Hyvinkään Tahko on antanut vastauksensa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudelle ex-pelinjohtaja Riku Rantasen sopimuksen purkamisestaan nostamaan haastehakemukseen. Tahko katsoo vastauksessaan, että se on kaikin keinoin pyrkinyt ratkaisemaan joukkueen sisällä olleen riidan, mutta Rantanen on ehdottomuudellaan ja joustamattomuudellaan tehnyt siitä mahdotonta.
Tahko palkkasi viime vuoden lokakuussa joukkueen pelinjohtajiksi Raimo Braggen ja Rantasen. Hyvinkääläisille tutun Rantasen tarkoitus oli toimia kakkospelinjohtajana joukkueessa. Peliurallaan lukkarina pelannut Rantanen voitti mestaruuden Tahkossa kaudella 2007, jolloin hänet myös valittiin Vuoden lukkariksi.
45-vuotias Rantanen valittiin peliurallaan kerran aiemminkin Vuoden lukkariksi Kinnarin Pesiksessä 2003. Pelinjohtajanakin hänet oli nähty aiemmin Hyvinkäällä, kun Rantanen toimi kakkospelinjohtajana kaudella 2019 Iiro Haimin johtamassa Tahko-ryhmässä.
Lue myös: Tahkon ja Rantasen riita on jopa Mansen ja Kohosen soppaa sakeampi
Tahko tiedotti 9.2.2023 purkaneensa Rantasen sopimuksen. Tuolloin seura perusteli tiedotteessaan ratkaisuaan seuraavasti:
Sopimuksen purkamisen taustalla on jo pidempään jatkunut erimielisyys joukkueen sisällä ja ongelmat yhteisten toimintatapojen noudattamisessa. Aiheesta käydyt aiemmat keskustelut ja toimenpiteet eivät ole rauhoittaneet tilannetta.
Rantanen vaatii 39 000 euron korvausta Tahkolta
Haasteessaan Rantanen vaatii seuralta 39 000 euron korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujensa maksamista. Kakkospelinjohtajan palkaksi Tahkossa oli sovittu talvikuukausien osalta 2000 euroa kuukaudessa ja maaliskuusta alkaen 3000 euroa kuukaudessa, ja Rantasen mukaan hän on oikeutettu koko määräaikaisen sopimuksensa palkkoihin.
Omassa esityksessään Rantanen kertoo, että hänellä ja Braggella on ollut yhden Tahkon joukkueessa pelaavan pelaajan kanssa ongelmia pelaajan asenteen ja toiminnan vuoksi. Myöhemmin Tahko viittaa kyseiseen pelaajaan nimikirjaimilla K.H.
Selvyyden vuoksi tässä artikkelissa kirjoitamme kyseisestä pelaajasta suoraan nimellä, sillä on itsestäänselvää, että kyse on Rantasen ja Kalle-Tapio Huuskon välisestä riidasta ja erimielisyyksistä. Huusko on sittemmin siirtynyt täksi kaudeksi Mansen joukkueeseen, mutta pelaajalla on yhä voimassa oleva sopimus Tahkon kanssa ensi kaudesta.
Rantanen kertoo omassa haastehakemuksessaan, että asiasta on keskusteltu, mutta missään vaiheessa keskustelua ei ole käsitelty erimielisyyksien mahdollisia työoikeudellisia seuraamuksia. Lisäksi Rantasen mukaan hänellä ei ole ollut mahdollisuutta käsitellä asiaa avustajan kanssa ennen varoituksen antamista tai työsuhteen purkamista.
Rantanen esittää todisteluna myös sen, että Bragge ykköspelinjohtajana olisi ollut samaa mieltä hänen kanssaan. Tosin Tahkon vastauksessa Braggea on kuultu, ja vaikka hyvinkääläisten pelinjohtaja onkin ollut enemmän Rantasen linjoilla, on hän ollut huomattavasti halukkaampi sovintoratkaisuun.
Tahkon vastauksen mukaan myös pelinjohtajat ovat riitautuneet keskenään ainakin kahdesti, kun Rantasen mielestä Bragge ei ole toiminut kuten hän olisi halunnut.
Ratkaisua haetaan tuomioistuinsovittelun kautta
Tällä hetkellä Rantasen ja Tahkon riita-asia on tuomioistuinsovittelussa, mitä osapuolille on esittänyt Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja molemmat osapuolet ovat siihen suostuneet.
Tällaisessa sovittelussa sovittelijana toimii tuomioistuimen sovittelukoulutuksen käynyt tuomari. Hänen tehtävänään ei ole ratkaista riitaa, vaan auttaa osapuolia itse löytämään erimielisyyksiinsä ratkaisu, jonka kaikki voivat hyväksyä. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen.
Oman mausteensa soppaan tuo se, että Rantasen ja Tahkon välinen pelinjohtajasopimus oli tehty seuran ja Automyynti Rantanen Oy:n välisenä sopimuksena. Rantanen esittää, että kyse on kuitenkin työsopimuksesta ja asiaa tulisi käsitellä työsopimuslain näkökulmasta, eikä Tahkokaan mitenkään kiistä kyseessä olevan työsopimuksen.
Mikäli asia käräjäoikeuden käsittelyyn etenisi, tämä ei kuitenkaan ole tae siitä, että oikeus sopimusta ja lakia näin tulkitsisi.
Kiusaamista, simputusta, psykologi ja totaalista joustamattomuutta
Tahko esittää vastauksessaan, että siltä työnantajana ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Seuran mukaan Rantasen ja Huuskon välistä erimielisyyttä on yritetty sovitella monin keinoin, ja asiassa ovat mukana olleet niin seuran toimiva johto, hallituksen puheenjohtaja Janne Rättö, ykköspelinjohtaja Bragge, kapteeni Valentin Ikonen ja muita joukkueen pelaajia.
Tahkon mukaan useissa vaiheissa kaikille muille tahoille olisivat kelvanneet sovitellut kompromissit ja sopuratkaisut, mutta Rantanen kieltäytyi näistä kerta toisensa jälkeen.
Hyvinkääläisseura esittää, että Rantanen ei ole noudattanut sopimuksen mukaisia velvoitteitaan kuten kausisuunnitelman tekemistä, lajivalmennuksen suunnittelua ja toteuttamista. Seuran mukaan Rantanen teki näitä tehtäviä vain pintapuolisesti – jos lainkaan – ja esittää aiheesta todistelua kapteeni Ikosen, Huuskon ja Braggen kertomana.
Tahkon mukaan nämä todistajat myös korostavat Rantasen ehdottomuutta ja joustamattomuutta eri vaiheissa. Seura esittää, että neuvottelut jäivät aina vaille tulosta, koska mitään kompromissia ei voitu tehdä.
Rantasen väitteeseen, että hänelle annettu varoitus ei ole riittävän yksilöity, seura vastasi että Rantaselle ei ole voinut jäädä epäselväksi, että häneltä odotettiin joustavuutta ja kykyä toimia joukkueen edun mukaisesti henkilöriitojen ratkaisemiseksi.
Tahko esittää, että asiaa on aidosti ja riittävin sekä asiantuntevin keinoin pyritty ratkaisemaan. Tahko viittaa myös Suomen Valmentajien, Suomen ammattivalmentaja SAVAL:n ja Suomen Olympiakomitean käyttämään valmennustoimintaa koskevaan eettiseen ohjeistukseen.
Seuran mukaan Rantanen ei ole toiminut ohjeistuksen mukaisesti ja hänen toiminnassaan on piirteitä, jotka osoittavat vallan väärinkäyttöä ja jopa kiusaamista ja simputusta. Tahko esittää myös, että sen työnantajana on täysin oikeutettua suojata toisen työntekijänsä oikeuksia kuten yhdenvertaisen kohtelun ja turvallisessa ympäristössä ja ilmapiirissä toimimisen toteutuminen.
Tahkon mukaan, jos se olisi sallinut Rantasen jatkaa toimintaansa, olisi se voinut johtaa työpaikkakiusaamiseen ja seuran työsopimuslain ja työturvallisuuslain velvoitteiden laiminlyömiseen.
Rantasen väitteeseen, että hän ei ole voinut tietää keskustelujen mahdollisesti johtavan sopimuksensa purkamiseen, Tahko esittää puolestaan pelinjohtajan omat vaatimukset Huuskoa kohtaan. Tahkon mukaan Rantanen itse on vaatinut Huuskon erottamista ja/tai pelaajasopimuksen purkamista joukkueeseen sopimattomaan käytökseen vedoten.
Lue myös: Tahkon ja Rantasen riita on jopa Mansen ja Kohosen soppaa sakeampi
Rantasen ja Tahkon riidan eteneminen
9.12.2022 Osapuolet ovat keskustelleet Huuskon ja Rantasen erimielisyydestä harjoittelun sisältöön vaikuttamisessa. Tahkon mukaan muut tahot olisivat olleet valmiita jatkamaan yhteistyötä ”joukkueen eteen yhteistyössä ja toisiaan kunnioittavalla tavalla”, mutta Rantanen ei suostunut mihinkään kompromissiin.
9.1.2023 Keskustelu Huuskon poissaolosta harjoituksista. Hallituksen puheenjohtaja Rättö ottaa puutteellisen viestinnän asiasta omaan piikkiinsä. Rättö korosti asioiden ratkaisemista ja kielsi pelinjohtajia viemästä keskustelua kohti pelaajan sopimuksen purkamista.
11.1.2023 Tahkon johdon, pelinjohtajien ja neljän pelaajan keskinäinen selvittely. Huusko olisi ollut valmis kompromissiin. Myös Bragge olisi suostuvainen tällainen ratkaisuun, mikä Tahkon mukaan johti Braggen ja Rantasen välisen kommunikaatioon katkeamiseen tilapäisesti, kun Rantanen ei hyväksynyt Braggen näkökantaa.
23.1.2023 Lääkärikeskus Aavan työterveyspsykologi toteaa Tahkon johdolle, että asiassa ei ole sovittelun mahdollisuutta, koska Rantanen ei hyväksy Huuskoa joukkueeseen.
24.1.2023 Tahko antaa Rantaselle, Braggelle ja Huuskolle kirjallisen varoituksen.
29.1.2023 Ykköspelinjohtaja Bragge nimesi Huuskon joukkueeseen kauden ensimmäisessä harjoitusottelussa. Tahkon mukaan tästä syntyi riita Rantasen ja Braggen välille.
9.2.2023 Tahko ilmoittaa purkaneensa Rantasen sopimuksen.
20.3.2023 Rantanen jättää haastehakemuksensa Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen.
11.5.2023 Tahko jättää vastauksensa käräjäoikeudelle ja kertoo suostuvansa tuomioistuinsovitteluun.