Sään vaikutus pesäpalloon ja juoksumääriin

[Tilastoniilo]

Varmaan on niin, että tasaiset ottelut, joita povataan, johtuvat paitsi joukkueiden tasaisuudesta, niin myös siitä, että näillä keleillä tuppaavat juoksumäärät jäämään vähäisiksi ja sehän tarkoittaa entistäkin tasaisempia otteluita. Juoksuja tullee eniten ulkokenttien häpläyksistä, jotka johtuvat kiireestä: on lyöty hyvä haastolyönti, etenijä on nopea ja aikaa ulkopelaajan suorittamiseen jää vähän. Mikä vaikutus on kylmällä säällä pelaajien suorituksiin? Luulisi, että ainakin heittoihin, kun lihakset ja sormet eivät ole vetreimmillään. Mansella näytti olevan lämmityslaite mailasäiliössään ja sillä pelaajat lämmittelivät käsiään sisävuoron aluksi. Syksyn koleassa pesäpallo ei ole ihan sama laji kuin kesän helteissä. Onkohan sillä vaikutusta voimasuhteisiin? Toivottavasti ei ainakaan loukkaantumisten muodossa.

 

[Taktinen häpläys]

Eihän se näpit hileessä pelaaminen miellyttävää ole, mutta enemmän se kylmä silti tyrehdyttää sisäpeliä, kun eivät välineet ole niin kimmoisia. Ei pallo meinaa lentää eikä pomppu nousta.

Kenttäolosuhteethan voisivat lähinnä selittää sitä, miksi ei tule pajatson tyhjennyksiä - yksittäisiä juoksuja pitäisi voida lyödä ihan mistä kentästä tahansa. Ja on näilläkin molemmilla kentillä tilaa myös läpilyönneille, vaikkeivät nyt ihan avoimimpia olekaan.

Eiköhän tässäkin ottelusarjassa nyt sentään vielä yksi kunnarikin nähdä... Mutta vähissä varmaan ovat.

 

[Artsi]

Eihän se näpit hileessä pelaaminen miellyttävää ole, mutta enemmän se kylmä silti tyrehdyttää sisäpeliä, kun eivät välineet ole niin kimmoisia. Ei pallo meinaa lentää eikä pomppu nousta.

Myös kun puhutaan ”lyöntikelistä” niin ainakin baseballin osalta on paljon tutkittu asiaa ja todettu että lämmin, kostea ilma todellakin antaa paljon vähemmän vastusta pallolle, kuin kylmä ja kuiva ilma.

Lyönnit ja heitot kulkevat faktuaalisesti kovempaa kesällä ja vaikutus on tietty suurempi mitä pidempi matka pallon pitää kulkea.

Muuttujia on toki useita eikä siitä taideta olla täysin yksimielisiä tänä päivänäkään mikä se suurin yksittäinen tekijä on, mutta se on selvä että lämpimämpi keli = parempi suorituskyky.

 

[Tohtoori]

Myös kun puhutaan ”lyöntikelistä” niin ainakin baseballin osalta on paljon tutkittu asiaa ja todettu että lämmin, kostea ilma todellakin antaa paljon vähemmän vastusta pallolle, kuin kylmä ja kuiva ilma.

Lyönnit ja heitot kulkevat faktuaalisesti kovempaa kesällä ja vaikutus on tietty suurempi mitä pidempi matka pallon pitää kulkea.

Faktuaalisesti pallon kumikerros ratkaisee sen nopeuden. Mitä kylymempi, niin sen huonompi lento!

 

[Artsi]

Faktuaalisesti pallon kumikerros ratkaisee sen nopeuden. Mitä kylymempi, niin sen huonompi lento!

Varmasti pallon itsensä lämpötila yksi olennainen muuttuja ympäristön ilmanpaineen ja -kosteuden lisäksi.

Pesäpallossa on tietty omat suuret eronsa baseballiin pallon muodosta ja rakenteesta lähtien ja olisi mukava lukea kotimaistakin tutkimusta aiheesta jos joku innostuisi tekemään.

The best weather for hitting a home run, according to scientists

Did you know that warm weather makes for better baseball? A ball’s trajectory is affected by other conditions, too, including humidity, altitude, and wind speed.

www.popsci.com

Baseball ProGUESTus: Global Warming and Home Runs: Is There a Connection? | Baseball Prospectus

To what extent can changes in scoring be traced to temperature?

www.baseballprospectus.com

 

[Observer]

Varmasti pallon itsensä lämpötila yksi olennainen muuttuja ympäristön ilmanpaineen ja -kosteuden lisäksi.

Pesäpallossa on tietty omat suuret eronsa baseballiin pallon muodosta ja rakenteesta lähtien ja olisi mukava lukea kotimaistakin tutkimusta aiheesta jos joku innostuisi tekemään.

The best weather for hitting a home run, according to scientists

Did you know that warm weather makes for better baseball? A ball’s trajectory is affected by other conditions, too, including humidity, altitude, and wind speed.

www.popsci.com

Baseball ProGUESTus: Global Warming and Home Runs: Is There a Connection? | Baseball Prospectus

To what extent can changes in scoring be traced to temperature?

www.baseballprospectus.com

Pesäpallotutkimus. Matti Salonen, Jukka Viitasalo, Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU - PDF Ilmainen lataus

Pesäpallotutkimus Matti Salonen, Jukka Viitasalo, Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Arto Hakola, Mika Helminen Suomen pesäpalloliitto Superpesis Oy Opetusministeriö

docplayer.fi

 

[Observer]

Pesäpallotutkimus. Matti Salonen, Jukka Viitasalo, Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU - PDF Ilmainen lataus

Pesäpallotutkimus Matti Salonen, Jukka Viitasalo, Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Arto Hakola, Mika Helminen Suomen pesäpalloliitto Superpesis Oy Opetusministeriö

docplayer.fi

Kihun johdolla ilmeisesti vuosittain palloja tutkitaan.

 

[zala]

Varmasti pallon itsensä lämpötila yksi olennainen muuttuja ympäristön ilmanpaineen ja -kosteuden lisäksi.

Pesäpallossa on tietty omat suuret eronsa baseballiin pallon muodosta ja rakenteesta lähtien ja olisi mukava lukea kotimaistakin tutkimusta aiheesta jos joku innostuisi tekemään.

Baseballissa syötön nopeus ei ole se juttu. Baseballin lyöntivuoron alussa käynnistyy väärät-suorat -laskenta, suoriksi syötöiksi lasketaan kaikki syötöt joihin lyöjä lyö sekä ne, joihin lyöjä jättää lyömättä jos syötetty pallo kulkee syöttöalueen (strike zone) kautta. Kuitenkin lyöjää auttaa ja syöttäjää vaikeuttaa se että laittomat lyönnit eivät kasvata suorat lukemaa kun lukema on arvossa 2. Lyöjällä on oikeus kolmeen suoraan syöttöön jos lyöntivuoro ei ratkea ennen sitä.

Syöttäjä voi kasvattaa suorat-lukemaa arvoon 1 ja 2 vain syöttämällä lujia syöttöjä joihin lyöjä ei saa kunnon osumaa. Jonkinlainen osuma on vaakasuoraan heitettyyn palloon kuitenkin suht helppo saada vaikka syöttö olisi luja mikäli pallon liikerata on helppo ennustaa. Niinpä syöttäjän on osattava syöttää syöttöjä joiden pystysuuntaista lentorataa on vaikea ellei jopa mahdoton ennustaa.

Tämän mahdollistavat baseballissa olevat juomut/saumat, jollaisia pesäpallossa ei ole. Lämmin kesäsää tarttuu saumoihin ja tekee palloon osumisen vaikeaksi. Ilma ei tartu saumoihin kylmässä säässä eikä matalassa ilmanpaineessa eli merenpinnalta korkealla olevalla paikkakunnalla kuten Coloradossa.

 

[Artsi]

Baseballissa syötön nopeus ei ole se juttu. Baseballin lyöntivuoron alussa käynnistyy väärät-suorat -laskenta, suoriksi syötöiksi lasketaan kaikki syötöt joihin lyöjä lyö sekä ne, joihin lyöjä jättää lyömättä jos syötetty pallo kulkee syöttöalueen (strike zone) kautta. Kuitenkin lyöjää auttaa ja syöttäjää vaikeuttaa se että laittomat lyönnit eivät kasvata suorat lukemaa kun lukema on arvossa 2. Lyöjällä on oikeus kolmeen suoraan syöttöön jos lyöntivuoro ei ratkea ennen sitä.

Syöttäjä voi kasvattaa suorat-lukemaa arvoon 1 ja 2 vain syöttämällä lujia syöttöjä joihin lyöjä ei saa kunnon osumaa. Jonkinlainen osuma on vaakasuoraan heitettyyn palloon kuitenkin suht helppo saada vaikka syöttö olisi luja mikäli pallon liikerata on helppo ennustaa. Niinpä syöttäjän on osattava syöttää syöttöjä joiden pystysuuntaista lentorataa on vaikea ellei jopa mahdoton ennustaa.

Tämän mahdollistavat baseballissa olevat juomut/saumat, jollaisia pesäpallossa ei ole. Lämmin kesäsää tarttuu saumoihin ja tekee palloon osumisen vaikeaksi. Ilma ei tartu saumoihin kylmässä säässä eikä matalassa ilmanpaineessa eli merenpinnalta korkealla olevalla paikkakunnalla kuten Coloradossa.

Asiaan selvästi perehdytty

Itse olen yrittänyt tutkailla aihetta nimenomaan lyönnin osalta kun pesäpallossa on paljon tuosta kesän ja syksyn pelaamisen eroista puhuttu, mutta tosiaan suoraa vertailua on mahdoton tehdä baseballiin sekä mailan että pallon eroista johtuen. Vaikka kimmoisuusasiat unohtaa kokonaan ja keskittyy pelkästään X km/h lähteneen lyönnin kantavuuteen niin nuo pallon saumat jo ovat yksi aerodynamiikkaan paljon vaikuttava tekijä.

@Observer linkkasi hyvän tutkimuksen pallon kimmoisuuteen liittyen, kiitos siitä. Ympäristötekijöistä eli nimenomaan tuosta ilman lämpötilan, paineen ja kosteuden vaikutuksesta en ole pesäpallokeskeistä tutkimusta nähnyt ja se olisi mielenkiintoinen. Se on kuitenkin jokasyksyinen puheenaihe pudotuspelien korvilla.

Sitten vielä tullut tämä yksi muuttuja tällä kaudella mihin kimmoisuusjutussa keskityttiin - eli Karhun pallot vs Suomi-pallot jotka käyttäytyvät eri ominaisuuksin.

 

[MieVaan]

Äkkiseltään voisi kuvitella, että ilman tihydellä on suora vaikutus pallon hidastuvuuteen. Ja tuolla

1.5 Ilman tiheys

Aerodynamiikkaa lentolupakirjaa ja mekaanikon lupakirjaa suorittaville

www.aerodynamiikka.fi

kerrotaan, että normaali-ilmanpaineessa kosteuden merkitys on hyvin pieni, mutta kolmen asteen lämpötilan nousu laskee tiheyttä yhden prosentin.

Olen kyllä periaatteessa noi opiskellut virtaustekniikan opintojen aikana mutta kun aikaa niistä on noin 30 vuotta eikä ole tarvinnut niin en osaa edes arvioida mitä suurusluokkaa olevan muutoksen tollanen prosentin lasku tiheydessä tekee pallon hidastavuuteen.

 

[Tohtoori]

Asiaan selvästi perehdytty

Itse olen yrittänyt tutkailla aihetta nimenomaan lyönnin osalta kun pesäpallossa on paljon tuosta kesän ja syksyn pelaamisen eroista puhuttu, mutta tosiaan suoraa vertailua on mahdoton tehdä baseballiin sekä mailan että pallon eroista johtuen. Vaikka kimmoisuusasiat unohtaa kokonaan ja keskittyy pelkästään X km/h lähteneen lyönnin kantavuuteen niin nuo pallon saumat jo ovat yksi aerodynamiikkaan paljon vaikuttava tekijä.

@Observer linkkasi hyvän tutkimuksen pallon kimmoisuuteen liittyen, kiitos siitä. Ympäristötekijöistä eli nimenomaan tuosta ilman lämpötilan, paineen ja kosteuden vaikutuksesta en ole pesäpallokeskeistä tutkimusta nähnyt ja se olisi mielenkiintoinen. Se on kuitenkin jokasyksyinen puheenaihe pudotuspelien korvilla.

Sitten vielä tullut tämä yksi muuttuja tällä kaudella mihin kimmoisuusjutussa keskityttiin - eli Karhun pallot vs Suomi-pallot jotka käyttäytyvät eri ominaisuuksin.

Historian havinaa Teille "tutkijat. - "Tohtoori" on eka joka löi nykyiset hiilikuitumailat tutkaan Tampereella 1982.

 

[Ylläpito]

Tämä keskustelu oli niin laadukas, tarpeellinen ja jaetut linkit hyviä, että pilkoin tämän omaksi ketjukseen. Tuonne finaalin ottelusarjaketjuun koko aihe olisi hukkunut alle 24h sisään - täältä oman otsikkonsa alta löytyy ehkä jollekin myös tulevaisuudessa.

 

[LBC]

en osaa edes arvioida mitä suurusluokkaa olevan muutoksen tollanen prosentin lasku tiheydessä tekee pallon hidastavuuteen.

Mitään asiasta oppeja saamatta voisin ajatella, että vaikuttaa enemmän kuin tasaiset "1%", kun siinä liike-energia pienenee ja liike-energiassa nopeudella on kaavassa ^2 .-vaikutus. Eli "hidastuttaa kiihtyvästi". Mutta tuota varman tarkoititkin, pitäis van jaksaa laskea.

 

[MieVaan]

Mitään asiasta oppeja saamatta voisin ajatella, että vaikuttaa enemmän kuin tasaiset "1%", kun siinä liike-energia pienenee ja liike-energiassa nopeudella on kaavassa ^2 .-vaikutus. Eli "hidastuttaa kiihtyvästi". Mutta tuota varman tarkoititkin, pitäis van jaksaa laskea.

Hämärästi muistelen jonkun hemmon nimeltä Reynolds tehneen tunnusluvun jonka avulla asiaa kai voisi palastella vaikka onkin enemmin käytetty putkivirtauksessa. Mutta jos vähän kaivelisi nettiä niin varmaan löytyy taulukoita jossa olisi pallomaisen esineen rajanopeuksia erilaisilla ilman tiheyksillä, ehkä niissä yhteyksissä olisi myös hidastavuuksia. No jos sitä innostuu.

 

[Sijais-Leija]

Mitään asiasta oppeja saamatta voisin ajatella, että vaikuttaa enemmän kuin tasaiset "1%", kun siinä liike-energia pienenee ja liike-energiassa nopeudella on kaavassa ^2 .-vaikutus. Eli "hidastuttaa kiihtyvästi". Mutta tuota varman tarkoititkin, pitäis van jaksaa laskea.

Nopeus ja liike-energiahan tosin pitänee olettaa lähtötilanteessa yhtä suuriksi riippumatta lämpötilasta, jos ilman tiheyden vaikutusta hidastuvuuteen tarkastellaan. Itse lähtisin niin ikään harrastelijapohjalta purkamaan tuota Newtonin vastuslain kautta.

Tuosta voitaneen olettaa pallon poikki-pinta-ala A ja ilmanvastuskerroin Cv vakioiksi, joten nopeudenkin ollessa vakio voima ja sitä kautta myös hidastuvuus olisi suoraan verrannollinen ilman tiheyteen. Jos asiaa sitten tarkastelee ajan funktiona, niin tietyllä ajanhetkelllä osuman jälkeenhän lämpimämmällä kelillä pallon nopeus on suurempi, jolloin myös hetkellinen ilmanvastus on nopeuden osalta suurempi (siinä on jopa se toinen potenssi). Tuohan taitaa mennä differentiaaliyhtälöksi (kiihtyvyys eli hidastuvuus on nopeuden aikaderivaatta), mutta mutulla päädyn siihen lopputulemaan, että lämpötilan kasvaessa hidastuvuus pienenee vähemmän kuin ilman tiheys.

En viitsi edes mutuilla mitään, jos tässä pitää huomioida virtauksen mahdollinen turbulenttisuus ja Reynoldsin luku. Toivottavasti saadaan joku fyysikko paikalle kertomaan, miten asia oikeasti on.

 

[MieVaan]

Pesäpallon nopeudet ovat sellaisia, että virtaus pallon pinnalla lienee väkisin turbulenttista, ja kait se pallon pyörimisen mukanaan tuoma Magnuksen efektikin on riippuvainen siitä ilman tiheydestä.

Mutta periaatteessa varmaan noin. Pitää vissiin kaivaa entisen patsatutun sähköposti esiin ja kysyä. Taisi tehdä jostain tuollaisesta väitöskirjansa.

 

[LBC]

Tohtoori" on eka joka löi nykyiset hiilikuitumailat tutkaan Tampereella 1982.

Tuosta piti jo aiemminkin kysyä, että oliko ne silloinkin jo hiilikuitumailoja?

 

[LBC]

Eiköhän tässäkin ottelusarjassa nyt sentään vielä yksi kunnarikin nähdä...

jep.
mutta jonkinlainen ihmis- ja pesäpallokoe tuossa viikonloppuna tehtiin. On sitä varmasti kylmemmässäkin pelattu (oliko HP:n ja Oulun viime vuoden nousuotteluissakin sellaisia) mutta finaalisarjan kylmimmästä päästä taitaa olla nämä? tiedä häntä paljonko se sisäpeliin on vaikuttanut, mutta aika rahassa on esim. takamiehet saaneet pommeilta olla.

 

[Tohtoori]

Tuosta piti jo aiemminkin kysyä, että oliko ne silloinkin jo hiilikuitumailoja?

Niitä kiikutettiin 15kpl testattavaksi ja puhuttiin "muovimailoiksi". Muille Karhu ei niitä jakanut. Karhu toimi Lielahdessa ja mannekiineina toimi Mansen miehet ja naiset.

 

[LBC]

Juu en eppäile tarinaasi. Ja taidettiin niitä muovimailoiksikin kutsua. Itse muistin lasikuidun, vaan onpa tuolla mainittukin kaikki nuo ainekset: kumi, muovi, lasi- ja hiilikuitu.