Mansen ja Kohosen sopimusriita

[Grainger]

Minä vähän veikkaan, että jos pappi ei talvella mene niihin siunaustilaisuuksiin, vihkimisiin tai ristiäisiin joihin pitäisi niin kyllä työnantaja haluaa tietää mihin pappi työaikaa käyttää, olkoon kuinka työajatonta vain.
Ja tuskin saarnan kirjoittaminen ensi kesän konfirmaatioon on työnantajaa tyydyttävä vastaus.

Heillä on työpäivät. Mutta ne on työajattomia. Se työpäivä voi olla mitä vaan minuutin ja 24 h välillä. Eikä siitä ylitöitä makseta.

Mutta en mä nyt tästä itsestäänselvyydestä jaksa enempää. Lue KirVesTes itse, jos et usko.

 

[Haavoja]

No hei hieno tessi jos työpaivien aikana voi tehdä mitä haluaa tai olla tekemättä

 

[Syöksykoppari]

Kun tämä juttu menee ihan varmasti hoviin, riippumatta siitä kumpi voittaa, niin hovissa voidaan käyttää uusia todisteita käräjiin verrattuna. Mm. kaikkea sitä, mitä vastapuoli on käräjäoikeudessa väittänyt.

Todisteita mistä? Ja syy sille, että Rauste ei olisi näitä esittänyt käräjillä? (Lisälaskutus?)

Lisäksi ylityöt ei silleen liity tähän, mutta Kohosella on oikeus pyytää niitä Manselta vielä pari vuotta. Jos haluaa. Ei se Kohosen oikeus tehdä niin tähän oikeudenkäyntiin lopu.

Oikeuden todisteiksi on luettu Toni Kohosen itsensä täyttämä työajanseuranta, joka sisältää nolla (0) tuntia ylitöitä, eikä hän ole sitä millään tapaa kiistänyt. Mitäköhän se Kohonen siis nyt on vaatimassa?

 

[Observer]

Mä en oikein ymmärrä, mitä sä tarkoitat tuolla sekoilemisella. Kohonen sinne käräjille on halunnut, ja vaatii kahden vuoden palkkaa. Mansen on pakko haasteeseen vastata. Jos se on sekoilua, niin kai se sitten on. Jotakin Manse varmasti maksaa, mutta tuskin sitä vaadittua summaa. No, se jää nähtäväksi. Mutta kai sä sitten jälkeen päin myönnät, että joku muu on sekoillut, jos ei saa vaatimaansa?

Kohonen haastoi Mansen käräjille laittomista potkuista. Tämä on pääpointti, joka Kohosen on voitettava saadakseen mitään korvauksia. Toki Kohosen kannattaa pyytää mahdollisimman suuria korvauksia, siinähän ei ole mitään ihmeellistä. Jos on pienikin sauma yrittää kahden vuoden palkkaa, niin siitä vaan.
Tuo Kohoselle määrätty työajanseuranta on mielenkiintoinen, sehän määrättiin vasta joulukuussa. Onko työajanseurantaa kirjattu ollenkaan työsopimukseen, vai tuliko se ylimääräisenä painostuskeinona vasta joulukuussa?

"Joulukuussa 2022 Manse PP vaati myös, että Kohonen alkaa täyttää työajan seurantalomaketta. Siitä piti selvitä viikon suunnitelmat ja niihin käytettävä aika".

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Tuo Kohoselle määrätty työajanseuranta on mielenkiintoinen, sehän määrättiin vasta joulukuussa. Onko työajanseurantaa kirjattu ollenkaan työsopimukseen, vai tuliko se ylimääräisenä painostuskeinona vasta joulukuussa?

Miksi sen pitäisi olla kirjattuna työsopimukseen? Miksi se olisi joku ”painostuskeino”? Painostus siihen että Kohonen hoitaisi velvoitteensa vai mitä tarkoitat? Työnantajalla on halutessaan täysi oikeus vaatia työntekijältään selvitystä kulutetusta työajasta jos sitä ei pystytä muutoin todentamaan vaikkapa työvuorolistan tai jonkun muun työajanseurannan myötä. Eikä siitä tarvi erikseen lukea työsopimuksessa.

 

[Grainger]

No hei hieno tessi jos työpaivien aikana voi tehdä mitä haluaa tai olla tekemättä

Hassuahan se vähän on, mutta niin se nyt kuitenkin on. 😊

 

[Grainger]

Oikeuden todisteiksi on luettu Toni Kohosen itsensä täyttämä työajanseuranta, joka sisältää nolla (0) tuntia ylitöitä, eikä hän ole sitä millään tapaa kiistänyt. Mitäköhän se Kohonen siis nyt on vaatimassa?

Eihän tässä oikeudenkäynnissä sitä käsitellä ollenkaan, tekikö Kohonen ylitöitä vai ei. Mutta jos Kohonen oli työajalla töissä, kuten ilmeisesti oli, niin Kohosella on halutessaan mahdollisuus vaatia mahdolliset ylityökorvaukset vuodelta 2023 vaikka joulukuussa 2025. Mansella ei siihen ole mitään nokan koputtamista. Ymmärrätkö tämän?

 

[Grainger]

Miksi sen pitäisi olla kirjattuna työsopimukseen? Miksi se olisi joku ”painostuskeino”? Painostus siihen että Kohonen hoitaisi velvoitteensa vai mitä tarkoitat? Työnantajalla on halutessaan täysi oikeus vaatia työntekijältään selvitystä kulutetusta työajasta jos sitä ei pystytä muutoin todentamaan vaikkapa työvuorolistan tai jonkun muun työajanseurannan myötä. Eikä siitä tarvi erikseen lukea työsopimuksessa.

Monesta asiasta en tiedä mitään, mutta työsuhteista tiedän aika paljon. Sattuneesta syystä, kuuluu vähän toimenkuvaan.

Työsopimus ja sen ehdot määräytyy seuraavassa järjestyksessä:

1. Suomen laki. Kaikki vastoin lakia sovitut heikennykset on pätemättömiä. Paremmin vou tietenkin sopia.

2. TES. Mikäli alalla on tes, sitä huonommin ei voi sopia. Sitä parempia ehtoja voi toki sopia. Luonnollisesti tes ei myöskään mene lain yli tai ohi.

3. Henkilökohtainen sopiminen. Lakia huonommin ei voi sopia. Tessiä huonommin ei voi sopia. Mutta näiden lisäksi voi sitten sopia mitä vaan paremmin. Ihan mitä vaan.

Kun työsopimuksessa noudatetaan lakia ja tessiä, niin niitä ei tarvitse erikseen sopia. Ne pätee sopimatta. Mutta jos laissa eikä tessissä sanota, että työntekijän pitää kirjata työtuntinsa ruutuvihkoon eikä sitä työnantaja älyä kirjata sopimukseen, niin työntekijän ei sitä tarvitse tehdä. Työsopimus on pakottava sopimus molempiin suuntiin.

 

[Syöksykoppari]

Eihän tässä oikeudenkäynnissä sitä käsitellä ollenkaan, tekikö Kohonen ylitöitä vai ei. Mutta jos Kohonen oli työajalla töissä, kuten ilmeisesti oli, niin Kohosella on halutessaan mahdollisuus vaatia mahdolliset ylityökorvaukset vuodelta 2023 vaikka joulukuussa 2025. Mansella ei siihen ole mitään nokan koputtamista. Ymmärrätkö tämän?

Mitkä? Ylityökorvaukset?

Kohonen on itse täyttänyt työajanseurannan, jossa on nolla (0) ylityötuntia.

Ei kukaan työntekijä voi ylipäänsä päästään keksiä työsuhteensa päätyttyä, että hei maksakaapa muuten kolmesataa tuntia ylitöitä. Vielä vähemmän voi niin tietysti tehdä, kun itse on kirjallisesti vahvistanut, että tuntiakaan ei ole.

 

[KeisariKatsomon Eturivi]

Monesta asiasta en tiedä mitään, mutta työsuhteista tiedän aika paljon. Sattuneesta syystä, kuuluu vähän toimenkuvaan.

Työsopimus ja sen ehdot määräytyy seuraavassa järjestyksessä:

1. Suomen laki. Kaikki vastoin lakia sovitut heikennykset on pätemättömiä. Paremmin vou tietenkin sopia.

2. TES. Mikäli alalla on tes, sitä huonommin ei voi sopia. Sitä parempia ehtoja voi toki sopia. Luonnollisesti tes ei myöskään mene lain yli tai ohi.

3. Henkilökohtainen sopiminen. Lakia huonommin ei voi sopia. Tessiä huonommin ei voi sopia. Mutta näiden lisäksi voi sitten sopia mitä vaan paremmin. Ihan mitä vaan.

Kun työsopimuksessa noudatetaan lakia ja tessiä, niin niitä ei tarvitse erikseen sopia. Ne pätee sopimatta. Mutta jos laissa eikä tessissä sanota, että työajallisen työntekijän pitää kirjata työtuntinsa ruutuvihkoon eikä sitä työnantaja älyä kirjata sopimukseen, niin työntekijän ei sitä tarvitse tehdä. Työsopimus on pakottava sopimus molempiin suuntiin.

Eli onko näin että työnantajalla ei olisi oikeutta vaatia työntekijältä selvitystä hänen tekemästään työstä? Tai että olisi mutta että työntekijällä ei olisi velvollisuutta siitä kertoa?

Jos näin on niin käsi pystyyn täältä virheen merkiksi. Melkoisen omituiselta toki kuulostaa mutta Suomen laissa on paljon muutakin hämmentävää ja kummallista.

 

[Syöksykoppari]

Laista luennoivat ihmiset, jotka eivät ole niitä selvästi koskaan lukeneet.

§ 32

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872#a872-2019

 

[vasenkärki]

Toki Kohosen kannattaa pyytää mahdollisimman suuria korvauksia, siinähän ei ole mitään ihmeellistä. Jos on pienikin sauma yrittää kahden vuoden palkkaa, niin siitä vaan.

No ei nyt kuitenkaan ihan näin. Esim. arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen maksajaa on merkitystä sillä kuinka hyvin kumpikin osapuoli vaatimuksissaan on pärjännyt. Jos Kohonen tuomitaan saamaan vain yhden vuoden korvaus vs. 2 vuotta, voidaan katsoa Kohosen vaatimuksen menestyneen huonosti ja siten tuomita kantamaan myös osa kuluista. Toki kulujen jakoon vaikuttaa kaikkien vaatimusten tilanne.

 

[Tuulenmies]

No ei nyt kuitenkaan ihan näin. Esim. arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen maksajaa on merkitystä sillä kuinka hyvin kumpikin osapuoli vaatimuksissaan on pärjännyt. Jos Kohonen tuomitaan saamaan vain yhden vuoden korvaus vs. 2 vuotta, voidaan katsoa Kohosen vaatimuksen menestyneen huonosti ja siten tuomita kantamaan myös osa kuluista. Toki kulujen jakoon vaikuttaa kaikkien vaatimusten tilanne.

Vahvana pääsääntönä on, että hävinneen on korvattava vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Hävinnyt osapuoli joutuu siis maksamaan paitsi omat myös voittaneen oikeudenkäyntikulut.

Tämä sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton. Poikkeukset:

Tuomioistuin voi määrätä kummankin kärsimään kulunsa, jos se seikka, josta asian lopputulos aiheutui, ei ennen oikeudenkäyntiä ollut hävinneen asianosaisen tiedossa eikä hänen pitänytkään olla siitä tietoinen. Säännöksen ajatuksena on, että oikeudenkäyntiin ei olisi lainkaan ryhdytty, jos kyseinen seikka olisi ollut hävinneen tiedossa.

Tuomioistuin voi myös määrätä, että asianosaiset vastaavat kokonaan tai osaksi itse kuluistaan, jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Tämä on perusteltua, sillä juridisesti hankalassa asiassa asianosaisille on usein tärkeää saada riitaan tuomioistuimen ratkaisu ja ehkä jopa korkeimman oikeuden prejudikaatti. Lisäksi, jos tällaista mahdollisuutta ei olisi, saattaisi heikomman osapuolen prosessikynnys nousta kohtuuttoman korkealle.

Lisäksi tuomioistuin voi alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää, jos täyden korvauksen tuomitseminen olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta.

Toivottavasti kukaan ei ole tule enää väittämään, että laittomaan sopimuksen purkuun syyllistynyt taho voisi saada oikeudenkäyntikulujaan kantajan maksettavaksi. Täyttä höpötystä tuo.

Manse ei ole tässä oikeudenkäynnissä heikompi osapuoli. Menestyvälle urheiluseuralle mikään taho ei katso noin 30000 euron oikeudenkäyntikuluja kohtuuttomaksi. Laet irtisanomisista ja sopimusten purkamisista ovat myös hyvin selkeitä ja ne on oikeudessa monissa päätöksissä testattu. Esimerkkejä on myös urheilupuolelta riittävästi.

 

[Tuulenmies]

Kun vertaa tätä oikeuden käyntiä ja Joensuun tapaa hoitaa Rytkösen tapausta, niin pakko todeta, että joko Joensuulla on fiksumpi johto tai pätevämmät lakimiehet.

Mansen täytyi ymmärtää purkaneensa Kohosen sopimuksen laittomasti. Miksi helkkarissa siellä lopetettiin palkanmaksu heti. Olisivat maksaneet sen syyskuun loppuun. Sen jälkeen Kohosen olisi ollut paljon vaikeampi lähteä ajamaan asiaansa pitkästä sopimuksesta.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Kun vertaa tätä oikeuden käyntiä ja Joensuun tapaa hoitaa Rytkösen tapausta, niin pakko todeta, että joko Joensuulla on fiksumpi johto tai pätevämmät lakimiehet.

Mansen täytyi ymmärtää purkaneensa Kohosen sopimuksen laittomasti. Miksi helkkarissa siellä lopetettiin palkanmaksu heti. Olisivat maksaneet sen syyskuun loppuun. Sen jälkeen Kohosen olisi ollut paljon vaikeampi lähteä ajamaan asiaansa pitkästä sopimuksesta.

Onko Rytkönen haastanut Joensuun Mailan oikeuteen?

 

[Kolmannella huti]

Onko Rytkönen haastanut Joensuun Mailan oikeuteen?

Vallalla olevan käsityksen mukaan ei. Todennäköisesti ei juristinsa johdolla ole kokenut tätä millään tavalla tarpeelliseksi, vaikka muissa asioissa onkin lähtenyt oikeuksiansa peräämään. No, nämä ovat toisen ketjun asioita.

 

[Exduomari]

Onko Rytkönen haastanut Joensuun Mailan oikeuteen?

Niin, sinäpä sen sanoit. Ei ole, kun ei taida olla syytä. Onko Tanskanen usein tällaisten Jymyn asioiden takia oikeutta istumassa tai joku Joman herroista? Kouvolassakaan ei ole ollut tarpeita, eikä monessa muussakaan seurassa. Kertoo organisaatioista ja jonkunlaisesta osaamisesta.

 

[Kaisaniemen Tiikeri]

Niin, sinäpä sen sanoit. Ei ole, kun ei taida olla syytä. Onko Tanskanen usein tällaisten Jymyn asioiden takia oikeutta istumassa tai joku Joman herroista? Kouvolassakaan ei ole ollut tarpeita, eikä monessa muussakaan seurassa. Kertoo organisaatioista ja jonkunlaisesta osaamisesta.

Eli Joni heinäkuussa kentälle joukkueen tasaveroisena pelaajana.

 

[Exduomari]

Eli Joni heinäkuussa kentälle joukkueen tasaveroisena pelaajana.

No enhän minä niin sanonut

 

[Tuulenmies]

Tuossa ”oikeita” työasioitani kirjoittaessa hoksasin myös mikä on ollut Mansen toiminnan logiikkana. No, se ns. kusi sormille. Toiminta tuntui alkujaan vain typerältä, mutta alla olevan täytyy olla selityksenä.

He tiesivät tehneensä laittoman sopimuksen purun, mutta ajattelivat jättää palkan maksamatta, jos Kohonen siitä vain lähtisi hiljaa nuolemaan haavojaan. Jos taas Kohonen ei sitä tekisikään, vaan tulisi myöhemmin lakimiehen kanssa juttusille, he ajattelivat voivansa luvata sen palkan syyskuun loppuun ja asia olisi sillä selvä. Heillä ei olisi ollut hävittävää palkan niistämisessä, mutta mahdollisesti voitettavaa.

Tuo ei toiminut, ja käräjille jouduttiin. Kohonen & lakimies nostivat panoksia ja siinä vaiheessa Manse ei voinut enää suostua vaatimuksiin. Samalla Manse joutui käräjille riitelemään laittomasta sopimuksen purkamisesta, mikä merkitsee, että he lähes varmasti tulevat oikeussalista ulos häviäjinä, kävipä Kohosen muiden vaatimusten kanssa miten tahansa.

Rausteen kiinnostuksen ymmärtää. Urheilun etiikka kiinnostaa häntä. Ja tässä on tapaus, jossa voi katsoa, miten paljon seura voi sopimuksen alaista toimijaansa pomputtaa. Ja laskelmoiden yrittää toimia vastoin lakia.