Miesten Superpesiksen välierät korkattiin keskiviikkona sekä Sotkamossa että Vimpelissä, ja taistelu finaalipaikasta on alkanut.

Viime vuonna välierät pelattiin porrastetusti eri pelipäiville, mutta tällä kaudella välieräsarjat pelataan päällekkäin. Miesten välieräparien päällekkäisyyden lisäksi myös naisten välieräotteluista useampi on aseteltu samoille päiville, kuten myös karsintojen pelejä. Otteluohjelma on kirvoittanut kritiikkiä sekä pesäpallofanien että osan pelaajista keskuudessa.

Supervuoron välieräsarjojen ennakkohaastatteluissa asiaan kantaa ottivat niin Juha Puhtimäki, Aapo Komulainen kuin Tuomas Jussila. Kovin positiivista suhtautumista pelaajien kommenteista ei ollut aistittavissa.

– No onhan se yleisölle tosi paska systeemi. Nyt joutuu valitsemaan mitä katsoo, kun esimerkiksi viime vuonna pystyi katsomaan kaikki pelit. Myöhässäkin olisi voitu reagoida, kun olisi siirretty esim. SoJy–KeKi-paria torstaille. Toki voi olla varaukset jo ”Sotsissa”, mutta ainakin olisi yritetty, Puhtimäki sanoi.

– Pelaajan tehtävä ei tietenkään ole päättää tai vaikuttaa näihin asioihin, mutta jos asetan itseni pesisfanin asemaan, ei se kaikista hedelmällisin yhtälö ole. Eiköhän tähän jokin selitys ole olemassa. Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan ratkaisu, että sarjat pelattaisiin porrastetusti. Se olisi pesäpallokuluttajan kannalta paras vaihtoehto, Komulainen kertoi.

– Aivan järkyttävän huono idea. Veikkaan, että on vihoviimeinen kerta, Jussila jyrähti.

Porrastamiseen herättiin liian myöhään

Tammikuussa Pesäpalloliiton huippu-urheilujohtajana aloittanut, nykyisin toiminnanjohtajana toimiva Miika Rantatorikka vastasi palautteeseen Supervuoron haastattelussa.

– Kritiikki on aiheellista, kun sarjat kulkevat päällekkäin. Samanaikaisella aloituksella onnistuimme saamaan ison huomioarvon, mutta porrastuksella saa huomion jakautumaan.

– Kesken matkan yritettiin etsiä ratkaisua, jotta sarjat saataisiin kulkemaan porrastetusti, mutta se ei enää ollut siinä kohtaa kovin yksinkertaista. Sen eteen tehtiin kyllä aika paljon töitä, Rantatorikka harmitteli.

Muun muassa kenttävaraukset ja saman seuran eri joukkueiden ottelupäivät hankaloittavat suunnitelmien muutosta lennosta. Alustavat pelipäivät ovat ensisijaiset pelipäivät päällekkäisbuukkaustilanteessa.

Ruudun vahva läsnäolo pesäpallon välittäjänä on ajanut lajia tv-tuotteena siihen suuntaan, että kuluttajat haluavat katsoa huippupesistä kotisohvilta useina päivinä putkeen. Tästä kumpuaa myös kannattajien kritiikki nykyistä sarjaohjelmaa kohtaan.

– Kun pelataan limittäin, huomiota tulee vähän joka päivä. Nyt, kun Ruutu on tullut entistä vahvemmin mukaan katsojien kanavaksi seurata pelejä, jatkossa pelaaminen eri päivinä on varmasti perusteltua.

– Se takaa myös, että ihmisten on helpompi tehdä ns. pesismatkoja. Esimerkiksi nyt katsoja olisi voinut käydä katsomassa Seinäjoen naisten välierää tiistaina ja mennä keskiviikkona Vimpeliin miesten välierään, Rantatorikka pohti.

Oppi on otettu vastaan

Rantatorikan viesti tulevaisuutta varten on kuitenkin pesäpalloväen kannalta iloinen: jatkossa välieräsarjat pyritään pelaamaan porrastetusti.

– Ehdottomasti. Kritiikki on otettu vastaan, ja siitä otetaan oppia. Tulemme muutenkin avaamaan sarjaohjelmien ja -järjestelmien tekemistä, että miten ne tapahtuvat.

Vaikka Pesäpalloliittoa on kritisoitu siitä, että miesten välierät pelataan päällekkäin, positiivista paluupostiakin on tullut. Puolivälierät pelattiin vuosien tauon jälkeen paras seitsemästä -menetelmällä, mikä on otettu fanien keskuudessa vastaan avosylin.

Rantatorikan mukaan otteluparien pelitapa on osa kokonaisuutta ja ne valitaan kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla.

– Seuroille lähtee lähiaikoina kysely, jossa muun muassa paras seitsemästä -malli on noteerattu. Haluamme kuulla seurojen kokemuksia mallista. Asiasta keskustellaan ja sitä arvioidaan, minkä jälkeen tehdään ratkaisu.

Niin herkullista kuin olisikin nähdä kaikki pudotuspelisarjat – puolivälieräkarsintoja lukuun ottamatta – pelattavan paras seitsemästä -tyylillä, tämä tuskin toteutuu. Suomessa pimeys tulee nopeasti syksyllä, mikä on yksi iso estävä tekijä.

– Siinä päivät voisivat loppua kesken, eikä kautta voi paljon aikaisemminkaan enää aloittaa. Nytkin ottelut joudutaan aloittamaan aikaisemmin, mikä syö vähän yleisöä.

– Kun joskus ollaan tilanteessa, jossa keinovaloratkaisu on olemassa, se on varmaan sitten se ajankohta, kun pystyttäisiin miettimään vapaammin tätä, Rantatorikka heitti.

Entä mikä on ollut päätöksen palauttaa paras seitsemästä -muotoinen ratkaisumalli ohjelmaan taustalla? Rantatorikka astui nykyiseen virkaansa tammikuussa, joten hän ei ollut viime syksynä laatimassa kuluvan kauden ohjelmaa, mutta hänellä on ajatus aiheesta.

– Itse ajattelen niin, että ratkaisun takana on ollut se, että molemmat joukkueet saavat vähintään kaksi kotiottelua. Ottelutapahtumat ovat kuitenkin seurojen merkittävimpiä tapoja hoitaa taloutta. Taustalla ollut varmasti myös urheilullinen näkökulma. Yksi sarja venyi seiskapeliin, niin onhan se urheilullisestikin aika upea juttu, Rantatorikka sanoi.

Otteluohjelma on jo vuoden vanha

Otteluohjelmien ja sarjajärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen ovat monisyisiä ja aikaa vieviä tehtäviä. Niissä otetaan useita asioita huomioon, ja kaikki palat yritetään sovittaa yhdeksi onnistuneeksi kokonaisuudeksi.

– Pitää muistaa, että otteluohjelman, jonka mukaan tällä kaudella pelataan, suunnittelu on aloitettu jo viime syksynä. Tänäkin vuonna on jo alettu suunnittelemaan ensi vuoden otteluohjelmaa. Yksi tärkeä tekijä on seurat ja seurojen näkökulmat. Suunnitellaan, että miten voitaisiin taata mahdollisimman paljon kovia ja jännittäviä otteluita kaikille.

Päätähtiä eli seuroja, jotka edustavat myös pelaajia, kuullaan ohjelman tekovaiheessa.

– Seuroille lähetetään kyselyt, milloin he kokevat, mitkä ovat parhaat kotipelipäivät. Seuroilta on kysytty myös, mitä mieltä he ovat puolivälieräkarsinnoista. Lopulliset päätökset tekee kuitenkin liitto, mutta yhteistyössä rakennetaan, Rantatorikka avasi.

Rantatorikka on seurannut ”kaikkien aikojen pudotuspelejä” tyytyväisyydestä myhäillen.

– Erittäin hyvillä mielin. On ollut hienoja ottelusarjoja ja ratkaisut ovat venyneet pitkälle. Käänteitä on ollut ja pelien taso on ollut hyvää. Pudotuspelit olleet oikeastaan hyvää jatkumoa mainioon pesäpallonosteeseen, jota oli jo runkosarjassa.

Pesäpallopampulla on selvät odotukset loppukautta ajatellen.

– Tosi kovia otteluita odotan molemmissa sarjoissa [miesten ja naisten Superpesiksessä]. Miehissä uskon Kempeleen ja Mansen pistävän runkosarjan perusteella ennakkosuosikit Vedon ja Jymyn ahtaalle.

– Naisissakin on tiukkaa vääntöä. Seinäjoki ei onnistunut voittamaan kotiotteluaan Pesäkarhuja vastaan, mutta sielläkin on ollut tiukkaa vääntöä. Katsotaan, miten Lapua pärjää kotiottelussaan Manse vastaan, Rantatorikka sanoi keskiviikkona.