- Viestejä
- 995
Eiköhän tuon nyt pitäisi olla sanomattakin selvää, ettei pudotuspelejä tulisi ikipäivänä pesäpallosta poistaa. Ensiksikin niin pesäpalloilijoiden kuin esimerkiksi jääkiekkoilijoidenkin kommenteista nousee lähes aina esiin, että pudotuspelit ovat sitä joukkueurheilijan parasta aikaa.
Käytännössä kaikissa muissa joukkuelajeissahan on jo vuosia sitten siirrytty pudotuspelijärjestelmään lukuun ottamatta tätä iän ikuista jalkapalloa. Kenties seuraavat jalkapallon mm-kisat voitaisiin pelata 12 joukkueen yksinkertaisella sarjalla, jossa eniten pisteitä kerännyt on maailmanmestari. Tasapisteissä maaliero ratkaisisi. "
"
Parhaimmillaan pudotuspeleissä niin pelaajat kuin katsojatkin pääsevät kokemaan, kun pelataan niin sanotusti elämästä ja kuolemasta, jolloin yksi virhe tai onnistuminen voi olla ratkaiseva tekijä voiton ja tappion välillä. Pitkät ottelusarjat tuovat myös aivan eri luokan jännitteitä pelaavien joukkueiden välille verrattuna yksittäisiin runkosarjaotteluihin. Parhaillaan jännitteet purkautuvat kentällä, jolloin nämä johtavat turpakäräjiin ja keltaisiin kortteihin (joita muuten pesäpallossa annetaan tätä nykyä aivan liian helposti). Tämä jos joku luo tunnetta niin kentälle kuin katsomoon. Enkä nyt aivan äkkiseltään muista, milloin viimeksi runkosarjapelissä olisi nähty yli 5000 hengen yleisö kuten esimerkiksi vuoden 2015 5. finaalissa syksyisen koleahkossa kelissä. Ja jotain pudotuspelien ja ratkaisevan pelin luonteesta kertoo myös seuraavana vuonna samaisessa ottelussa Sami-Petteri Kivimäen laisuma kommentti "Koko sielu on pelissä". Kuvitelkaapa jonkun sanovan tuo sama runkosarjan 27. ottelun toisen jakson toisen vuoroparin vuoronvaihdon aikana.
Se nyt vain on sillä lailla, että pudotuspelit kuuluvat pesäpalloon ollen iso osa tätä lajia. Ja ainakin omalle kohdalleni pudotuspelit ovat se pesäpallon suola ja henkireikä. Näin ollen pudotuspelien pitäisi olla viimeinen paikka, josta karsitaan, mikäli tälle hienolle lajille halutaan pitää paikka suomalaisessa palloilussa myös tulevaisuudessa.
Käytännössä kaikissa muissa joukkuelajeissahan on jo vuosia sitten siirrytty pudotuspelijärjestelmään lukuun ottamatta tätä iän ikuista jalkapalloa. Kenties seuraavat jalkapallon mm-kisat voitaisiin pelata 12 joukkueen yksinkertaisella sarjalla, jossa eniten pisteitä kerännyt on maailmanmestari. Tasapisteissä maaliero ratkaisisi. "
"Parhaimmillaan pudotuspeleissä niin pelaajat kuin katsojatkin pääsevät kokemaan, kun pelataan niin sanotusti elämästä ja kuolemasta, jolloin yksi virhe tai onnistuminen voi olla ratkaiseva tekijä voiton ja tappion välillä. Pitkät ottelusarjat tuovat myös aivan eri luokan jännitteitä pelaavien joukkueiden välille verrattuna yksittäisiin runkosarjaotteluihin. Parhaillaan jännitteet purkautuvat kentällä, jolloin nämä johtavat turpakäräjiin ja keltaisiin kortteihin (joita muuten pesäpallossa annetaan tätä nykyä aivan liian helposti). Tämä jos joku luo tunnetta niin kentälle kuin katsomoon. Enkä nyt aivan äkkiseltään muista, milloin viimeksi runkosarjapelissä olisi nähty yli 5000 hengen yleisö kuten esimerkiksi vuoden 2015 5. finaalissa syksyisen koleahkossa kelissä. Ja jotain pudotuspelien ja ratkaisevan pelin luonteesta kertoo myös seuraavana vuonna samaisessa ottelussa Sami-Petteri Kivimäen laisuma kommentti "Koko sielu on pelissä". Kuvitelkaapa jonkun sanovan tuo sama runkosarjan 27. ottelun toisen jakson toisen vuoroparin vuoronvaihdon aikana.
Se nyt vain on sillä lailla, että pudotuspelit kuuluvat pesäpalloon ollen iso osa tätä lajia. Ja ainakin omalle kohdalleni pudotuspelit ovat se pesäpallon suola ja henkireikä. Näin ollen pudotuspelien pitäisi olla viimeinen paikka, josta karsitaan, mikäli tälle hienolle lajille halutaan pitää paikka suomalaisessa palloilussa myös tulevaisuudessa.
