Säkän merkitys pesiksessä

[Tilastoniilo]

Palaan tässä aiemmin esiinnostamaani aiheeseen eli siihen, että pesiksessäkin on onnella (= sattumalla = säkällä) merkitystä ottelutuloksiin ja joukkueen menestymiseen. Säkä on mukana yksittäisissä suorituksissa, jakson voitossa, ottelun voitossa, ottelusarjan voitossa ja pitemmissä voitto- tai tappioputkissa. Onni voi olla sekä puolesta että vastaan. Lyhyellä sihdillä onnen merkitys on suurimmillaan. Pitkissä onniketjuissa todennäköisyys pienenee, mutta on yhä olemassa. Tässä "todistusaineistoa", jos kaikki eivät ole juttua aiemmin lukeneet:

Sattumalla on urheilussa suurempi rooli kuin luullaan – näin se vaikutti pikkuleijonien MM-kullan voittamiseen

Tässä ehkä oleellisin osa pitkää juttua:

Mauboussinin laskelmissa puhtaita tuuripelejä ovatkin arpapelit kuten lotto tai ruletti. Toisessa päässä taulukkoa on shakki, jossa kilpatasolla voittaja on aina taitavampi. Esimerkiksi NHL:n Mauboussin sijoittaa suurista amerikkalaisista palloilusarjoista lähimmäksi arpapelejä, sillä hänen mielestään kiekkokaukaloissa sattuma määrittelee yli 50 prosenttia lopputuloksesta. Koripalloliiga NBA:ssa voittaja on useimmiten myös taitavampi, koska vain 12 prosenttia tuloksesta on kiinni onnesta.

Mauboussinin ajatusten taustalla on analyysi eri lajien tilastoista viideltä eri kaudelta. Taito näyttelee hänen mukaansa sitä suurempaa roolia, mitä enemmän lajissa on pisteen- tai maalintekotilanteita, miten paljon pelivälinettä hallitaan, mikä on kentällä olevien pelaajien määrä ja niiden vaihtuvuus pelin aikana. Mitä pidempi runkosarja lajissa on, niin sitä paremmin taito pääsee esille.

Veikkauksen seniorianalyytikko Teemu Eirtovaara allekirjoittaa Mauboussinin näkemykset.

»Jos toisteisuutta on kuin koripallossa, jossa korintekotilanteita joukkueilla on keskimäärin satakunta per ottelu, niin silloin suurikaan onnenpotku ei muuta ottelun lopputulosta, vaan niitä pitäisi osua samaan otteluun useampi. Todennäköisemmin parempi voittaa.»

»Mutta sitten on vielä jalkapallot ja jääkiekot, joissa yksi katkennut maila tai virhepomppu voi ratkaista kamppailun. Varsinkin turnauksissa ja pudotuspeleissä sattuman rooli on valtava.»

 

[kontiola]

Kiehtova aihe, ja ihan järkeenkäypä ajatushan se on - ainakin kun nyt (tarkemmin tuon tekstin luettuaan) sitä ajattelee - että pesis on säkäherkempää kuin joku koris. Ja toisaalta varmaan kuitenkin vähemmän säkäherkkää kuin futis tai lätkä. Toisaalta siinä sen hurmakin on. Onhan se kivaa, että aina on jossittelun varaa, ainakin täällä supervuorossa (-:

Itseäni kiehtoo ehkä eniten sitten se, miten joukkueet ja pelaajayksilöt ottavat vastaan kohtalon iskuja ja kykenevät niitä kestämään ja niiden kanssa jatkamaan tilanteita. Puhtimäessä esimerkiksi (ja ihan taatusti vastaavia hahmoja on muissakin joukkueissa, itse nyt vain sattuneesta syytä olen häntä katsellut viime vuosina aika paljon pelitilanteissa) on uskomaton kyky kääntää vaikeudet voitoksi ja katkaisemaan vastustajan moraalinen selkäranka. Siinä tulee tuo shakkimaisten siirtojen ja henkisen sodankäynnin aspekti mukaan..

Toisaalta on sitten myös joku tietty vastoinkäymisten kylläisyyspiste, josta yli ei vaan millään pääse, vaikka kuinka haluaisi, koska siihen ei enää usko. Useimmiten tämä piste kai tulee vastaan pudotuspeleissä.

Taito ja kokemus tottakai merkitsevät, mutta voittamisen kulttuuri on tärkeä myös. Joskus tosikauan aikaa sitten kuuntelin radiosta norjalaisten hiihtäjien valmentajan haastattelua. Se sanoi jotenkin näin "tää kuulostaa vähän tylyltä, mutta me nyt vain päätetään, että me voitetaan. Ja se toimii." Ehkä Sotkamolla on ollut just joku tällainen vaihde päällä aika pitkään. Mutta onhan sekin viime aikoina huomattu, että jos sen tekee liian ohjelmallisesti, se voi kostautua. Itse uskon myös jonkinlaiseen nöyryystekijään..

Tällaisia irtomietteitä nyt vaan Tilastoniilon stimuloivan aloituksen jatkoksi uuden vuoden kunniaksi..

 

[Observer]

Mauboussinin mielestä on helppoa selvittää taidon ja onnen suhde, "taidon ja onnen suhde selviää jo yhdellä kysymyksellä: Kuinka helposti lajissa pystyy häviämään tahallaan? Kukaan ei voi valita häviävänsä tahallaan tehdessään lottokuponkia. Sadan metrin juoksussa voit määrittää vauhtisi itse, jolloin pystyt myös häviämään. Ääripää on shakki, jossa taitava mestari pystyy häviämään, vaikka toinenkin koittaisi hävitä".

Kun muistetaan pesäpallon sopupeliskandaali, niin helpostihan sitä pesäpallossakin pystyy häviämään tahallaan. Pesäpallo on siis taitopeli, jossa onnella ei ole mitään asiaa.

 

[Diego]

Mauboussinin mielestä on helppoa selvittää taidon ja onnen suhde, "taidon ja onnen suhde selviää jo yhdellä kysymyksellä: Kuinka helposti lajissa pystyy häviämään tahallaan? Kukaan ei voi valita häviävänsä tahallaan tehdessään lottokuponkia. Sadan metrin juoksussa voit määrittää vauhtisi itse, jolloin pystyt myös häviämään. Ääripää on shakki, jossa taitava mestari pystyy häviämään, vaikka toinenkin koittaisi hävitä".

Kun muistetaan pesäpallon sopupeliskandaali, niin helpostihan sitä pesäpallossakin pystyy häviämään tahallaan. Pesäpallo on siis taitopeli, jossa onnella ei ole mitään asiaa.
[/QUOT

Eikö tahallaan häviäminen ole helppoa jos toinen joukkue yrittää voittaa. Mutta eiköhän pesäpallossakin ole aika vaikea hävitä jos molemmat joukkueet yrittää hävitä.

 

[Observer]

Eikö tahallaan häviäminen ole helppoa jos toinen joukkue yrittää voittaa. Mutta eiköhän pesäpallossakin ole aika vaikea hävitä jos molemmat joukkueet yrittää hävitä.

Viimeisten huhujen mukaan liikkeellä on niin taitavan huonoja pelaajia, että häviö on aina varma, teki vastustaja mitä tahansa.

 

[Tikka]

Onhan pesiksessäkin onnella/tuurilla/säkällä/sattumalla nyt miltei sama merkitys kuin muissakin pallopeleis?
Ajatelkaas tilanne, vika vuoro, pelissä a vs b. A johtaa 4-3. Paloton ajo B:llä. Paras jokeri lyömässä, vikalla lyönnillä puhdas huti! 3 paloa. Paskaa säkää ja toisin päin toiselle taas aika onnenkantamoinen...
Tai jos perus koppilyönti meniskin maisemiin, kun kopparilla aurinko häikäsis silmiin... taas paskaa säkää ja toisin päin!

Samoin muuten kun puhutaan usein, että kovalla tahdolla ja päättäväisyydellä mennään usein pitkälle. No, just viime viikola Rauno Korpi sanoi Kultaleijonat-dokkarissa tämänkin olevan pitkälle myytti. Tai siis, ei se nyt ihan ihmeisiin riitä, tarttee siinä muutakin olla.... Ettei Solifer suzukilla voita Verraria, vaik miten päättäväisesti vääntäs kaasua...

Mut semmosta, tuli mieleen rapulois, kun tänne taas eksyin.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!! 👍

Ps. Se peruskysymys viel. Jos rankku ei mene maaliin? Huono veto vai hyvä veska?
Ps2. Tahallaan häviäminen on tosi heleppoa, jos se on etukäteen sovittu voittavan jengin kans? Kertoimet määrittelee sit, kumman kannattaa voittaa.... 😁😁

 

[Tilastoniilo]

Pesäpallo on siis taitopeli, jossa onnella ei ole mitään asiaa.

Jokainen saa uskoa onnen merkityksestä urheilussa mitä haluaa. Ihmettelen kuitenkin, jos ollaan sitä mieltä, ettei onnella ole mitään merkitystä. Aiemmin kuvittelin vastaväitteiden takia olevani lähes tulkoon yksin väittäessäni, että peleissä voi sattua pienten todennäköisyyksien asioita sarjoina, joiden yhteenlaskettu todennäköisyys on todella pieni. Niitä kuitenkin sattuu kuten kaikkialla elämässä. Joku voittaa lotossa, useat eivät. Siksi olin tyytyväinen, kun törmäsin tähän artikkeliin, jossa kerrotaan asiaa selvitetyn tieteellisesti ja päädytyn jopa lukuihin, jotka kuvaavat onnen merkityksen suuruusluokkia.

Asiassa ei pitäisi olla mitään kummallista. Kaikkihan perustuu tilastotieteeseen. Kaikilla tapahtumilla on todennäköisyys tapahtua, joillakin iso ja joillakin pieni. Jos pienen todennäköisyyden tapahtuma sattuu, kutsutaan sitä yleisesti onneksi. Jos ison todennäköisyyden tapahtuma sattuu, voidaan sitä kutsua taidoksi tai paremmuudeksi.

Onneksi myös onnen varassa voitetaan otteluja ja jopa ottelusarjoja. Säkää kuvaa hyvin tilanne, jossa ottelussa muutaman juoksun häviöllä olevan joukkueen viimeinen lyöjä viimeisen tasoittavalla yrittää ratkaista ottelua yrittämällä lyödä pallo ajotilanteessa koppareiden yli takarajalle. Jos tällaista lyöntiä yrittää sata kertaa, voi olla että ehkä vain yksi onnistuu. Jos lyöjä onnistuu, on hän taitava, mutta oli säkää, että onnistuminen tapahtui juuri sillä ratkaisevalla lyöntivuorolla. Säkää on myös, jos läpilyönti menee mainosaitojen välistä, yli tai ali, jos sen todennäköisyys on paljon pienempi kuin aitaan osuminen. Huonoa säkää on, jos useasta läpilyönnistä jokainen osuu aitaan. Matematiikka on tiedettä, jota vastaan on paha argumentoida.

 

[Observer]

Jokainen saa uskoa onnen merkityksestä urheilussa mitä haluaa. Ihmettelen kuitenkin, jos ollaan sitä mieltä, ettei onnella ole mitään merkitystä. Aiemmin kuvittelin vastaväitteiden takia olevani lähes tulkoon yksin väittäessäni, että peleissä voi sattua pienten todennäköisyyksien asioita sarjoina, joiden yhteenlaskettu todennäköisyys on todella pieni. Niitä kuitenkin sattuu kuten kaikkialla elämässä. Joku voittaa lotossa, useat eivät. Siksi olin tyytyväinen, kun törmäsin tähän artikkeliin, jossa kerrotaan asiaa selvitetyn tieteellisesti ja päädytyn jopa lukuihin, jotka kuvaavat onnen merkityksen suuruusluokkia.

Asiassa ei pitäisi olla mitään kummallista. Kaikkihan perustuu tilastotieteeseen. Kaikilla tapahtumilla on todennäköisyys tapahtua, joillakin iso ja joillakin pieni. Jos pienen todennäköisyyden tapahtuma sattuu, kutsutaan sitä yleisesti onneksi. Jos ison todennäköisyyden tapahtuma sattuu, voidaan sitä kutsua taidoksi tai paremmuudeksi.

Onneksi myös onnen varassa voitetaan otteluja ja jopa ottelusarjoja. Säkää kuvaa hyvin tilanne, jossa ottelussa muutaman juoksun häviöllä olevan joukkueen viimeinen lyöjä viimeisen tasoittavalla yrittää ratkaista ottelua yrittämällä lyödä pallo ajotilanteessa koppareiden yli takarajalle. Jos tällaista lyöntiä yrittää sata kertaa, voi olla että ehkä vain yksi onnistuu. Jos lyöjä onnistuu, on hän taitava, mutta oli säkää, että onnistuminen tapahtui juuri sillä ratkaisevalla lyöntivuorolla. Säkää on myös, jos läpilyönti menee mainosaitojen välistä, yli tai ali, jos sen todennäköisyys on paljon pienempi kuin aitaan osuminen. Huonoa säkää on, jos useasta läpilyönnistä jokainen osuu aitaan. Matematiikka on tiedettä, jota vastaan on paha argumentoida.

"Näin saatiin hahmoteltua sattumalle (= tuurin/säkän vaikutus) käytännönläheinen määritelmä: Sattuma on informaatiota, jota ei tunneta".

Bilot - Tuurin alkulähteillä

Our mission is to simplify digitalization. We deliver tomorrow’s business environments today. We are recognized for our instinct to identify the most relevant innovations and for our ability to realize them with superior quality. We stand for more.

www.bilot.fi

 

[mr Madizine]

Mutta hei, eikö moni asia - pesispelikin - olisi "liian kliinistä" ilman säkää ja sattumia!
Sattuma siis sijansa saakoon

 

[Tilastoniilo]

Mutta hei, eikö moni asia - pesispelikin - olisi "liian kliinistä" ilman säkää ja sattumia!
Sattuma siis sijansa saakoon

Asia on mielestäni juuri näin. Tosin silloin, kun kokee oman joukkueen hävinneen heikon säkän tai vastustajan hyvän säkän vuoksi, se hieman saattaa kirpaista. Silti olisi aika tylsää, jos kaikki ottelut päättyisivät suurimman todennäköisyyden mukaan.

 

[LBC]

Kuten @Tilastoniilo n linkkamassa sanotaan:
jalkapallosuuruus Johan Cruyff on todennut: sattuma on loogista

Samoin vertaaminen pallopeleissä koripallo vs jalkapallo... tottahan tuo, että yksittäinen ottelu ratkeaa jalkapallossa/pesäpallossa helpommin yhteen tai muutamaan tapahtumaan, oli se sitten säkää, tuomarivirhe tai muu sattumus (vaikka huuhkajan pölähtäminen kentälle tai Rantakentän the leppään).

Tästä vaan taas se totuus yhteenvetona, että kauden paras joukkue ratkaistaisiin oikeammin ilman mitään pudotuspelejä. Niinhän se jalkapallo tekeekin lähes(?) kaikissa maissa. MM-kisat ratkaistaan yhdessä ottelussa, mutta sinnekin on täytynyt raivata tie melkein kahden vuoden turnajaisissa.
Tai mietitäänkö melkoisen säkälajia yksilöissä: mäkihyppyä. Dawid Kubacki voitti maailmanmestaruuden viime vuonna todellisessa säkäkisassa. Osoitti tosin tasonsa nyt vuodenvaihteessa. Maailmancup kertoo kauden parhaan hyppääjän aika saletisti.

Pudotuspelien paras viidestä auttaa onneksi, joten olkoot nyt.. tosin olisihan se mielenkiintoista nähdä rinnakkaistodellisuudessa, miten paljon sitä yleisöä tulisi runkosarjamatseihin (jossa voisi olla sitten otteluita enemmän), jos ne oikeasti ratkaisisivat mitalit.

 

[Seppo syntymästään]

Täällä näytti olevan keskustelu onnen merkityksestä. Laskeskelin, että joukkue lyö runkosarjassa noin 4000 lyöntiä. On vaikea kuvitella, että toisella joukkueella olisi enemmän tuuria näissä lyönneissään kuin toisella. Pitää muistaa, että mikä tahansa pallon osumiskohta maahan edustaa isoa sattumaa.

 

[MieVaan]

Toisaalta pallo yleensä yritetään lyödä tiettyyn kohtaan kenttää tai kentän kohdalle eli osumakohta ei ole täysin satunnainen.

 

[Tilastoniilo]

Vihoviimeinen kerta, toivottavasti. Seppo ei ehkä ole riittävästi perehtynyt aiheeseen. Säkää, siis eri suuruisia todennäköisyyksiä on paljon useammassa asiassa kuin vain yksittäisissä lyönneissä. Sitä on kaikissa lopputuloksiin vaikuttavissa asioissa. Niitä ovat mm. yksittäisten pelaajien päivän vire, joukkueen kokonaisvire, pelinjohtajan vire, sadekuuro, kova tuulenpuuska, loukkaantumistilanne, sairaustilanne, tuomareiden toiminta, mainosaidat, tolpat, kivet joessa, häviääkö pallo puskaan, yksittäinen lyönti, kiinniotto, heitto, akillisjänteen katkeaminen, kramppi jne, jne. Säkää on sekin, että säkää on oikeissa tai väärissä kohdissa. Säkää voi olla tasaisen ottelun supervuuorossa, jolloin sillä on merkitystä. Säkää voi olla jumbojoukkueen ollessa 10 - 0 häviöllä sarjajohtajaa vastaan, jolloin sillä ei ole merkitystä. Säkää voi olla, että säkää on juuri oikeissa kohdissa useasti jne., jne. Itse uskon, että säkää on tai ei ole lukuisissa asioissa ja yhden kauden aikana sitä voi jollakin joukkueella olla enemmän kuin toisella ja että se osittain selittää joitakin sarjasijoituksia. Voin myöntää, että KPL:llä on käynyt tänä kesänä erityinen säkä siinä, että erittäin monta tiukkaa ottelua on ratkennut KPL:n voitoksi yllättävästi onnistuneilla läpäreillä. Mutta kuten sanottu, tämä tästä. Jokainen saa uskoa mitä hyvänsä.

 

[Seppo syntymästään]

Vihoviimeinen kerta, toivottavasti. Seppo ei ehkä ole riittävästi perehtynyt aiheeseen. Säkää, siis eri suuruisia todennäköisyyksiä on paljon useammassa asiassa kuin vain yksittäisissä lyönneissä. Sitä on kaikissa lopputuloksiin vaikuttavissa asioissa. Niitä ovat mm. yksittäisten pelaajien päivän vire, joukkueen kokonaisvire, pelinjohtajan vire, sadekuuro, kova tuulenpuuska, loukkaantumistilanne, sairaustilanne, tuomareiden toiminta, mainosaidat, tolpat, kivet joessa, häviääkö pallo puskaan, yksittäinen lyönti, kiinniotto, heitto, akillisjänteen katkeaminen, kramppi jne, jne. Säkää on sekin, että säkää on oikeissa tai väärissä kohdissa. Säkää voi olla tasaisen ottelun supervuuorossa, jolloin sillä on merkitystä. Säkää voi olla jumbojoukkueen ollessa 10 - 0 häviöllä sarjajohtajaa vastaan, jolloin sillä ei ole merkitystä. Säkää voi olla, että säkää on juuri oikeissa kohdissa useasti jne., jne. Itse uskon, että säkää on tai ei ole lukuisissa asioissa ja yhden kauden aikana sitä voi jollakin joukkueella olla enemmän kuin toisella ja että se osittain selittää joitakin sarjasijoituksia. Voin myöntää, että KPL:llä on käynyt tänä kesänä erityinen säkä siinä, että erittäin monta tiukkaa ottelua on ratkennut KPL:n voitoksi yllättävästi onnistuneilla läpäreillä. Mutta kuten sanottu, tämä tästä. Jokainen saa uskoa mitä hyvänsä.

Seppo ei ole perehtynyt pesäpalloon yhtä perusteellisesti kuin moni muu täällä kirjoittava, mutta ”aiheeseen” kovasti ammattinsa puolesta.
En usko, että jollakin joukkueella on merkittävästi enemmän onnea kuin jollain toisella koko kautta ajatellen. En siis usko, että voitaisiin sanoa, että Kempeleen Kirillä on ollut tänä kesänä rajalyönneissään parempi säkä kuin Haukiputaan heitolla.
Jos joukkue voittaa keskimäärin yhden ottelun kolmesta, onko voitto aina hyvää säkää? Toki myönnän, että yhtä peliä tarkasteltaessa lopputulos voisi usein olla päinvastainenkin ja jos juuri tämä lyönti olisi mennytkin laittomaksi niin. . .

 

[Kupitkaakkoon]

Tuuri tasoittaa joukkueiden välistä taitoeroa, ei poista sitä kokonaan. Eri lajeissa eri verran.
Hyvä lyöjä voi esimerkiksi tähdätä kumuransa helposta syötöstä 95% todennäköisyydellä 5 neliömetrin alueelle, kun huonommalla lyöjällä vastaava alue on esimerkiksi 12 neliömetrin suuruinen.
Sattuman merkitys kasvaa taitojen vähentyessä, mutta kummassakin tapauksessa tuuri kuitenkin on läsnä lyönnin lopullista suuntaa tarkasteltaessa.

Taito ei siis ole merkityksetöntä, vaan harjoittelulla pyritään vähentämään sattuman vaikutusta suorituksen lopputulokseen. Tietenkin kukin joukkue voi tuuriin vaikuttaa ainostaan oman pelaamisen osalta, eikä esimerkiksi olosuhteisiin.

Luvut olivat jälleen kerran täysin hatusta heitettyjä.

 

[Jymäkkä]

Sattuma vaikuttaa ihan kaikkeen urheiluun, mutta kyllähän pesiksessä harvemmin se huonommin pelaava voittaa. Johtunee siitä, että tulokseen vaikuttavia suorituksia on paljon, ja ne ovat tyypiltään jokotai. Jos et saa palloa kiinni, se tilanne on heti menetetty. Samoin vähän lyönnin kanssa. Jääkiekossa tai jalkapallossa, joissa heikommalla paremmat mahdollisuudet, on paljon enemmän tilanteita, joissa virheitäkin ehtii paikkaamaan.

 

[Nuori sossu]

Sattumasta voi olla montaa mieltä ja kyllä sitä myös pesäpallossa esiintyy, mutta jos joukkue on selkeästi muita parempi se voittaa pitkässä sarjassa melko varmasti. Ajatellaan nyt Sotkamoa kotimaisena esimerkkinä tai Manchester Unitediä 1990-luvulla. Mutta jos taitoerot ovat vähäisiä joukkueiden välillä niin sattuman rooli korostuu. Periaatteessa sattuma on hyvä asia sillä se pitää urheilun mielenkiintoisena.

 

[Selkeä palo]

Tähän aiheeseen liittyy sopivasti. Kyllä taas särähtää korvaan, kun esimerkiksi naisten puolivälieräparia SMJ-Manse ennakoidaan "varmasti viiden- vähintään neljän pelin sarjaksi" niin Ruudun asiantuntijoiden kuin muidenkin taholta.

Jos kuvitellaan että jokainen peli on kolikonheitto, ei viidessä pelissä ratkeaminen ole kuin ripauksen todennäköisempää kuin kolmessa. Tasaiset joukkueet eivät pelaa viiden ottelun sarjaa käytännössä juurikaan sen todennäköisemmin kuin esim. joukkueet jotka ovat voimasuhteiltaan 65-35.

Ohessa vielä Veikkauksen kertoimet sarjan otteluvoitoista:

SMJ 3-0 6.50
Manse 3-0 5.20

SMJ 3-2 5.70
Manse 3-2 6.30

Tämä ei ole absoluuttinen totuus, mutta kertoimien valossa kolmen pelin sarja on siis todennäköisempi kuin viiden.