Manse PP 2022

[Thorlak]

Sen takia ulkokenttäpelaajien on parempi myös pelata sen paikkakunnan joukkueessa, jolla talvella asuvat.

Niin ja vaikka reissupelaajan rooli toki onnistuu, voi kysyä myös sitä, mikä on helpompaa? Jos omalla asuinpaikkakunnalla on menestyvä joukkue, on se aikamoinen kilpailutekijä. Harvaa kiinnostaa ajella monta sataa kilometriä joka viikko harjoituksiin, jos sen pystyisi tehdä myös omalla asuinpaikalla. Kuitenkin joukkueen on omattava menestymismahdollisuuksia, sillä suurinta osaa huippupesäpalloilijoista varmasti menestyminen kiinnostaa. Voisin mutuilla, että tämä näkyi esimerkiksi Kirin edellisellä superpesistaipaleella. Jyväskylässä kyllä asuu paljon pesäpalloilijoita, mutta Kiri ei saanut houkuteltua niitä ihan kovimpia joukkueesensa.

Lisäksi esimerkiksi Tampere on myös ihan hyvällä maantieteellisellä sijainnilla, eli onnistuu se reissupelaaminen tietysti myös siihen suuntaan. Tampereelle (ja vaikkapa Jyväskylään) voi reissupelaajat saapua vähän joka suunnasta.

 

[Jippo]

Niin ja vaikka reissupelaajan rooli toki onnistuu, voi kysyä myös sitä, mikä on helpompaa? Jos omalla asuinpaikkakunnalla on menestyvä joukkue, on se aikamoinen kilpailutekijä. Harvaa kiinnostaa ajella monta sataa kilometriä joka viikko harjoituksiin, jos sen pystyisi tehdä myös omalla asuinpaikalla. Kuitenkin joukkueen on omattava menestymismahdollisuuksia, sillä suurinta osaa huippupesäpalloilijoista varmasti menestyminen kiinnostaa. Voisin mutuilla, että tämä näkyi esimerkiksi Kirin edellisellä superpesistaipaleella. Jyväskylässä kyllä asuu paljon pesäpalloilijoita, mutta Kiri ei saanut houkuteltua niitä ihan kovimpia joukkueesensa.

Lisäksi esimerkiksi Tampere on myös ihan hyvällä maantieteellisellä sijainnilla, eli onnistuu se reissupelaaminen tietysti myös siihen suuntaan. Tampereelle (ja vaikkapa Jyväskylään) voi reissupelaajat saapua vähän joka suunnasta.

Näinhän se on, että pelkkä hyvä paikkakunta ja sijainti ei riitä. Toiminnan taakse tarvitaan joku tai joitakin innostuneita pesäpalloihmisiä, jotka hoitavat paikkakunnalla taustat ja joukkueen kuntoon niin, että siitä tulee houkutteleva. Manse on sen tehnyt ja Jyväskylässä Nalle & co naisten puolella, mutta miesten huippujoukkue odottaa Jyväskylässä vielä vetäjää projektille. Edellytykset varmasti ovat olemassa, vain tekijä puuttuu. Samoin Oulussa.

 

[Pystärilaaka]

Juuri näin. Juuri tämä on se perussyy, miksi Tampere, Joensuu ja pitkässä juoksussa myös Jyväskylä ja Oulu ovat pesiksen kestomenestyjiä. Niissä kaikissa on yliopisto, jossa voi lukea itsensä ties miksi peliuran ohella.

Sotkamossa ja Vimpelissä pitää olla tosi kova lajikulttuuri, jotta nuoria opiskeluikäisiä pelaajia saa sinne siirtymään. Tai sitten oman juniorikoulutuksen pitää tuottaa ne uudet tähdet nykyisten tilalle.

Nämä kaikki kaupungit ovat olleet jo melko pitkään isompia (kuinka monta sataa vuotta?) ja niissä on ollut paremmat opiskelu- ja työmahdollisuudet kuin Vimpelissä ja Sotkamossa. Miksi mitään ei vieläkään ole tapahtunut (pl. Tre)?

 

[Jippo]

Nämä kaikki kaupungit ovat olleet jo melko pitkään isompia (kuinka monta sataa vuotta?) ja niissä on ollut paremmat opiskelu- ja työmahdollisuudet kuin Vimpelissä ja Sotkamossa. Miksi mitään ei vieläkään ole tapahtunut (pl. Tre)?

Joensuussahan pesis on vahvoissa kantimissa. On paikkakunnan yritysmaailma seuran takana, hieno uusi stadion, paljon yleisöä ja seura hyvin organisoitu. On oikein kokopäivätoiminen "urheilutoimenjohtaja" hoitamassa sopimusasioita seuran taustahenkilöiden apupoikana jääkiekkoseurojen malliin. Mahtaako millään muulla pesisseuralla vielä olla vastaavaa?

Jyväskylässä ja Oulussa vetäjä puuttuu. Oulussa oli aikanaan "Gorba", sen jälkeen on ollut hiljaista. Jonkun pesishenkisen yrittäjän pitäisi paikallisen yrittäjäyhdistyksen pippaloissa alkaa puhua muita paikkakunnan yrittäjiä mukaan tukirinkiin, jonka varaan seuran taloutta voi alkaa rakentaa. Siitä se lähtee.

 

[Pystärilaaka]

Joensuussahan pesis on vahvoissa kantimissa. On paikkakunnan yritysmaailma seuran takana, hieno uusi stadion, paljon yleisöä ja seura hyvin organisoitu. On oikein kokopäivätoiminen "urheilutoimenjohtaja" hoitamassa sopimusasioita seuran taustahenkilöiden apupoikana jääkiekkoseurojen malliin. Mahtaako millään muulla pesisseuralla vielä olla vastaavaa?

Jyväskylässä ja Oulussa vetäjä puuttuu. Oulussa oli aikanaan "Gorba", sen jälkeen on ollut hiljaista. Jonkun pesishenkisen yrittäjän pitäisi paikallisen yrittäjäyhdistyksen pippaloissa alkaa puhua muita paikkakunnan yrittäjiä mukaan tukirinkiin, jonka varaan seuran taloutta voi alkaa rakentaa. Siitä se lähtee.

Ei tämä oikein kuulosta kaiken ylitse vyöryvältä pesäpallon kaupungistumiskehitykseltä.

 

[Jaska]

Karkeasti yleistäen kysymys ei ole siitä, pelataanko tulevaisuudessa superpesistä pienissä maaseutukunnissa vai kaupungeissa. Kun katsotaan väestöennusteita muutaman vuosikymmenen päähän, kysymyksen voi muotoilla siten, että kyse on siitä, pelataanko tulevaisuudessa ylipäätänsä pesäpalloa huipputasolla vai ei.

Väestön ja ennenkaikkea lapsiperheiden pakkautuminen tulevaisuudessa isoihin kaupunkeihin ja näiden lähialueille on jos nyt ei aivan fakta niin ainakin erittäin todennäköinen asia, jolle pesäpalloliike ei voi juuri mitään. Monessa kunnassa, jossa vielä nyt voidaan saada kokoon junioreista joukkue, on parin vuosikymmenen päästä niin vähän lapsia, että juniorijoukkuetta ei saataisi kasaan, vaikka joka ikinen poika tai tyttö aloittaisi harrastaa pesäpalloa. Jotta pesäpallon harrastajamäärä saadaan tulevaisuudessa pysymään edes nykyisen suuruisena, on isojen kaupunkien lapsista saatava osa pesiksen pariin.

 

[Thorlak]

Karkeasti yleistäen kysymys ei ole siitä, pelataanko tulevaisuudessa superpesistä pienissä maaseutukunnissa vai kaupungeissa. Kun katsotaan väestöennusteita muutaman vuosikymmenen päähän, kysymyksen voi muotoilla siten, että kyse on siitä, pelataanko tulevaisuudessa ylipäätänsä pesäpalloa huipputasolla vai ei.

Väestön ja ennenkaikkea lapsiperheiden pakkautuminen tulevaisuudessa isoihin kaupunkeihin ja näiden lähialueille on jos nyt ei aivan fakta niin ainakin erittäin todennäköinen asia, jolle pesäpalloliike ei voi juuri mitään. Monessa kunnassa, jossa vielä nyt voidaan saada kokoon junioreista joukkue, on parin vuosikymmenen päästä niin vähän lapsia, että juniorijoukkuetta ei saataisi kasaan vaikka joka ikinen poika tai tyttö aloittaisi harrastaa pesäpalloa. Jotta pesäpallon harrastajamäärä saadaan tulevaisuudessa pysymään edes nykyisen suuruisena, on isojen kaupunkien lapsista saatava osa pesiksen pariin.

No näin juuri. Teoriassahan ei ole merkitystä missä se huippujoukkue sijaitsee. Mutta junioreita on saatava isoista kaupungeista. Muuten ei pesistä tulevaisuudessa pelata kuin ehkä koulujen liikuntatunneilla, joihin on integroitu historianopetuksesta tällainen paikallinen erikoisuus.

Sitten on taas toinen juttu, että onko niitä junioreita realistista saada isoista kaupungeista, jos pesis ei niissä muuten isosti näy.

Yhteiskunnan kaupungistuminen ja pesäpallon kaupungistuminen eivät ole yksi yhteen. Yhteiskunnallinen muutos kuitenkin jauhaa vääjäämättä yhteen suuntaan, tulevina vuosina vain tahtiaan nopeuttaen. Nykyiselle maakuntien pelille se on uhka, toisaalta tarjoten valtavasti mahdollisuuksia. Osa kuitenkin haluaa vain haudata päänsä pensaaseen.

 

[Kolmosvara]

Vaikka nyt ollaankin hautajaistunnelmissa pienten paikkakuntien suhteen, niin ei se tilanne nyt ihan toivoton ole. Väestöennustetta merkittävämpi tekijä on yhteistyökumppaneiden löytyminen. Useilla pienillä, mutta perinteisillä paikkakunnilla pesis on lajina ylivoimainen ykkönen.

Ei sitä joukkuetta niin tarvitse rakentaa, että joka vuosi pitää löytyä 13-15 uutta pelimiestä niistä pienistä ikäluokista. Riittää, kun vuositasolla saa ajettua sisään 1-3 lupaavaa pelaajaa, koska superin pelaajat tekevät kuitenkin ehkä noin kymmenen vuoden pelaajauran keskimäärin. Jos ei nyt joukkueesta tule täydellistä joukkopakoa. Se riittää, ellei sitten tee asioita lähihistoriasta tutulla toisella tavalla. Oikeaa ja väärää tapaa ei voi määritellä, jos resurssit riittää.

Esimerkkinä vaikka superin pienin paikkakunta Vimpeli. Yhteistyö Vetelin ja Halsuan kanssa tuottaa joka vuosi vähintään tuon tarvittavan määrän uutta kirittäjää joukkueeseen. Ja silti voi tarvittaessa tehdä jonkin täsmähankinnan. Sitten löytyy taustalta niitä kavereita, jotka ovat merkittävässä valmentajan roolissa siinä vaiheessa, kun on aika siirtyä junioreista miesten tasolle. Esimerkkinä vaikka Vedon Kleemola.

Joku viisaampi on sanonut, että ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden, on hankalaa. Mutta ei nyt vielä soiteta pyöreän kirkon kelloja. Huhut pesiksen kuolemisesta ovat vielä vahvasti liioiteltuja.

 

[Jippo]

Vaikka nyt ollaankin hautajaistunnelmissa pienten paikkakuntien suhteen, niin ei se tilanne nyt ihan toivoton ole. Väestöennustetta merkittävämpi tekijä on yhteistyökumppaneiden löytyminen. Useilla pienillä, mutta perinteisillä paikkakunnilla pesis on lajina ylivoimainen ykkönen.

Ei sitä joukkuetta niin tarvitse rakentaa, että joka vuosi pitää löytyä 13-15 uutta pelimiestä niistä pienistä ikäluokista. Riittää, kun vuositasolla saa ajettua sisään 1-3 lupaavaa pelaajaa, koska superin pelaajat tekevät kuitenkin ehkä noin kymmenen vuoden pelaajauran keskimäärin. Jos ei nyt joukkueesta tule täydellistä joukkopakoa. Se riittää, ellei sitten tee asioita lähihistoriasta tutulla toisella tavalla. Oikeaa ja väärää tapaa ei voi määritellä, jos resurssit riittää.

Esimerkkinä vaikka superin pienin paikkakunta Vimpeli. Yhteistyö Vetelin ja Halsuan kanssa tuottaa joka vuosi vähintään tuon tarvittavan määrän uutta kirittäjää joukkueeseen. Ja silti voi tarvittaessa tehdä jonkin täsmähankinnan. Sitten löytyy taustalta niitä kavereita, jotka ovat merkittävässä valmentajan roolissa siinä vaiheessa, kun on aika siirtyä junioreista miesten tasolle. Esimerkkinä vaikka Vedon Kleemola.

Joku viisaampi on sanonut, että ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden, on hankalaa. Mutta ei nyt vielä soiteta pyöreän kirkon kelloja. Huhut pesiksen kuolemisesta ovat vielä vahvasti liioiteltuja.

Juuri näin. Sotkamon, Vimpelin ja Kiteen kaltaiset pienemmät paikkakunnat pysyvät pinnalla sillä, että pesis on alueella valtalaji, eikä urheilusta kiinnostuneilla nuorilla ole muuta vapaa-ajanviettotapaa kuin pesis tai videopelit. Aktiivisemmat valitsevat pesiksen, laiskemmat videopelaamisen.

Kyllähän jo kymmenien vuosien jatkumo lajikulttuurissa on tae siitä, että menestystä tulee myös tulevaisuudessa. Hyvä niin. Pienempien ja isompien paikkakuntien välinen kilpailu on urheilun suola. Mikä onkaan makeampaa kuin se, että joku HIFK tulee maakuntaan ja häviää jollekin Mikkelin Jukureille.

 

[Thorlak]

Ei sitä joukkuetta niin tarvitse rakentaa, että joka vuosi pitää löytyä 13-15 uutta pelimiestä niistä pienistä ikäluokista. Riittää, kun vuositasolla saa ajettua sisään 1-3 lupaavaa pelaajaa, koska superin pelaajat tekevät kuitenkin ehkä noin kymmenen vuoden pelaajauran keskimäärin. Jos ei nyt joukkueesta tule täydellistä joukkopakoa.

Esimerkkinä vaikka superin pienin paikkakunta Vimpeli. Yhteistyö Vetelin ja Halsuan kanssa tuottaa joka vuosi vähintään tuon tarvittavan määrän uutta kirittäjää joukkueeseen.

Pesäpallon asema pienten paikkojen valtalajina suojaa siinä, että valtaosa ikäluokasta saadaan pesiksen pariin. Ongelmia alkaa muodostua siinä vaiheessa kun ikäluokat eivät enää ole tarpeeksi suuria. Joka vuosi Superin joukkue ei tarvitse 13 uutta pelaajaa. Mutta joka vuosi tarvitaan uudet G-juniorit. Hierarkian alapäässä on oltava massaa, koska lapsia poistuu aina ylemmälle tasolle mentäessä.

Vimpelin, Vetelin ja Halsuan yhteistyö on erityisen hienoa. Se on kuitenkin jo nykyisessä tilanteessa välttämättömyys. Entä sitten, kun ikäluokat yhä pienenevät? Jos jo G/F-ikäisissä tarvitsee tehdä useamman paikkakunnan yhdistelmäjoukkueita, ei junioripolku ole kovin ruusuinen. Lisäksi siinä on sekin ongelma, että jos alueelta saadaan vain yksi joukkue, tulee pelimatkat haasteellisiksi. Mitä pienempiä junnuja, sen lähempänä pelien pitäisi olla. Vimpeli, Veteli, Halsua, Alajärvi ja Lappajärvi on siinä mielessä ihanteellista aluetta junioreille, mutta se vaatii sen, että niitä joukkueita olisi kaikkein pienimmissä enemmän kuin yksi tai kaksi. Parhainkaan juniorityö ei tyhjästä nyhjäise huippupelaajia.

Lisäksi ne huiput jotka saadaan kasvatettua saattavat silti lähteä muualle. Kuten nyt vaikka Pertun tapauksessa. Sekin on sitä luonnollista kehitystä, ja määräänsä enempää ei pienillä paikkakunnilla voida tehdä. Mutta paljon voidaan. Tärkeintä on, että pesäpallon harrastajamäärä valtakunnallisesti pysyy samassa/kasvaa. Ja siinä pienten paikkakuntien juniorityöstä kannattaa ottaa oppia, sillä vaikka massaa olisi enemmän, ei pesäpallolla ole varaa kovin montaa pelaajaa menettää yhtään missään.

 

[Kaupinojan Tiikeri]

Mitä pienempiä junnuja, sen lähempänä pelien pitäisi olla. Vimpeli, Veteli, Halsua, Alajärvi ja Lappajärvi on siinä mielessä ihanteellista aluetta junioreille, mutta se vaatii sen, että niitä joukkueita olisi kaikkein pienimmissä enemmän kuin yksi tai kaksi. Parhainkaan juniorityö ei tyhjästä nyhjäise huippupelaajia.

Joo Halsualla taitaa yhdessä koululuokassa olla kymmenkunta oppilasta ja niistäkin puolet tyttöjä. Niistä on paha kerätä pesisjoukkuetta ja pian pesiskoulun jälkeen alkaa automatkailu lähialueen muihin seuroihin. Näköjään vielä 2019 Toivolla on ollut D-poikajoukkue mutta ei enää sen jälkeen. Siihen nähden sieltä tulee hurjalla prosentilla huippupesäpalloilijoita.

 

[Jippo]

Joo Halsualla taitaa yhdessä koululuokassa olla kymmenkunta oppilasta ja niistäkin puolet tyttöjä. Niistä on paha kerätä pesisjoukkuetta ja pian pesiskoulun jälkeen alkaa automatkailu lähialueen muihin seuroihin. Näköjään vielä 2019 Toivolla on ollut D-poikajoukkue mutta ei enää sen jälkeen. Siihen nähden sieltä tulee hurjalla prosentilla huippupesäpalloilijoita.

P. Ruuska, A. Ruuska ja Kuosa. Siinä on jo kolme niistä luokan viidestä pojasta. Ketä ne kaksi muuta olivat?

 

[Jalo]

Pienenevät ikäluokat on kiistatta uhka pienimpien paikkakuntien pesäpallolle. Mutta ei sentään kyse ole siitä että joka vuosikerrasta pitää saada joukkueellinen kasaan, junioreissa on kuitenkin aina 2 vuosikertaa samassa ja y- luvilla voi vielä pikkuisen täydentää. Eli kun kovalla prosentilla saa lapsia innostumaan niin yllättävän pienellä pohjalla homma vielä pyörii + jollei y-lupakäytäntöä kiristetä sellaiseksi että se aiheuttaa ongelmia pienille paikkakunnille, siitäkin kun on ollut ajoittain vähän merkkejä ilmassa.

 

[Tangenttivirhe]

P. Ruuska, A. Ruuska ja Kuosa. Siinä on jo kolme niistä luokan viidestä pojasta. Ketä ne kaksi muuta olivat?

Kuosa ei liene Halsuan Toivon kasvatti? Mutta Timo Torppa, Kari Kellokoski, Timo Hanhisalo, Otto Kauppinen ainakin on. Kaikki ei nyt välttämättä ihan samaa ikäluokkaa, mutta Halsualta kumminkin

 

[Jippo]

Kuosa ei liene Halsuan Toivon kasvatti? Mutta Timo Torppa, Kari Kellokoski, Timo Hanhisalo, Otto Kauppinen ainakin on. Kaikki ei nyt välttämättä ihan samaa ikäluokkaa, mutta Halsualta kumminkin

Ai jaa. Joku kirjoitti täällä, että Kuosakin olisi Halsuan pesispitäjästä lähtöisin.

 

[Sturm]

Osui silmiini lehtikirjoitus, jossa todettiin Kuosan olevan halsualaista sukujuurta ( jomman kumman vanhemman kautta, en muista kumman). Ei siis Halsuan Toivon kasvatti kuten edellämainittujen lisäksi Kanala, Vili Ruuska ja Vähäkyrön Sillanpää.

 

[Jippo]

Osui silmiini lehtikirjoitus, jossa todettiin Kuosan olevan halsualaista sukujuurta ( jomman kumman vanhemman kautta, en muista kumman). Ei siis Halsuan Toivon kasvatti kuten edellämainittujen lisäksi Kanala, Vili Ruuska ja Vähäkyrön Sillanpää.

Varsin kunnioitettava lista Halsuan kokoisesta metropolista maailmalle lähteneitä pelureita joka tapauksessa. Hatunnosto Halsuan Toivolle!

 

[Teppo]

Iiro Kuosa on Vihdin Pallon kasvatti kuten Mansen kanssa sopimuksen tehnyt Riku Hokkanen.

 

[Jippo]

Iiro Kuosa on Vihdin Pallon kasvatti kuten Mansen kanssa sopimuksen tehnyt Riku Hokkanen.

Niinhän se olikin. Onhan se monesti mainittu maalivahti-Kuosan refleksitorjuntoja ihailtaessa.

 

[Turhake]

Halsualla ja Vetelissä on otettu lusikka kauniiseen käteen pienenevien lapsimäärien vuoksi ja yhdistetty juniorijoukkueet niin, että pelataan sen seuran nimen alla, kummasta pitäjästä on enemmän junnuja ko. joukkueessa. On unohdettu naapurikateus, että saadaan lapsille mahdollisuus pelata. Näin se pitäisi mennä kaikkialla, missä ei riitä junioreita täyttämään joukkuetta.

Tämähän ei kuulu mitenkään Mansen ketjun alle, mutta ajattelin tuoda lusikkani soppaan kun muutkin puhuvat Halsuasta täällä.