Yleinen keskustelu koronapandemiasta

[MieVaan]

Rokotteen varaan en laskisi mitään. Covid-19 on RNA-virus kuten SARS / MERS ja näihinkään ei olla saatu kehitettyä toimivaa rokotetta.

Optimisti toki muistaa mainita tässä yhteydessä että sekä SARS että MERS epidemioina jäivät kuitenkin pieniksi ja MERS melkein kuriositeetiksi. SARS:iin torjuntaoimet purivat jo Aasiassa hyvin ja kokonaistartuntamäärä jäi alle 10000:n. MERS on ainakin toistaiseksi huono tarttumaan ihmisestä ihmiseen joten epidemiat jääneet paikallisiksi ja sairastuneita lienee globaalistis noin 2500 tällä hetkellä-

Kun luvut ovat noin pieniä eikä epidemiaa ole niin rokotekehitys ei varmaan ollut mikään top prioriteetti.

Covid-19 on aktiivinen ja tartuntaluvut ovat ihan toisenlaisia joten businesscase rokotteelle on paljon parempi ja sen takia sen kanssa värkkää varmaan jokainen rokotelabra maailmassa nyt.

Jos sieltä heinäsuovasta kuitenkin löytyisi neula vaikka ei se varmaa ole.

 

[Artsi]

Rokotteen varaan en laskisi mitään. Covid-19 on RNA-virus kuten SARS / MERS ja näihinkään ei olla saatu kehitettyä toimivaa rokotetta.

Ei olla saatu koska ei ole ollut näin valtavaa globaalia painetta ja rahoitusta.

Tällä hetkellä ihmiskokeissa on Oxfordin kehittämä COVID-19 rokote joka pohjautuu MERS-rokotteeseen, sitä ei koskaan saatu / tarvittu markkinoille koska MERS ehti laantua rokotteen kehityksen aikana.

Jos tämä rokote todetaan ihmiskokeissa kesän aikana toimivaksi ja turvalliseksi se tulee syksyllä jakeluun, ja sitä valmistetaankin jo sen varalta etukäteen tehtaissa vaikka varmuutta ei vielä ole.

University of Oxford coronavirus vaccine: everything we know so far

A million doses of their experimental Covid-19 vaccine could be ready as early as September, Oxford scientists say

www.telegraph.co.uk

 

[Pallo muuntajalle]

Rokotteen varaan en laskisi mitään. Covid-19 on RNA-virus kuten SARS / MERS ja näihinkään ei olla saatu kehitettyä toimivaa rokotetta.

Valtaosa kaikista maailman viruksista on RNA-viruksia. Influenssan aiheuttavat erilaiset RNA-virukset ja näille on säännöllisesti rokotteet olemassa - ainoa haaste influenssarokotteissa on, että etukäteen ei tiedetä mikä kanta viruksista minäkin vuonna tulee.

Suurin osa maailman RNA-viruksia vastaan kehitetyistä rokotteista on sellaisia, missä ihmisiin pistetään sitä ihan oikeaa virusta - joko heikennettynä tai inaktivoituna.

Tällaisiakin kehitetään nyt koronaa vastaan, mutta suurin osa rokoteprojekteista on myös RNA/DNA-pohjaisia. Esimerkiksi tässä Oxfordin projektissa pohjalla ei ole itse koronavirus laisinkaan, vaan ihan toinen, ihmisille turvallinen, simpansseissa esiintyvä virus, mille on istutettu koronan proteiinit (eli se kruunu, millä se soluihin tunkeutuu).

Yleinen käsitys taitaa olla, että tällaiset uuden tyyppiset rokotteet olisivat kaikin puolin parempia - mutta yhtään sellaista toimivaa ei ole vielä tähän mennessä kehitetty. Mutta kaikki projektit ovat pysähtyneet tarpeettomina / rahoituksen puutteeseen, eivät siihen, ettei rokotetta olisi saatu toimimaan.

Esimerkiksi tuota Oxfordin piikkiä on isketty briteissä jo 5000 ihmiseen ja ovat hyvin luottavaisia sen suhteen. Siis lienee hyvin suuri todennäköisyys, että se ei aiheuta vakavia sivuvaikutuksia. Ja antaa jonkinlaisen suojan, mutta eri asia sitten on toteutuuko immuniteetti rokotteen saaneista 40 / 80 / 95 vai 99,5 prosentilla. 80 % voisi ehkä tieteellisesti ajateltuna olla selvä epäonnistuminen - mutta sellaisenkin hyöty olisi massiivinen.

 

[Observer]

Valtaosa kaikista maailman viruksista on RNA-viruksia. Influenssan aiheuttavat erilaiset RNA-virukset ja näille on säännöllisesti rokotteet olemassa - ainoa haaste influenssarokotteissa on, että etukäteen ei tiedetä mikä kanta viruksista minäkin vuonna tulee.

Suurin osa maailman RNA-viruksia vastaan kehitetyistä rokotteista on sellaisia, missä ihmisiin pistetään sitä ihan oikeaa virusta - joko heikennettynä tai inaktivoituna.

Tällaisiakin kehitetään nyt koronaa vastaan, mutta suurin osa rokoteprojekteista on myös RNA/DNA-pohjaisia. Esimerkiksi tässä Oxfordin projektissa pohjalla ei ole itse koronavirus laisinkaan, vaan ihan toinen, ihmisille turvallinen, simpansseissa esiintyvä virus, mille on istutettu koronan proteiinit (eli se kruunu, millä se soluihin tunkeutuu).

Yleinen käsitys taitaa olla, että tällaiset uuden tyyppiset rokotteet olisivat kaikin puolin parempia - mutta yhtään sellaista toimivaa ei ole vielä tähän mennessä kehitetty. Mutta kaikki projektit ovat pysähtyneet tarpeettomina / rahoituksen puutteeseen, eivät siihen, ettei rokotetta olisi saatu toimimaan.

Esimerkiksi tuota Oxfordin piikkiä on isketty briteissä jo 5000 ihmiseen ja ovat hyvin luottavaisia sen suhteen. Siis lienee hyvin suuri todennäköisyys, että se ei aiheuta vakavia sivuvaikutuksia. Ja antaa jonkinlaisen suojan, mutta eri asia sitten on toteutuuko immuniteetti rokotteen saaneista 40 / 80 / 95 vai 99,5 prosentilla. 80 % voisi ehkä tieteellisesti ajateltuna olla selvä epäonnistuminen - mutta sellaisenkin hyöty olisi massiivinen.

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Koronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Lähteenä THL

 

[Pallo muuntajalle]

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?
Koronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Lähteenä THL

Miten tämä liittyi mihinkään?

 

[Viuhkamies]

Miten tämä liittyi mihinkään?

Tämä kommentti liitty yhtä vähän pesäpallokeskusteluun kuin kaikki muutkin tämän viestiketjun kommentit.

 

[Autolija]

Korona hoidetaan Mr Trumpin ohjeilla.Hoidoksi käy mm.Ksyleeni,Asetoni,Kloriitti,Viru Valge,sisäisesti.Ulkoisesti auringon otto.

 

[Observer]

Valtaosa kaikista maailman viruksista on RNA-viruksia. Influenssan aiheuttavat erilaiset RNA-virukset ja näille on säännöllisesti rokotteet olemassa - ainoa haaste influenssarokotteissa on, että etukäteen ei tiedetä mikä kanta viruksista minäkin vuonna tulee.

Suurin osa maailman RNA-viruksia vastaan kehitetyistä rokotteista on sellaisia, missä ihmisiin pistetään sitä ihan oikeaa virusta - joko heikennettynä tai inaktivoituna.

Tällaisiakin kehitetään nyt koronaa vastaan, mutta suurin osa rokoteprojekteista on myös RNA/DNA-pohjaisia. Esimerkiksi tässä Oxfordin projektissa pohjalla ei ole itse koronavirus laisinkaan, vaan ihan toinen, ihmisille turvallinen, simpansseissa esiintyvä virus, mille on istutettu koronan proteiinit (eli se kruunu, millä se soluihin tunkeutuu).

Yleinen käsitys taitaa olla, että tällaiset uuden tyyppiset rokotteet olisivat kaikin puolin parempia - mutta yhtään sellaista toimivaa ei ole vielä tähän mennessä kehitetty. Mutta kaikki projektit ovat pysähtyneet tarpeettomina / rahoituksen puutteeseen, eivät siihen, ettei rokotetta olisi saatu toimimaan.

Esimerkiksi tuota Oxfordin piikkiä on isketty briteissä jo 5000 ihmiseen ja ovat hyvin luottavaisia sen suhteen. Siis lienee hyvin suuri todennäköisyys, että se ei aiheuta vakavia sivuvaikutuksia. Ja antaa jonkinlaisen suojan, mutta eri asia sitten on toteutuuko immuniteetti rokotteen saaneista 40 / 80 / 95 vai 99,5 prosentilla. 80 % voisi ehkä tieteellisesti ajateltuna olla selvä epäonnistuminen - mutta sellaisenkin hyöty olisi massiivinen.

Kerrotko markkinoilla olevat lääkkeet ja rokotteet koronavirukseen?

 

[Pallo muuntajalle]

Kerrotko markkinoilla olevat lääkkeet ja rokotteet koronavirukseen?

Remdesivir on kunnollisessa tuplasokkotutkimuksessa todettu vähentävän taudin kestoa ja mahdollisesti myös kuolleisuutta. Sairastaneiden vasta-aineplasma näyttäisi myös toimivan, vaikka ei ole vielä yhtä syvällisesti tutkittu. Oxfordin ChAdOx1 nCoV-19 -rokotetta on pistetty tuhansiin ihmisiin.

Mutta se viesti, mihin vastasin oli sisällöltään "rokotetta ei kannata odottaa, koska sellaista ei ole koskaan RNA-virukselle keksitty". Tämä ei tietysti pidä paikkaansa, kun RNA-viruksille on monia rokotteita olemassa.

Minkään valtakunnan varmuutta siitä ei tietysti ole, että mikään kehitteillä olevista rokotteista oikeasti toimisi.

Sellainen toimiva rokote saattaa jo toisaalta olla olemassa, mutta ennen tutkimusten valmistumista siitä ei vain vielä ole dataa - Schrödingerin rokote.

 

[Pallo muuntajalle]

Korona hoidetaan Mr Trumpin ohjeilla.Hoidoksi käy mm.Ksyleeni,Asetoni,Kloriitti,Viru Valge,sisäisesti.Ulkoisesti auringon otto.

Eikö Trumpin ohjeissa aurinkokin pitänyt ottaa sisäisesti 😂

 

[Base B]

Tälle yleiselle koronakeskustelulle on ilmeinen tarve, koska pesiksen kotikutoisten virologien ja -epidemiologien spekulointia iltapäivälehtireferaatteineen on kertynyt jo 10 sivun verran. Itse en ole tähän osallistunut, koska en yhtään tiedä, miten tässä käy. Eikä vaikuta tietävän myöskään maailman johtavat asiantuntijat, esim. Ruotsin valtion kansainvälisesti hyvin arvostettu epidemiologi Anders Tegnell on eri linjoilla kuin suurin osa muista spesialisteista.

Sen verran pistän lusikkaani soppaan, että esitän muutaman inhorealistisen ajatuksen, joiden en toivo toteutuvan, mutta mahdollisia ne ovat.

Kausi alkaa kesäkuussa, mutta jonkun tai useamman joukkueen pelaaja sairastuu koronaan. Mitä tehdään? Laitetaan pelaajat/joukkueet karanteeniin? Suljetaan joukkue sarjasta? Kuka sitten putoaa tai voittaa mestaruuden varsinkin, jos kyseessä on putoajakandidaatti tai mestarisuosikki? Jne, jne?

Jollain paikkakunnalla puhkeaa kesken kautta koronaepidemia ja tartuntaketjut viittaavat pesiskatsomoon. Pakotetaanko tämä epäonninen joukkue pelaamaan tyhjille katsomoille?

Korona kytee koko vuoden ja on ongelma vielä ensi vuonna ja pilaa myös kauden 2021.

Vaikka dystooppisia skenaarioita on paljon, toivoisin, että pesiksestäkin olisi vähitellen puhuttavaa ja foorumi täyttyisi enemmän pesisaiheisista jutuista ja pääsisimme pelaamaan ehjän kauden.

 

[Pallo muuntajalle]

Vaikka dystooppisia skenaarioita on paljon, toivoisin, että pesiksestäkin olisi vähitellen puhuttavaa ja foorumi täyttyisi enemmän pesisaiheisista jutuista ja pääsisimme pelaamaan ehjän kauden.

Tämän voi varmasti allekirjoittaa ihan jokainen!

 

[MieVaan]

Siirsin tähän threadiin kun ehkä paremmin yleistä eikä niinkään pesäpalloa

No onhan sillä nyt riskinhallintamielessä valtava merkitys. Jos olen sen toisen ihmisen kanssa päivittäin tai jopa asun samassa taloudessa niin yhdessä oleminen pesäpallokentällä tämän ihmisen kassa ei juurikaan lisää minun riskiä saada tartunta tältä toiselta.

Sitten tartunnan jäjitettävyyden kannalta on helpompaa jos tuntee ne ihmiset kenen läheisyydessä on ollut. Kun käyn KSS-Areenalla pesismatsissa - jota tapahtuu kymmenkunta + kertaa vuodessa - menen aina samaan kohtaan katsomossa. Tiedän kasvoilta monet samassa katsomonosassa istujat mutta en tiedä nimeltä kait ketään. Ja olen käynyt siinä samassa kohdassa parikymmentä vuotta. Sama juttu Vallikentällä, olen käynyt 50 vuotta katsomassa otteluita samassa kohtaa - fyysinen katsomokyllä vaihtunut - mutta tunnen nimeltä tosi harvan niistä ihmisistä vaikka osa niistä on ollut sen samat 50 vuotta siinä kohtaa.

Ravintolaan en ole mennyt yksin juuri koskaan vaan tutussa porukassa ja suurin osa ajasta tulee vietettyä tämän tutun porukan kanssa. Ja satunnaiset juttelutkin ovat useimmiten ihmisten kanssa jotka tuntee. Ja sen porukan kanssa kyllä keskusteltaisiin ennen ravintolaan menoa että onko ollut terveenä. Pesisottelun katsomonaapureista ei pysty moista tekemään.

Jos siis sairastun koronaan ja jos pitäisi jäljittää ketä olen mahdollisesti tartuttanut niin pystyisin ravintolakäynnistä nimeämään yhteistiedoilla useamman henkilön kuin pesäpallo-ottelusta.

Tätä luulen @Pallo muuntajalle tarkoittaneen riskeistä.

Ja tähän siis @Tilastoniilo

Tämä on totta. On olemassa paljon tapauksia, joissa samassa taloudessa asuvat eivät ole saaneet tartuntaa sairastuneelta. Tästäkin olisi hyvä saada tilastoja eli onko yleisempää, ettei saa vai että saa. Mutta, jos siis kotonakaan ei välttämättä saa, niin onko riski saada tauti ulkoilmassa pesikatsomossa 1 - 1,5 metrin päässä istuvalta altistuneelta suurempi kuin sairastuneelta sisällä kotona asuttaessa?

En ole ekspertti mutta vastaan silti. En kyllä ihan tuota hakenut, enkä edes tuota edes pohtinut ... ja uskoakseni sen @Tilastoniilo kin sen hyvin ymmärsi.

Tarttumisesta ja tartuttamisesta taidetaan yhä tietää melko vähän. Muistaakseni täälläkin on puhuttu supertartuttajista ja toisaalta sellaisista sairastuneista jotka eivät ole edes sitä saman talouden väkeä tartuttaneet. Eli lähes silkkaa säkää jos ei kotona sairastavasta saa tartuntaa tai saa ... Mutta jos sen siltä läheiseltä sa niin tiedetään kait että mistä se on tullut ...

Jos oletetaan että kotona sairastunut on samantyyppinen sairastuttaja kuin se pesismatsissa vieressä istuja niin sanoisin, että sen kahden tunnin matsin aikana sama todennäköisyys kuin saada läheiseltään tartunta kun on sen läheisen kanssa ulkoilmassa. Sisällä ilmeisesti se riski lienee nykykäsityksellä suurempi. Ja sieltä pesismatsissa saadun tartunnan jäljitys on paljon työläämpää ellei oteta tavaksi vaihtaa yhteystietoja tai ellei se anonyymikontakteja keräävä iso veliapplikaatio tule pakollisesi pesismatsiin.

Jotenkin kuvittelen, että kaikki etäisyydenpito-ohjeet ja ravintoloiden sulkemiset ja muut rajoitukset perustuvat nimenomaan ajatukseen että tuntemattomia kontakteja vähennetään mahdollisimman paljon.

Oma ajatus oli se, että sen lähipiirin kanssa on yhtä turvallista niin kotona kuin vieraissa AKA ravintolassa tai pesäpallokentällä. Se riski on ikäänkuin vakio koko sen ajan kun se läheinen on tartuttavassa vaiheessa ja jos sen läheisen läheisyydessä vietetty aika on vakio.

Ventovieraan vieressä istuminen pesäpallokentällä on täysin tuntematon riski. Jos kyseessä on tarttuvassa vaiheessa oleva supertartuttaja niin riski lienee suuri. Jos taas normitartuttaja niin sit ollaan taas siinä säkässä mutta se kahden tunnin matsi vieressä antaa useita mahdollisuuksia. Ja jos kaikki ovat kotona terveitä niin pienikin riski pesismatsissa on äärettömäti suurempi kuin ei riskiä mutta oikeastihan kyse riskinsietokyvystä.

 

[Tilastoniilo]

"Supertartuttajiksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat tartuttaneet poikkeuksellisen suuren määrän ihmisiä. Koronaviruksen kohdalla yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä.
Supertartuttajilla virusta on tyypillisesti runsaasti ylähengitysteissään, jolloin he levittävät sitä yskiessään helpommin", kuvaa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

THL:n mukaan sairastunut ihminen saattaa tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista, mutta riski tartunnan levittämiseen on huomattavasti pienempi kuin sellaisella ihmisellä, jolla on oireita. Oireeton ihminen on kuitenkin hyvin vaarallinen tartuttaja. Hän ei tunne itseään sairaaksi, ja liikkuu siksi ihmisten parissa hyvin vapautuneesti.

Aiemmin esittämäni tilastoista laskemani arviot pesisotteluun mahdollisesti "eksyvistä" viruksen kantajista täydennettynä em. faktoilla tarkoittaa sitä, että todennäköisyys eksyvistä pienenee entisestään. Tartuttamisaikanaan suurimmalla osalla on oireita. Oireita saavilla on siis muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista, jolloin he ovat tartuttavia tietämättään ja se on suurin riski. Toinen riski liittyy ihmisten käyttäytymiseen. Jos ihmiset olisivat vastuullisia, eivätkä liikkuisi ihmisten ilmoilla kuin pakkotilanteissa silloin kun heitä yskittää normaalia enemmän, ei tauti leviäisi kaupoissa eikä pesisotteluissakaan heidän toimestaan.

Eli, jos Kouvolassa on viikon aikana 0 - 1 tartunnan saanutta, on aika pieni todennäköisyys, että sellainen sattuisi tulemaan otteluun juuri niinä muutamana päivänä, jolloin hänellä ei ole kuumetta tai edes niitä yskän oireita. Ja vielä: Jos ottelussa on kaikesta huolimatta yksi tartuttaja, kuinka varmaa on, että hän tartuttaa edes yhden katsojan? Rohkenen arvioida, että se todennäköisyys ei ole 100 %.

 

[Hakki]

En vähättele yhtään pandemiaa, mutta tämä vouhotus ja hysteriä rupeaa menemään överiksi.Ihmiset pelotellaan ja media suoranaisesti myy koronalla.Joka päivä on sensaatio juttuja,jotka eivät loppujen lopuksi sisällä mitään uutta.Olen itse hoitoalalla joten on kokemusta tästä.Suurempi tuho tulee pandemian jälkeen, nimittäin nyt tulevat velat peritään takaisin, jolloin muun muassa terveydenhoito joutuu leikkausten kohteeksi kuten kaikki muukin Yhteiskunta on saatava pyörimään, niin se vain on.Suomi on viennistä riippuvainen maa,joten toivottavasti muu maailma avautuu.Saa haukkua kapitalistiksi.Pysykää terveinä ja ruvetkaa elämään!

 

[Sie ja mie]

Ventovieraan vieressä istuminen pesäpallokentällä on täysin tuntematon riski. Jos kyseessä on tarttuvassa vaiheessa oleva supertartuttaja niin riski lienee suuri. Jos taas normitartuttaja niin sit ollaan taas siinä säkässä mutta se kahden tunnin matsi vieressä antaa useita mahdollisuuksia. Ja jos kaikki ovat kotona terveitä niin pienikin riski pesismatsissa on äärettömäti suurempi kuin ei riskiä mutta oikeastihan kyse riskinsietokyvystä.

Kuten toiselle palstan osiolle jo ihmettelin, niin on se vaan kuitenkin kumma, kun esim. jalkapallokatsomossa tuollaista tartuntariskiä ei tunnu olevan, mutta varsinkin naisten Superin katsomoissa virus tarttuu herkästi. Ja esim. Ykkösessä se taas ei tarttuisi. "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa" - ja liiton ajatukset naisten Superin osalta kuuluvat siihen joukkoon.

 

[Pystyyn palanut]

Kuten toiselle palstan osiolle jo ihmettelin, niin on se vaan kuitenkin kumma, kun esim. jalkapallokatsomossa tuollaista tartuntariskiä ei tunnu olevan, mutta varsinkin naisten Superin katsomoissa virus tarttuu herkästi. Ja esim. Ykkösessä se taas ei tarttuisi. "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa" - ja liiton ajatukset naisten Superin osalta kuuluvat siihen joukkoon.

Mistä on syntynyt käsitys, että liitto ajattelisi naisten Superissa olevan erityistä riskiä? Mielestäni toiminnanjohtaja Pitkäranta on aiemmin päin vastoin ehdotellut naisten Superin aloittamista kesäkuussa ja miesten Superia heinäkuussa.

 

[Sie ja mie]

Palstan Pesisuutiset-osio ja Ylläpitäjä eilen, otsikoita by KL ja HS: Näin pelataan, JOS... + tuo Pesäkarhujen aprikointi - ei miesten osalta pesiksen Superissa, eikä muissa lajeissa enää tuota jos-sanaa käytetä, saati joku joukkue mieti osallistumistaan. Siitähän se ajatus sitten lähti...

 

[Tilastoniilo]

Vihdoinkin VTT on tutkinut kangasmaskien hyötyjä ja todennut polysteristä tehtyjen tietynlaisten maskien estävän melko hyvin virusten ryöpsähdystä muita tartuttamaan. Virukset jäävät n. puolen metrin etäisyydelle ja putoavat vauhdin hidastuttua alas. Maskien käyttö vähentää aamutelkkarissa olleen VTT:n edustajan mukaan kahden n. kahden metrin päässä toisistaan olevan keskustelijan tarttumisriskiä n. 50 %. Jos n. puolet suomalaisista käyttäisi maskeja, laskisi tarttuvuusluku n. yhdellä eli aika paljon, kun Suomessa ollaan pahimmillaan oltu n. reilussa kahdessa ja tavoite on pitää luku mielellään korkeintaan yhdessä. Mitähän Varhila nyt sanoo?

VTT tutki kangasmaskit – tällaiset olivat tulokset

Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita, arvioi VTT.

www.is.fi

 

[Observer]

Vihdoinkin VTT on tutkinut kangasmaskien hyötyjä ja todennut polysteristä tehtyjen tietynlaisten maskien estävän melko hyvin virusten ryöpsähdystä muita tartuttamaan. Virukset jäävät n. puolen metrin etäisyydelle ja putoavat vauhdin hidastuttua alas. Maskien käyttö vähentää aamutelkkarissa olleen VTT:n edustajan mukaan kahden n. kahden metrin päässä toisistaan olevan keskustelijan tarttumisriskiä n. 50 %. Jos n. puolet suomalaisista käyttäisi maskeja, laskisi tarttuvuusluku n. yhdellä eli aika paljon, kun Suomessa ollaan pahimmillaan oltu n. reilussa kahdessa ja tavoite on pitää luku mielellään korkeintaan yhdessä. Mitähän Varhila nyt sanoo?

VTT tutki kangasmaskit – tällaiset olivat tulokset

Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita, arvioi VTT.

www.is.fi

Montako kangasmaskia tarvitaan yhden pesispelin aikana? Pitääkö oma pesukone olla pelissä mukana?

"VTT:n mukaan on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä.

– Oma kantani on, että näiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta se on suositeltavaa. Syynä on se, että meillä on noin miljoona ihmistä, joille kasvosuojaimen käyttö voi olla riski hengityksen vaikeutumisen kautta, ja se heikentäisi heidän olotilaansa, Herlin toteaa".