Supervuoro

Superpesiksen yleisömäärien pudotuksen syyt

Viestejä
5,340
#1
Jos ei itsellä ole niin laajaa näkökulmaa pelin historiaan ja nykytilaan, että pystyisi ymmärtämään sääntöjen merkitystä siihen, ei kannata ihan ekaksi alkaa kritisoida kriittisiä keskustelijoita.
yritän siirtää tämän keskustelun tänne kun ei se oikein Tahkoketjuun kuuluu, saa nähdä siirtyykö. Itse vierastan jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välistä korrelaatiota sekä kyvykkyyttä määrittää millainen tietämys ja tausta on sopiva siihen, että saa olla jotain mieltä.

Mutta vilkaistaan nyt vaikka niitä tilastoja vaikka pesäpallon ja jalkapallon väliltä ja muutamaa muuta juttua samalla. Otetaan vaikka vuodet 1974 ja 2018.

Matti Rasilaisen huikeiden tilastojen avulla tiedämme, että pesäpallon pääsarjan katsojakeskiarvo 1974 oli 1868 katsojaa. Joukkueet tulivat Haminasta, Helsingistä, Kouvolasta, Loimaalta, Imatralta, Hyvinkäältä, Kankaanpäästä, Oulusta, Jyväskylästä, Seinäjoelta, Ulvilasta, Vimpelistä ja Alajärveltä.

2018 katsojakeskiarvo oli 1390 ja joukkueet tulivat Joensuusta, Kiteeltä, Imatralta, Kouvolasta, Haminasta, Hyvinkäältä, Kankaanpäästä, Seinäjoelta, Pattijoelta, Vimpelistä, Alajärveltä, Koskenkorvalta ja Sotkamosta. Joukkueita on paitsi enemmin niin ne ovat pienemmiltä paikkakunnilta ja muutamalta isolta paikkakunnalta on pudottu pois. Pesäpallon pääsarjan joukkueet ovat voittopuolisesti muuttotappioalueilla, joka tarkoittaa ikääntyvää väestöä.

Jalkapallossa wikipedian mukaan1974 oli keskimäärin 2405 katsojaa ja viime vuonna kuntopuntarin mukaan 2308 . Jalkapallo siis on pitänyt katsojansa.

1974 jalkapallon sm-sarjassa oli kaksi joukkuetta Mikkelistä, kaksi Kuopiosta, Kaksi Lahdesta sekä joukkueet Helsingistä, Tampereelta, Oulusta, Turusta, Kokkolasta ja Valkeakoskelta. Viime vuonna veikkausliigaa pelasi kaksi joukkuetta pääkapunkiseudulta, kaksi Turusta ja ja joukkueet Maarianhaminasta, Lahdesta, Kuopiosta, Seinäjoelta, Vaasasta, Kemistä, Rovaniemeltä ja Tampereelta. Voisi ehkä sanoa että futis on mennyt useammalle paikkakunnalle ja ehkä vielä suuremmille paikkakunnille tai ainakin kasvukeskuksiin.

Sitten niitä muita juttuja

Suomessa on noin 900 000 asukasta enemmin kuin 1974. Tavallaan he kaikki ja muutama muu lisää ovat pääkaupunkiseudulla joka on kasvanut valtavasti tuona aikana. Pääsarjafutis on mennyt sinne isommin ja pesis on lähenyt pois.

Pelkästään Tampereen väkiluku on 2,2 kertaistunut vuodesta 1974 kun otetaan huomioon kehyskunnat Tampereen seudulla asuu reilut 150 000 asukasta enemmin kuin 194. Uskoakseni Turun ja Oulun luvut ovat hyvin samankaltaisia. Futis on vahvistanut oloaan Turussa ja pysynyt Tampereella, pesis on lähtenyt Oulusta pois.

Nykyään 70% suomalaisista asuu kaupungeissa, 1970 luku oli 50% tosin kaupungin käsite oli varmaan toinen.

1974 oli kaksi valtakunnallista tv-kanavaa ja kahdesta kolmeen valtakunnallista radiokanavaa. Telkun ohjelma alkoi viiden aikaa ja loppui kait iltayhdeltätoista. Ei ollut paikallisradiota. Suomeen rakennettiin vimmaisesti uima- ei jäähalleja. Internet - tainsiis arpanet- ei ollut vielä kunnolla saavuttanut edes suomalaisia yliopistoja tavallisesta ihmisestä puhumattakaan.

Ruotsi-Suomi maaottelu myi stadikan täyteen kahdeksi päiväksi.

Mitä yritän sanoa? No vaikka, että maailma on muuttunut aika paljon 25 vuodessa ja voi - siis voi - olla hieman yksioikoista selittää pesiksen katsojamääräkehitystä tai lajin kiinnostavuuden muutosta pelkästään pesiksessä tapahtuneiden muutosten kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
436
#2
Noinhan se on, ja tuossakin on vasta osa niistä muutoksista, joita elämäntavoissa, muuttoliikkeessä yms. on tapahtunut, tosin nuo lienevät ne tärkeimmät.

Sattumalta juuri tänään tuli vastaan Kiteen väestökehityslukuja. V. 1980 siellä asui reilut 14 500 asukasta, v. 2016 reilu 10 500 asukasta. Se on melkein kolmannes vähemmän, tai itse asiassa onkin, koska jokunen vuosi sitten yksi naapurikunta liitettiin Kiteeseen. Aika hurjaa. Pesiksen kannalta siellä on tapahtunut vielä sekin muutos, että pitkälle viime vuosikymmenelle asti Kitee oli selvä ykkösseura Pohjois-Karjalassa ja ennen kuin JoMa nousi superiin, katsojia Kiteellä kävi ilmeisesti paljon Joensuustakin.

On siis yleisiä syitä, jotka koskevat kaikkia pesispaikkakuntis ja sitten siihen päälle tulee vielä paikkakuntakohtaisia erityissyitä.
 
#3
MISSÄ OVA KATSOJAT?

Hyviä näkemyksiä MieVaan ja Elk. Nii, jos Kitteeltä "hävinny" kuntalaiset, on ne Imatraltakin! Tais olla 1974 tollaset vajaa 37 tuhatta asukasta, nykyään vajaat 28t, jos tollaset 8 tuhatta on hävinny jonnekii, nii mistäs revit ne samat 2-3000 katsojaa jotka silloin olivat Maneesilla. Ei tää ole säännöistä kiinni, tää on meistä kansalaista kiinni.
 
Viestejä
296
#5
Yllä on esitetty oleellisia pointteja pesiksen katsojamäärien laskusta.

Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt koko yhteiskunnan ilmapiirin muutos hektisemmäksi. Kilpailu vapaa-ajasta on kovaa. TV tarjoaa kymmenillä kanavillaan viihdettä, pitäisi nähdä leffat, joista kaikki puhuu ja somettaa kavereille seksikkäitä kuvia jne. Tässä puristuksessa joskus yli 3 tuntiselle pesismatsille ei löydy tilaa.

Katsojamäärien laskusta em syistä kärsivät muutkin lajit, jopa kansan suosikki jääkiekko.
”Jääkiekon SM-liigan yleisökeskiarvo oli 2018-2019 kauden runkosarjassa 4232 katsojaa per ottelu. Katsojakeskiarvo oli huonoin yli 30 vuoteen.”

Oleellista mielestäni olisi rukata pesiksen sääntöjä paremmin nykyaikaa vastaavaksi eli lyhentää otteluiden kestoa poistamalla matseista kuolleet kohdat, esim. tyhjät kopittelut. Sopiva keskipituus olisi mielestäni parin tunnin luokkaa eikä yli kolmituntisia saisi olla lainkaan.
 
Viestejä
1,082
#7
Oleellista mielestäni olisi rukata pesiksen sääntöjä paremmin nykyaikaa vastaavaksi eli lyhentää otteluiden kestoa poistamalla matseista kuolleet kohdat, esim. tyhjät kopittelut. Sopiva keskipituus olisi mielestäni parin tunnin luokkaa eikä yli kolmituntisia saisi olla lainkaan.
Edelleenkään ei ole mitään takeita tai tutkittua "dataa" siitä että pesäpallo otteluiden kesto toisi yhtään lisää katsojia katsomoon. Siinähän voi käydä päinvastoinkin ja osa nykyisistä katsojista jää kotiin jolloin tulos sääntösekoilun jälkeen on vain negatiivinen.
 
Viestejä
1,611
#8
On hyväksyttävä, että tapahtunut väestö- ja muu kehitys on ehkä pysyvästi laskenut katsojamääriä. Kuitenkin jää vielä monia tekijöitä, joilla vaikutetaan määriin. Ne ovat kaikki tiedossa: lajin näkyvyys, ottelutapahtuma, fasiliteetit, kiinnostavat persoonat ja heihin liittyvät tarinat, tunne peleissä ja säännöt, ehkä vielä muitakin. Syitä käydä peleissä on monia, samoin sille, ettei käydä. Niitä, joilla ei ole ollut koskaan kokemuksia peleissä käymisestä, on vaikea houkutella mukaan. Jonkun verran toivoa lienee niiden suhteen, jotka ovat jostain syystä lakanneet käymästä peleissä. Mikä lienee peleissä käymisten määrä kaudessa keskimäärin? Voisiko määrää eri "tempuin" yrittää kasvattaa vaikkapa viidestä ottelusta muutamalla. Sehän jo nostaisi määriä 40 %, jos oletukseni keskimääräisistä katsomiskerroista on viisi. Määrä on täysin raaka oletus. Mitään hajua asiasta ei minulla ole. Jos katsojamäärien kehitys ja taso huolestuttavat, olisi asiaa tutkittava. Joku voisi tehdä aiheesta opinnäytetyön haastattelemalla pelissä usein käyviä, harvoin käyviä. käymisen lopettaneita ja niitä, jotka eivät ole katsomoissa käyneet. Ilman tarkempia tietoja syistä ja potentiaalista nostaa lukuja, ollaan vain arvailemassa. Siitä olen kuitenkin melko varma, etteivät ns. pesisfriikit jää pois katsomoista, vaikka säännöille tehtäisiin mitä vain.
 
#9
Kaikki nuo demografiset ym. tekijät ovat totta kai yleisömäärän kehitykseen osallisia. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, ettei tätä ymmärtäisi. Mutta onko täällä kaikki tosiaan sitä mieltä, että pelin kiinnostavuudella ole mitään tekemistä yleisömäärän kanssa? Siis pitkässä juoksussa. Jos siis laji olisi nykyistä kiinnostavampi yleisön kannalta, eikö katsomoihin saataisi vuosien saatossa tämän enempää katsojia?
 
Viestejä
296
#10
Kaikki nuo demografiset ym. tekijät ovat totta kai yleisömäärän kehitykseen osallisia. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, ettei tätä ymmärtäisi. Mutta onko täällä kaikki tosiaan sitä mieltä, että pelin kiinnostavuudella ole mitään tekemistä yleisömäärän kanssa? Siis pitkässä juoksussa. Jos siis laji olisi nykyistä kiinnostavampi yleisön kannalta, eikö katsomoihin saataisi vuosien saatossa tämän enempää katsojia?
Kiinnostavuus merkitsee tottakai. Ja olen edelleen sitä mieltä, että kiinnostavuutta lisäisi otteluiden lyhentäminen (vaikka tutkittua tietoa asiasta ei lienekään) ja ottelutapahtuman dynaamisuuden lisääminen, esim. turhat kopittelut pois. Aika on rahaa. Friikit kyllä käyvät matseissa kestävät ne kaksi tai neljä tuntia, mutta maksipituiset ottelut vetävät huonosti uusia katsojia lajin pariin.

Demografia olisi hoidettavissa, jos pesis saataisiin laajemmin levitettyä kasvukeskuksiin eli miesten superpesikseen mukaan tulisivat esim. Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Helsingissä taitaa kiinnostus pesikseen olla valitettavasti lähes 0-tasoa.

On myös helppo heittää, että medianäkyvyyttä pitäisi lisätä, kun media itse päättää, mitä se näyttää tai mistä kirjoittaa. Tässäkin jonkinlainen avain olisi suurten paikkakuntien mukanaolo superpesiksessä. Ja masentavaa on myös se, kun jotkut kapeakatseiset pahoittavat mielensä, jos medianäkyvyyttä saa "väärä" persoona. Kaikki positiivinen julkisuus on hyvästi, vaikka sen saisi inhokkijoukkueen tähtipelaaja.
 
#11
Kiinnostavuus merkitsee tottakai. Ja olen edelleen sitä mieltä, että kiinnostavuutta lisäisi otteluiden lyhentäminen (vaikka tutkittua tietoa asiasta ei lienekään) ja ottelutapahtuman dynaamisuuden lisääminen, esim. turhat kopittelut pois. Aika on rahaa. Friikit kyllä käyvät matseissa kestävät ne kaksi tai neljä tuntia, mutta maksipituiset ottelut vetävät huonosti uusia katsojia lajin pariin.

Demografia olisi hoidettavissa, jos pesis saataisiin laajemmin levitettyä kasvukeskuksiin eli miesten superpesikseen mukaan tulisivat esim. Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Helsingissä taitaa kiinnostus pesikseen olla valitettavasti lähes 0-tasoa.

On myös helppo heittää, että medianäkyvyyttä pitäisi lisätä, kun media itse päättää, mitä se näyttää tai mistä kirjoittaa. Tässäkin jonkinlainen avain olisi suurten paikkakuntien mukanaolo superpesiksessä. Ja masentavaa on myös se, kun jotkut kapeakatseiset pahoittavat mielensä, jos medianäkyvyyttä saa "väärä" persoona. Kaikki positiivinen julkisuus on hyvästi, vaikka sen saisi inhokkijoukkueen tähtipelaaja.
Kaks huomiota:
1. Kankaanpäässä kiinnostaa enemmän se, käykö Kankaanpäässä katsojia kuin se, onko Helsinki superissa. Se on Helsingin oma asia rakentaa sellainen joukkue, jolla mennään superiin.
2. Lajin pitää muuttua. Tätä pitäisi pohtia isommalla porukalla eikä missään pienessä kuppikunnassa.
 
Viestejä
1,082
#12
Demografia olisi hoidettavissa, jos pesis saataisiin laajemmin levitettyä kasvukeskuksiin eli miesten superpesikseen mukaan tulisivat esim. Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Helsingissä taitaa kiinnostus pesikseen olla valitettavasti lähes 0-tasoa.
Oulu ja superpesis ei vaan kuulu samaan lauseeseen. Sinne ei varmaan saada pääsarjatason pesäpalloa ellei kaikki seurajohto mukaanlukien tule Oulun ulkopuolelta. Niin monta kertaa tuo homma on jo vedetty vihkoon.
 
#13
Kaikki nuo demografiset ym. tekijät ovat totta kai yleisömäärän kehitykseen osallisia. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, ettei tätä ymmärtäisi. Mutta onko täällä kaikki tosiaan sitä mieltä, että pelin kiinnostavuudella ole mitään tekemistä yleisömäärän kanssa?
Ei kai täällä kukaan ole sitä mieltä? Ainakaan omiin silmiin ei ole tullut yhtään sellaista kommenttia. Se että tuodaan esille muutakin kuin puhtaaksi kalutut kopittelunpoistot jne., ei tarkoita varmasti, etteikö pelistä voitaisi myös tehdä kiinnostavampaa?
Mitä yritän sanoa? No vaikka, että maailma on muuttunut aika paljon 25 vuodessa ja voi - siis voi - olla hieman yksioikoista selittää pesiksen katsojamääräkehitystä tai lajin kiinnostavuuden muutosta pelkästään pesiksessä tapahtuneiden muutosten kautta.
Juuri näin. Tätä iso kuvaa on katsottu hyvin vähän, kun katsantokanta ei hirveän paljon nenää pidemmälle mene. Välillä on kivat ilmat, välillä sataa. Välillä on enemmän tylsiä matseja, joissa kopitellaan ja heitellään puolet ajasta, välillä kunnon thrillereitä.

Mutta nämä isot yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset ovat sellaisia, että voi pitää jopa erikoisena sitä, että pesis on näinkin hyvin pitänyt katsojistaan kiinni.
Oleellista mielestäni olisi rukata pesiksen sääntöjä paremmin nykyaikaa vastaavaksi eli lyhentää otteluiden kestoa poistamalla matseista kuolleet kohdat, esim. tyhjät kopittelut. Sopiva keskipituus olisi mielestäni parin tunnin luokkaa eikä yli kolmituntisia saisi olla lainkaan.
Ehkä näin. Mutta kai niitä muitakin konsteja olisi - ehkä vielä oleellisempia. Paljon sellaista, mikä voitaisiin tehdä seuroissa ja paikkakunnilla ihan omatoimisesti vaikka huomenna ilman että se sääntömuutosten prosessia vaatisi.
 
Viestejä
436
#14
Mutta nämä isot yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset ovat sellaisia, että voi pitää jopa erikoisena sitä, että pesis on näinkin hyvin pitänyt katsojistaan kiinni.
Tämäkin on varteen otettava pointti, vaikka totta kai varmaan kaikki täällä haluaisimme, että katsojamäärät olisivat (edelleen) isommat, ja totta kaikki on syytä tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, että niin tapahtuisi.

Olen itse miettinyt, mikä olisi kriittinen raja pesiksen kannalta yleisömäärissä. Ehkä sellaiset tuhannen molemmin puolin olevat katsojamäärät runkosarjan peleissä ovat siedettäviä. Sehän on ollut taso monilla paikkakunnilla tänä keväänä. Silloin vielä kiinnostus lajia kohtaan sekä harrastajien (nykyiset ja erityisesti tulevat pelaajat), vapaaehtoistyöntekijöiden (ne tärkeät lipunmyyjät, järkkärit, makkaranpaistajat ym.), mainostajien ja median (edes jonkun, joka on kiinnostunut pelejä näyttämään ja niistä kertomaan) keskuudessa pysyy sillä tasolla, että toimintaa pystytään seuroissa (rajallisin resurssein mutta kuitenkin) jatkamaan. Yleisömäärien tippuminen 500:aan alkaa vuorenvarmasti marginalisoida lajia ja kaikki siitä alle on tuhon tie.
 

Urheilun ystävä

#15
Suurin yksittäinen syy katsojakatoon on se, että suomalainen urheilukannatuskulttuuri on todella kuollutta.

Miettikää nyt. Jalkapallon Suomen Cupin loppuottelussa ollaan ensimmäisenä ruutaamassa pippurisumutetta katsojien naamaan, kun vähän iloitaan voiton jälkeen. Älkää käsittäkö väärin, että kannattaisin riehumista/huligointia/saikkaamista tai muuta häiriköintiä. En todellakaan kannata, mutta on tämä vaan yksi mielensäpahoittajien uskottu valtakunta.

Ei tarvitse kuin mennä lahden toiselle puolelle, niin kulttuuri on täysin erilainen. Saati sitten, kun mennään Keski-Eurooppaan tai muille mantereille. Oli kyseessä isompi tai pienempi kaupunki tai vaikka pieni kylä, niin porukkaa katsomoissa riittää. Siellä ei mietitä, että kestääkö peli tunnin, puolitoista, kaksi tai kolme tuntia. Se on vain siistiä mennä paikalle nauttimaan tunnelmasta aivan sama häviääkö vaiko voittaako "oma" joukkue.

Jääpallo-otteluissa katsojamäärän voi nykyään laskea usein melkein kahden käden sormilla, parhaimmillaan muuan sata. 20-30-vuotta sitten peleissä kävi paikkakunnasta riippumatta tuhansia ihmistä. Ruotsissa peleissä käy edelleen tuhansia ihmisiä.

Ajatelkaa sitten vaikka baseballia. MLB:n finaali kesti 4,5 tuntia ja peli päättyi tyyliin yhdeltä yöllä. Porukka menee sinne olemaan ja hurraamaan, jos joku sattuu edes kerran pelissä osumaan palloon. Baseballissa voit veikata paljonko ottelussa tai vuoroparissa tulee osumia - se kertoo jo aika paljon pelistä ja sen viihdyttävyydestä. Ei siellä kuitenkaan katsota kelloon tai olla jatkuvasti muuttamassa sääntöjä.

Pesäpallo on yleisesti ottaen todella aktiivista peliä ja ainoa sääntö joka pitäisi tuoda takaisin on rajoittamaton välistäjättö. Se poistaa turhan kopittelun ja peli pysyy aktiivisena. Tässäkin on lieveilmiönsä, sillä kukkahattuhenkilöt nostavat heti älläkän, kun kaikki eivät silloin pääse lyömään. Jos on huono lyömään tai hidas juoksemaan, niin ominaisuuksia pitää parantaa harjoittelemalla tai mennä heikompaan sarjaan pelaamaan.

Monessa maassa urheilu on viihdetta ja ottelutapahtumat yhdessä vietettyä aikaa. Täällä mennään katsomaan jos jaksetaan, usein on parempaakin tekemistä. Tämä kansa on "omiensa" puolella silloin, kun pärjätään, mutta hylkää heti, kun menee hieman heikommin.

Ugh.
 
#17
Tässäkin on lieveilmiönsä, sillä kukkahattuhenkilöt nostavat heti älläkän, kun kaikki eivät silloin pääse lyömään. Jos on huono lyömään tai hidas juoksemaan, niin ominaisuuksia pitää parantaa harjoittelemalla tai mennä heikompaan sarjaan pelaamaan.
Ugh.
Tämähän pitää ajatella juuri näin ja tavallaan toisin päin. Superpesistasolla pitäisi olla vain sellaisia pelaajia, jotka voivat myös juosta ja lyödä. Jos tähän ei pysty, pitää mennä heikompaan sarjaan pelaamaan.
 
Viestejä
1,448
#18
Tämähän pitää ajatella juuri näin ja tavallaan toisin päin. Superpesistasolla pitäisi olla vain sellaisia pelaajia, jotka voivat myös juosta ja lyödä. Jos tähän ei pysty, pitää mennä heikompaan sarjaan pelaamaan.
Siellä on myös se ulkopeli. Kai Superin joukkueet pelaavat kuitenkin tai ainakin pyrkivät pelaamaan parhaalla mahdollisella joukkueella. Vai miksi ovat tehneet soppareita näiden "heikompien" kanssa?
 
Viestejä
1,448
#20
Miettikää nyt. Jalkapallon Suomen Cupin loppuottelussa ollaan ensimmäisenä ruutaamassa pippurisumutetta katsojien naamaan, kun vähän iloitaan voiton jälkeen. Älkää käsittäkö väärin, että kannattaisin riehumista/huligointia/saikkaamista tai muuta häiriköintiä. En todellakaan kannata, mutta on tämä vaan yksi mielensäpahoittajien uskottu valtakunta.
Mikä tässä on pointti? Et hyväksy häiriköintiä mutta kun Suomen Cupin loppuottelussa häiriköinti ei ole häiriköintiä?
 
Ylös