Pirkanmaan käräjäoikeus kuritti entisen työnantajansa Manse PP:n oikeuteen haastanutta Toni Kohosta kovalla tavalla. Laiha sopu olisi ollut parempi kuin tämä lihava riita, joka sai perjantaina ainakin välipäätöksensä oikeudessa.
Manse PP oli tarjonnut Toni Kohoselle kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta työsopimuksen päättämisestä jo ennen oikeudenkäynnin alkua ja valmisteluistunnon jälkeen kohottanut tarjoustaan 40 000 euroon.
Käräjäoikeus Tampereella totesi Manse PP:n kyllä päättäneen Kohosen sopimuksen työsopimuslain vastaisesti ja perusteettomasti, kun pelinjohtajalle ei missään vaiheessa annettu kirjallista varoitusta.
Siihen Kohosen voitot oikeudessa sitten jäivätkin. Käräjäoikeus tuomitsi tapauksessa kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen päättämisestä vain kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 13 500 euroa. Lisäksi Mansen maksettavaksi tuli lomakorvauksia yhteensä 1800 euroa.
Oikeus kuitenkin katsoi, että Kohonen on aiheuttanut Manse PP:lle täysin tarpeettoman oikeudenkäynnin, minkä myötä ex-pelinjohtaja tuomittiin korvaamaan seuran oikeudenkäyntikuluja 36 053 euron edestä. Kohoselle jäivät maksettavaksi myös oman asianhoitajansa Olli Rausteen kulut, joita kertyi riitelyn aikana myös tuhti summa 30 834 euroa.
Jos Kohonen siis olisi hyväksynyt seuran sovintotarjouksen, olisi hän jäänyt plussan puolelle 27 000 euroa tai myöhemmin haasteen nostamisen jälkeen 40 000 euroa vähennettynä omilla, siinä vaiheessa merkittävästi pienemmillä kuluillaan.
Nyt taas Kohosen saldo jäi miinuksen puolelle noin 52 000 euroa sekä luonnollisesti kaikki osapuolet ovat joutuneet käyttämään runsaasti aikaa ja energiaa käräjillä riitelyyn.
Manselle riitely taas kannatti, kun maksettavaa jäi lopulta vain 15 300 euroa – selvästi vähemmän kuin seuran sovintoehdotuksissa.
Kohonen hävisi liki jokaisen kohdan
Vaikka Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös oli, että Manse on päättänyt Kohosen työsopimuksen perusteettomasti, ja Kohonen & Rauste juttunsa ”voittivatkin”, ovat oikeuden perustelut kaksikon kannalta karua luettavaa.
Yksi Kohosen haasteen pääkohdista liittyi miehen sopimuksen pituuteen. Osapuolten allekirjoittama ja etukäteen sähköisesti tarkistettu työsopimus oli vain yhden pelikauden mittainen, päättyen 30.9.2023. Kohonen taas väitti oikeudessa, että sopimuksen olisi koko ajan pitänyt olla kaksivuotinen, mutta tätä käräjätuomari ei uskonut.
Käräjäoikeuden päätöksessä todetaan väitteen olevan käsittämätön ja mahdollinen vain, mikäli Kohonen ei ole lainkaan lukenut hänelle tarjottua sopimusluonnosta läpi. Kohosella oli ollut yhdeksän päivää aikaa tutustua sopimukseen ennen sen allekirjoittamista ja osapuolet olivat myös käyneet sen yhdessä läpi.
Manse puolustautui haastetta vastaan sillä, että Kohonen oli monin tavoin laiminlyönyt työtehtäviään lyhyen työsuhteensa aikana. Näiltä osin oikeuden päätöksessä lähes kaikissa kohdissa kerrotaan näin tapahtuneenkin, mikä vaikutti varmasti Kohoselle epäedulliseen tuomioon merkittävästi.
Käräjäoikeus toteaa muun muassa seuraavaa:
- käräjäoikeus katsoo, että Kohonen on ollut luvattomasti pois töistä ja joukkueen yhteisistä harjoituksista
- käräjäoikeus katsoo, että Kohonen on pelinjohtajana toistuvasti laiminlyönyt erään tärkeimmistä velvoitteistaan eli yksittäisten harjoitusten suunnittelun
- asiassa on näytetty, että Kohonen oli laiminlyönyt tehtävänsä pelinjohtajana laiminlyömällä suunnitella ja pitää otteluiden jälkeiset purkupalaverit
- käräjäoikeus katsoo, että Kohonen on laiminlyönyt järjestää henkilökohtaiset keskustelut joukkueen pelaajien kanssa
- Kohonen on laiminlyönyt työtehtäviään, koska hänen laatimansa vuosisuunnitelma on ollut puutteellinen ja keskeneräinen eikä hän kehotuksen jälkeenkään ollut toimittanut parempaa vuosisuunnitelmaa edes talvikaudelle 2022–2023
- Kohosen menettely henkilökohtaisen mainossopimuksen solmimisessa on ollut vastoin hänen työsopimuksensa mukaisia velvoitteitaan
- työpaikalle saapuminen työtehtäviä hoitamaan on vähintä, mitä työntekijältä voidaan olettaa. Yksistään Kohosen laiminlyönti osallistua lajiharjoituksiin olisi ollut riittävä peruste päättää Kohosen työsopimus, mikäli Kohosta olisi asianmukaisesti varoitettu.
Lisäksi kun Manse ilmoitti Kohoselle siirtävänsä hänet sivuun Superpesis-joukkueen pelinjohtajan tehtävistä, mutta halusi vielä neuvotella työsopimuksen päättämisen ehdoista, Kohonen meni asian kanssa välittömästi julkisuuteen käräjäoikeuden arvion mukaan.
Oikeus totesi, että on hyvin todennäköistä, että Kohonen on itse vuotanut tiedon lehdistölle Manse PP:n ex-puheenjohtaja Matti Helimolle antamansa uhkauksen mukaisesti, ja näin hän on itse aiheuttanut itselleen lisävahinkoa asiassa.
Jatkuuko riitely?
Osapuolet voivat valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Mansella ei luonnollisesti tämän päätöksen myötä ole seuran kannalta mitään tarvetta riidellä yhtään enempää. Manse totesi perjantaisessa tiedotteessaan, että ratkaisun saaminen käräjäoikeudessa oli helpottavaa, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kohonen taas on varmasti tällä hetkellä erittäin tyytymätön. Yli 120 000 euron jättipottia haasteellaan hakenut mies voitostaan huolimatta jäi maksumieheksi yli 50 000 euron verran.
Oikeuden päätös on kuitenkin niin tylyä luettavaa Kohosen kannalta, että riitelyn jatkamista kannattaa harkita kerta jos toinenkin. Vaikka oikeudenkäynnin tapahtumien perusteella on helppo kuvitella Kohosen tuntevan raakaa vääryyttä omassa mielessään, voi asian hovioikeuteen vieminen olla vieläkin tuhoisampaa.
Hovioikeus saattaisi ehkä myöntää kolmen kuukauden palkan sijaan parhaimmillaan kuuden kuukauden palkan, mutta käräjäoikeuden havaintojen muuksi muuttuminen on hovissa kovin epätodennäköistä. Niin yksipuolinen päätös oli lopulta, kun Mansen kohdalla käytännössä ainoaksi virheeksi oikeus totesi kirjallisen varoituksen antamatta jättämisen.
Samalla moni taho voinee ottaa koko lihavasta riidasta opikseen.