Varotan jo etukäteen pitkästä tekstistä ja kirjoitetaan nyt sit kerralla kunnolla kun aloitetaan niin voi jatkossa olla kommentoimatta ja ehkä joku voi kriittisenäkin tekstin ottaa mutta tarkoitus on nyt herättää ajatuksia joten ohittakaa tai ottakaa evästä jos luette
On pitänyt ennenkin jotain aiheeseen kunnolla kirjoittaa,mutta nyt on ehkä sopivampi hetki kun uusi fysiikkavalmentaja tuli joten aihe on siltä osin ajankohtainen. Itse aina hieman fysiikkavalmentajiin kiinnitän huomiota koska he luovat pelaajille suurimmaksi osaksi ne fyysiset ominaisuudet joilla he peliä pystyvät pelaamaan.Tää nyt ehkä on laajemminkin fysiikkaan liittyvää eikä ehkä suoranaisesti itse uuteen valmentajaan liittyvä kirjoitus. Edellistä valmentajaa hieman jo ennalta kritisoin(en tällä foorumilla),koska heidän urheilijoiden tulokset eivät olleet kovinkaan nousujohteisia olleet yleisurheilun puolella vaan pikemminkin taantuivat tai vammoja tuli pääsääntösesti lähes kaikille jo siinä iässä(noin 16-17v) kun pitäisi vielä luontaisesti kehittyä vuosi vuodelta ja sillon aina hälytyskellojen pitäisi soida valmennuksen suhteen ja ihmettelin silloin valintaa. En toki tiedä millasia tuloksia he saivat aikaan parin vuoden aikana pesäpallon parissa fysiikan suhteen. Joukkueurheilussahan haasteen tuo monesti se että laitetaan kaikki treenaan samalla tavalla(esimerkkinä nyt eilen pari pelaajaa juoksi kentällä jotka vaihtoivat seuraa ensi kaudeksi ja toinen on etenijä ja toinen kait melko vankkarakenteinen jonka peli lyöntiin perustuu käsittääkseni mutta samoja yli 400m vetoja siellä juoksivat,toki hyvää peruskuntotreeniä mutta onko vamma-alttiille kovinkaan kroppaystävällistä kovalla alustalla eli radalla niitä tehdä),mutta fakta on ettei kaikki harjottelu sovellu kaikille ja hyvän valmentajan silmä osaa reagoida siihen ja muuttaa ainakin niiden harjottelua joille huomaa harjottelun olevan epäsopivaa.Toki jenkkilän yliopistourheilussahan tuotetaan liukuhihnalta porukkaa ja siellä on tyyli että kaikki tekee samanlailla vaikka joku kärsisi vammoista,mutta siellä on sitä materiaalia niin paljon että jotkut aina nousee kovalla tasolle,mutta suurin osa ei nouse. En tiedä miten paljon se on muuttunut niistä ajoista kun itse siellä pari vuotta olin,mutta tuskin toimiva systeemi tulee muuttumaan,koska arvokisamitallisteja maa tuottaa runsaasti. Ja näissä monesti nuoret kehittyy kyllä,mutta miten ne jotka ovat jo sillä kovemmalla tasolla niin ovatko he kehittyneet on aina se oleellisempi asia kun on valmennettu jotain uutta porukkaa. Ja yleisestikkin olen miettinyt pesäpalloilijoiden fysiikkaan,koska painoon suhteutettuna en mitään jäätävän kovan fysiikan=voiman omaavia ole kuullut yhtään olevan ja muutamia kohtalaisen hyvän tason omaavia kun verrataan vaikka yleisurheiluun jossa nopeus/hyppylajeissa vaaditaan aika paljon samoja ominaisuuksia kuin ainakin pesäpallossa etenijöillä ja siellä ollaan huomattavasti kovemmissa fyysisissä arvoissa painoon suhteutettuna esimerkkinä nyt räjähtävyyttä mittaava rinnalleveto missä kovimmat noin 75-85 kiloset vetää rinnallevedossa jopa 2 kertaa oman painonsa jos mennään kansainvälisen tason urheilijoihin Ja yhtenä hyvänä esimerkkinä Christian Olsson jonka pituus oli 191cm ja paino 73kg ja hänet kun ekan kerran näin niin hänen reitensä varmaan mun ranteen paksunen ja mun ranne ei mikään kovin paksu ole ollut(ehkä hieman liioitellen sanottu,mutta ei paljoa),mutta niin vaan se niillä tikuilla nosti rinnalle jos en väärin muista kuulleeni hänen ottaneen 3x140kg (en ole videota suorituksesta nähnyt,mutta sen verran helpon näkösen videon 5x130kg sarjasta nähny ettei ole epäillystäkään etteikö pitäisi paikkaansa) ja maksimi siis luultavasti siinä 145-150 paikkeilla ja toki loikkakin lensi liki 18m ja korkeus jo siinä vaiheessa "kylmiltään" 228. Ja 150 kilon rinnallevetäjiä jo ihan Suomalaisessa yleisurheilussa on tuon painoisina vaikka kuinka monia ja sit muutamia yli 8m hyppääjiä(Tommi Evilä,Petteri Lax,Jarmo Kärnä) joilla treenipaino menny kait vähän tuon 85 kilon yli niin heillä lukemat parhaimmillaan siellä 160-170 kilon vaikka Kärnästä huhu kertoo että olisi jopa 180 ottanu,mutta en mitään faktaa ole löytänyt tai sen aikasilta urheilijoilta kuullut faktana niin voi olla hieman legendaa siinä,raakana 160 on ottanut varmuudella (eräs Suomalainen pika-aituri kyllä taisi tuon 180 ottaa kun oli parhaimmillaan 2000-luvun alussa) mikä myös tarkoittaa monesti että juoksu kulkee kovaa kyytiä varsinki ekojen kymmenien metrien aikana kun tommosia painoja heiluttelee omaan kehonpainoon nähden. Ja on monia hyppääjiä joilla nopeuskestävyys ominaisuudet sillä tasolla että juostaan 400m alle 50 sekunnin vaikka oma vauhdinjuoksu on noin 40m ja kisasuorituksia tulee max. 6 kappaletta.Tuohon ehkä parhaana esimerkkinä taas Christian Taylor joka loikannu yli 18m ja hänen 400m ennätyksensä on pikkusen yli 45 sekunttia joka on ajalta ennen näitä trampoliinikenkiä joiden avulla varmasti ainaki puol sekunttia kovempaa olisi juossut ja tää rinnalleveto myös ihan hyvällä tasolle 145kg joka otettu vähän ennen kuin ennätyksensä hyppäsi,mutta toki kehonpaino jo noin 80kg. Korkeudessa vauhti vielä lyhkäsempi ja juoksuominaisuudet yllättävänkin kovia ja osa vetää rinnalle jos nyt kansainvälisiä hyppääjiä mietitään kautta aikojen niin 140-150 ja nykyhyppääjistä yksi 233 hypännyt käänsi 160 rinnalle vaikka toki hän on jo 208cm pitkä joten kehonpainokin siellä 90 paikkeilla,mutta tuskin monelle tulis mieleen että ollaan niinkin kovilla tasoilla tuommosessa lajissa yli 230 hyppääjien osalta. En mitään paikaltaan 30m tiedä kuin muutamien osalta koska maksinopeutta enemmän mitataan lentävillä juoksuilla ja paikaltaan juoksutkin mitataan monesti eri tavalla kuin pesäpallossa joten aikojen vertaaminen on mahdotonta.Jos pesäpallossa mitattaisiin enemmän ajat silleen ku vaikka NFL-testeissä jossa juoksuja katsoessa näkee ettei oo ees takajalka ehtiny irrota maasta ilmaan ku jo kello alkanu käymään niin 30m ajat putois varovaisesti arvioiden vähintään pari kymppää,mutta luultavasti hieman enemmänkin ja olisivat ns. "rehellisiä" aikoja vaikka toki jos aina silleen testattu niin ovat toki lajin sisällä vertailukelpoisia,mutta ei muihin lajeihin vertailukelposia. Yksi esimerkkihän on kun joskus nähnyt jossakin pesikseen liittyvässä keskustelussa vertailtavan Usain Boltin ME-juoksun 30m väliaikaa joka taisi 3,78 olla ja hehkutettu kuinka nopeita pesäpalloilijat ovat,mutta ei oo otettu sitä huomioon että Boltilla aika on lähteny käyntiin siitä kun lähtölaukaus on kuulunut ja siitä menee jo reilu kymppä ja joillakin pari kymppää jo siihen laukaukseen reagointiin ja sen jälkeen vasta kädet irtoaa,mutta jalat ovat yhä kiinni telineissä kun taas pesäpalloilija ottaa noin puolen metrin lentävän vauhdin ja väittäisin et Boltilta voitais noin 4-kymppää pudottaa ajasta ja miks ei jopa enemmänkin kun saisi omalla lähdöllä lähtä ja olisi se puolen metrin lentävä.Vielä kun ottaa huomioon että kun 196cm ja noin 96kg parhaina vuosina painanut Bolt saa sen massan liikkeelle vaatii jo aika paljon ruutiakin taakse ettei se ruho pelkällä lahjakkuudella ja nopeilla soluilla liiku vaikka niitäkin on kiistattomasti todella paljon. Monesti kuullu puhuttavan vaikka just pesäpalloilijoiden kohdallakin että toi ja toi harjottelee liikaa voimaa ja paikat hajoaa sen takia tai voima jäykistää,mutta ne on kyl jonkun tietämättömän höpö-puheita millä ei faktojen kans oo mitään tekemistä. Voisin veikata että vaikka pesäpalloilijat treenaa enimmäkseen nopeaa kiihdytystä niin heidän fysiikkansa ei välttämättä ole sillä tasolla että voimantuotto olisi niin kova että pärjäisivät yleisurheilijoille.Sitä en osaa sanoa paljon häviäisivät parhaille Suomalaisille,mutta kovimmat pesäpalloilijoiden ajat häviäisivät monille näiden yleisurheilulajien edustajille.Muutamalta hyppääjältä olen nähnyt vanhoja testituloksia missä on myös paikaltaan 30m ja ajat ovat alkaneet 3,4 alkusena ja aikojen perusteella ovat pasäpalloilijoiden tavalla testin suorittaneet ja heidän 100m vauhtinsa on ollu siellä 10,60 paikkeilla tai siitä vähän ylöspäin joten voisi olettaa että vaikka 30m ei suoranaisesti nopeudesta kerro vielä yhtään mitään kun ainakin tuon tason 100m juoksijoillekkin se on semmonen matka ettei ehdi maksimivauhtiin edes kiihdyttää niin silti voisi olettaa että nopeimmat Suomalaiset juoksevat vieläkin kovempaa. Mutta kun katsonut nyt vaikka joskus Sotkamon Jymyn pätkiä testeistä niin pikku heijauksella lähdetään liikkeelle ja jalka vempautetaan lopussa kennoon mikä sopivasti osuessa parantaa aikaa joitakin sadasosia koska kennot näytti olevan todella alhaalla eikä lantion korkeudella mikä antaisi rehellisempiä aikoja. Ja kun vielä ottaa huomioon että pesäpallossa saavat palkkaa pelaamisesta ja harjoittelusta ja ne pienipalkkaisimmatkin jo saavat semmosia summia mistä moni yleisurheilija hyppisi ilosta kattoon ja voisivat semmosilla summilla vielä paremmin panostaa harjoitteluun,ravintoon,palautumisiin jne jne niin olisiko se ero vieläkin isompi? Toki sitä en kiellä etteivätkö pesäpalloilijat treenaisi hyvinkin paljo,koska lajitaito vaatii myös oman osansa harjoittelusta ja ehkä osittain syö siltä muulta harjottelulta pois vaikka amatöörin silmin se lajiharjoittelu ei oo niin kuluttavaa kuin fysiikan treenaaminen.
Mitä tulee sitten uuteen fysiikkavalmentajaan mitä hänestä olen katsellut niin entinen pelaaja joten lajitietämystä on. Jääkiekossa ja koripallossa mukana myös ja joillekkin yksilöurheilijoille ja toki myös joissakin pesäpallojoukkueissa ilmeisesti ollut mukana fysiikkaa valmentamassa,hänen firmalla paljon hienon näköistä juttua mainostetaan uudenlaisesta valmentamisesta mikä kait yleistä nykyvalmennuksessa et pitää asioiden saada näyttää hienolle ja uudelle mikä myy,mutta toisaalta mitään kovin uudenlaista en ole nähnyt heidän valmennuksessa olevien urheilijoiden harjotusvideoissa mitä en olisi nähnyt jo 20 vuotta sitten urheilijoiden tekevän. Toki hyvin vähän videoita näkyy ja lähinnä salilla pitoja tuovia liikkeitä. Ja vaikka todellisuudessa olisikin kovin uudenlaista niin onko se lopputuloksen kannalta yhtään sen parempi. Monella tapana tehdä valmentamisesta jotain rakettitiedettä kun se loppujen lopuksi on hyvinkin yksinkertaista kun sen pitää yksinkertaisena. Varmasti hyviä asioita ainakin noihin muihin pallopeleihin nää pitoja tuovat yhden jalan kyykähtelyt,mutta mun silmin pesäpallossa vaaditaan eri ominaisuuksia kuin jääkiekossa tai koriksessa ja mitä olen paljon yleisurheiluvalmennukseen liittyviä videoita nähnyt vaikka pikajuoksun osalta niin tuommoset jalkaliikkeet heidän harjottelussa loistaa poissa olollaan niin voisi kuvitella että jos tuommosista olisi hyötyä nopeutta vaativissa lajeissa sitä tehtäisiin enemmän nimenomaan maailman huipulla,mutta kun ei tehdä. Se sit on eri asia lajeissa missä on törmäysvoimaa enemmän ja laji vaatii erillaista ominaisuutta niin sillon harjotteluun semmonen hieman voi kuulua,mutta ei pääpainona missään nimessä. Hänestä vanha juttu löytyi missä sanoo"pesäpallossa on vain muutama huippu-urheilija" niin osittain omatkin ajatukset on siinä samaa mieltä ollut jo vuosia nimenomaan kun vertaa vastaavia ominaisuuksia vaativien yleisurheilijoiden fysiikkaan ja sanonut että jos "yli-ikäiset" yleisurheilijat jotka on parhaat päivänsä nähneet joiden osalta on pieni aavistus 30m ajoista kun videon kautta aikoja katsoo ja voi muutaman sadasosan tarkkuudella ne saada videon ajanoton kautta niin he kepittävät nopeimmat pesäpalloilijat pesäpalloilijoille tärkeimmässä nopeustestissä niin jotain parantamista siellä pitäisi silloin olla nopeudessa ja fysiikassa,koska silloin varmasti parhaassa kunnossa olevat yleisurheilijat kepittää vielä suuremmalla erolla.
Erään ikärakenteeltaan nuoren pesäpallojoukkueen kehitystä siellä firman intassa hehkutetaan et ovat vuodessa kehittyneet 30m testissä keskiarvolta 2-kymmenystä mikä toki kuulostaa isolle ja on ulkopuolisille myyvempää, mutta sitä tarina ei kerro mistä pisteestä se kehitys on parantunut, koska nuori ikärakenne niin voisi kuvitella ettei millään kovin korkealla tasolla ole vielä voinut olla niin semmonen harppaus vuodessa ei sitten enää kuulostakkaan niin isolle vaan kohtuu luontaiselle. Nuoret kehittyy luontaisesti fysiikassa ja nopeudessa isoja harppauksia vuodessakin jos tehdään perusasioita niin miksi keksiä pyörällä ajo uudestaan kun on vanhoja toimivia metodeja. Tiettyyn pisteeseen kehittyy kohtuu helposti isoin harppauksin,mutta miten saadaan siitä ns. perustasosta nostettua sinne todella kovalle tasolle on sit se olennaisin kysymys ja kait etenijöillä se tarkoittaisi 30m alle 3,6 jos olen oikein ymmärtänyt että se on kova taso miehillä pesäpallossa.Jos leikitään ajatusleikkiä ja kuvitellaan että ne nopeimmat pesäpalloilijat pudottaisivat aikoja sinne 3,4 alkusiin eli noin kymppä ajasta pois mikä olisi jo kohtuu hyvää vauhtia eikä mahdottomuus ja mikä matkana tarkoittaa noin metriä ja sitten niiden nopeimpien jälkeisetkin noin 3,7 juoksijat pudottaisivat tasoaan vaikka 15 sadasosaa niin ei siin varmaan pelitilanteessa enää tartte ku lyöjän osua jotenki palloon ku etenijä ehtii pesänvälin palamatta. Tuleeko se näillä fyysisillä harjoitteilla mitä pesäpallossa on vuosia ollut kun ei ole vielä tähänkään asti tullut niin pitäisi ehkä hieman muuttaa sitä harjoittelua toisenlaiseksi, sitä ei tiedä tulisiko sitä toisenlaisellakaan harjoittelulla,mutta varmasti ainakin muutaman taso nousisi lähemmäs sitä. Suurin osa ainakin on iältään siinä vaiheessa että oikein harjoittelemalla kait pitäisi fysiikan kehittyä ja sitä kautta nopeuden ja kovempiakin aikoja kyetä juoksemaan kuin ajat mitä olen kuullut.Ja kehittyminen vielä vaikka yli 30 vuotiaanakin pitäisi olla mahdollista terveenä ollessa tai ainakin samalla tasolla pysyminen. Toki tarkennan että itse pelissähän se eteneminen on paljon muutakin kuin se paikaltaan juoksu,koska miten hyvin pystyt syötöstä lähtemään voi jo voittaa vaikka metrinkin(on ajassa alkukiihdytyksessä yli kymppä) ja miten osaat syöksyn ajoittaa voittaa kans niitä tärkeitä senttejä (muutamia sadasosia ajassa)niin itse pelin sisällä se puhdas 30m juoksu ei välttämättä kerro koko totuutta "pesänvälinopeudesta"ja nopeampi kennojuoksija voi olla hitaampi pesänvälijuoksija. Tässä tullaan myös siihen että kun yleisurheilun puolella paljon ulkomaalaisia harjotteluja seurannut niin ei siellä mitään poppakonsteja tehdä harjottelun suhteen vaan normaaleja punttisaliliikkeitä eikä mitään kikkailuja ja siellä ollaan vaan fyysisiltä arvoilta vielä kovempia monesti,toki joka lajissa myös niitä lajiin soveltuvia erikoisempiakin liikkeitä.Pistetään tähän taas NFL esimerkkinä vaikka en sitä hirveästi seuraakkaan,mutta siellä voimaharjoittelun 3 tärkeintä liikettä ovat rinnalleveto,kyykky,penkki niin ei se periaatteessa sen enempää vaadi kun pidetään asiat yksinkertaisena vaikka toki apuliikkeitä tehdään ja penkistä voidaan olla montaa mieltä koska omasta mielestä hauiksen jälkeen turhin liike salilla,mutta siinä lajissa varmasti tärkeä ja vaaditaan ylökropalta voimaa,mutta ei sillä tietenkään pesikseen paljoa hyötyä ole ja kaikki nyt varmaan arvaa mitkä ne keinot sen lajin sisällä on ammattilaissarjassa missä tienataan miljoonia ja osan kropat on ku kehonrakentajilla, mutta joka joukkueesta löytyy noin 10,2-10,3 100m juoksija nykypelaajista siellä on semmoinen joka vuonna 2016hyppäsi pituutta 845 eli täysin kansainvälisen huipputason yleisurheilja. Heillä nopeustestinä on 40 jaardia eli matkana ei paljoa eroa 30m niin jos tuon tason urheilijoita on joukkueet täynnä noin"yksinkertaisella" harjoittelulla niin miksi Suomessa koitetaan vaikeimman kautta mennä varsinkin joukkuelajien harjoittelussa.
Kovaahan voi treenata ja pitääkin,mutta olennaista on valmennuksessa osata levätä ja palautua ja päästä ne tärkeimmät treenit tekemään mahdollisimman palautuneena jotka kehittää. Siksi se palautuminen on tärkeää kun ainakin itse kokisin palautuvan parhaiten levossa ja sit seuraillu pesäpalloilijoiden päivityksiä joskus että palauttava päivä ja käyty hiihtää tai luisteleen pari tuntia niin kyl kokisin semmosen olevan kaukana levosta ja palauttavasta koska kuulostaa peruskestävyysharjoittelulle.Tai nähnyt pelipäivänä tekevän puntin tai peliä edeltävänä päivänä mikä omaan ajatteluun kuulostaa oudolle vaikka toki yleisurheilun puolella jotkut harvat sitäkin tekee et edellisenä päivänä jumpataan salil,mutta aika harvinaista taitaa olla eikä se kuulosta sille että pääsisi peliin täysin palautuneena niin että jalka parhaalla mahdollisella tavalla liikkuisi.Esimerkkiänä taas yleisurheilu niin kyl se kevyt punttikin tehdään pääsääntösesti 2-3 päivää ennen tehotreeniä/kisaa. Sit kesällä kovalla helteellä padelia taisivat pelailla välipäivinä mitä en myöskään kokisi kovin palauttavaksi jos seuraavana päivänä peli varsinkin kun ottaa huomioon parin viimesen vuoden otteluruuhkat. Mutta toisaalta vain lopputuloksella on väliä ja tapoja sinne pääsyyn on monia ja vilpittömästi toivon kirjoituksesta huolimatta että nyt olisi niitä hyviä tapoja tulossa ja kotikaupungin joukkue ei ainakaan fysiikan osalta häviäisi muille.Ja pienenä vinkkinä että olisi Hyvinkäällä ihan moninkertaisen arvokisamitallitason yleisurheilijan tietämystäkin tarjolla ja varmasti olisi paljon annettavaa fysiikkaan jos hänet joku onnistuisi houkuttelemaan valmennukseen mukaan edes mentoriksi ja se mitä hänen kanssaan olen joskus salilla jutellut niin siellä on taustalla paljon vanhaa tietotaitoa Neuvostoajoilta asti (toki skeptisimmät alkavat puhuun millähän keinoilla,mutta se ei menestystä ja tietoa poista mitä siinä valmennuskulttuurissa on). Se sit on toinen juttu olisiko hän valmennukseen oikea henkilö ja olisiko hänen tiedoistaan hyötyä lajiin. Ja yleisestikkin usein monilla pitkän uran tehneillä urheilijoilla sitä tietoa valmennukseen voisi olla yli lajirajojen vaikka eivät valmennuskoulutusta olisi käyneetkään ja tarkoitan ettei kokonaisvaltaiseen valmentamiseen vaan niihin pieniin epäkohtiin valmennusohjelmissa ja harjotusrytmityksissä milloin pitää lepopäivä,milloin tehdä valmistava harjoitus ja milloin on viisaampi kuunnella kropan merkkejä ja tehdä kevyt treeni vaikka ohjelmassa on kova treeni ja odottaa viikko sen kovan treenin tekemistä, koska osaavat tunnistaa urheilijan tuntemuksia ja neuvoa omakohtaisten kokemusten kautta jopa paremmin kuin moni valmentaja joka on kovinkin kouluttautunut ja tulevat hieman sokeaksi ja menevät sokeena oman kaavan mukaan vuodesta toiseen ilman ulkopuolista näkemystä ja lyövät käteen vain harjoitusohjelman minkä mukaan treenata. Ja varsinkin joukkueurheilussa kun yleensä porukalla treenaavat ja kannustavat toinen toisiaan niin jokainen tsemppaa vaikka kroppaa kaipaa kevyttä niin innostuu liian kovaa ja enemmin tai myöhemmin joku takareisi tai muu napsahtaa ja alkaa sen kuntoutus tai mennään ylikuntoon kun ei kuunnellu kropan merkkejä.
Ja tosiaan tällä haluan vain herättää ajatuksia kannattajille,katsojille kuin lajin sisällä toimivillekkin, että ehkä siellä pesäpallossa on nimenomaan fysiikan suhteen vielä paljon tekemistä ja lajin nopeimmat ei ehkä olekkaan ihan niin nopeita kuin lajiväen parissa kuvitellaan vaikka on paljon kehitystä tullutkin jos vertaa vaikka 10 vuoden saatikka 20 vuoden takaseen mitä olen heidän harjoitteluaan nähnyt ja toivottavasti löytyisi oikeat henkilöt viemään näitä asioita eteenpäin ja laji kehittyisi näiltä osin lisää. Ehkä osittain varsinaisesta aiheesta eksyttiin ja olis voinu lisääkin jatkaa,mut ehkä parempi lopettaa ettei joka toinen lukija nukahda ja se toinen puolikas mieltään pahoita
Korostan että nämä ovat yhden henkilön mielipiteitä ja näkemyksiä vaikka tiedän monen muunkin samoja ajatuksia näkevän,mutta eri mieltä saa ja pitääkin olla.Ja jos joku luki kokonaan niin anteeksi kun kulutin aikaasi näin paljon
