttajalle/näpin/varren tms., jolla kaikki menee lentomerkillä, paitsi lyöjä, varsinkin nopealla etenijällä kolmosella. Sitten toisella yrittää vapaata väliin/kumuraa paineettomassa tilassa ja itse pois, jos menee kopiksi. Kolmannella koppi. Tai sitten toisinpäin, jos polttolinja on lähellä ekalla lyönnillä, niin yrittää sillä väliin/kumuraa/jatkeelle merkkaamattomana ja toisella kenttä suorittamaan.
Kahdella palolla ainakin nelosen on hyvä jättää viimeiseen ja yrittää lyödä väliin, jolloin lyöntijärjestys menee nelosen yli. Sen nelosen yli koittaisin tuota lyöntijärjestystä pelata, mutta sitten ei ole niin väliä, että Suominen vai Sallinen seuraavana. Ehkä se, kumpi on paremmassa vireessä sillä hetkellä, jos kaksi paloa.

Noin itse tekisin yleensä, toki voi olla jokin parempikin tapa.