Syksyn mennessä voimasuhteet ehtivät muuttua vielä. Runkosarja sisältää lohkojaon jälkeen osalle kärkiporukkoja aikalailla helppoja otteluja, pelaajien kierrättäminen otteluruuhkassa tulee varmasti vastaan. Osa on voinut treenata kovaa aivan lähelle sarjan alkua tai osin alun päälle ja sitten mennään syksyä kohden herkistellen. Jokin muu porukka voi rytmittää erilailla.
Vimpeli viimeistelee joukkueen nuorentamisen tänä vuonna, Sotkamo sen on jo suurelta sen tehnyt - tosin nyt pelipaikoista on tulossa kilpailemaan lahjakas ikäluokka: Kalle Kuosmanen on jo kynsiään päässyt näyttämään: hyvä hermoinen ja järkevä otteissaan. Peliäly kohdallaan.
Vimpelillä ja Sotkamolla on nyt sarjan nuorimpiin kuuluvat joukkueet, ja niillä on hyvä lähteä tulevia vuosia kohden, kun taas vertailuksi kaksinkertaisen mestari Joensuun joukkue on sarjan vanhimpia. Vimpelissä riski on siinä, kestääkö Pohjanmaalla ympäristä ehkä 1-2 heikompaa vuotta vai ryhtyvätkö siellä pelaajat tai tukijat ryhtäilemään muihin lähistön seuroihin.
Sotkamo on ollut varma kahden ensimmäisen ottelun kangertelun jälkeen. Loistokkuus on puuttunut vielä, yleensä otteet heinäkuun alussa ovat olleet parempia. Pelaajista näkee, että Antti Korhonen on erinomaisessa iskussa, Niko Korhoselle saattaisi tähän asti nähdyn perusteella odottaa hyvää kautta. Rytkösellä mielestäni otteet ulkona ovat menneet eteenpäin viime kesästä (mikä sekään ei huono ollut) ja rooli on vahvistunut. Kurikan huiman potentiaalin näkee, mutta ne ajat, joilloin hän ratkoo pelejä ja kantaa porukkaa illasta toiseen ovat vielä muutaman vuoden päässä (?) tulevaisuudessa. Antti ja Niko kauden alun parhaimmat, plussaa Rytköselle ulkopelistä ja mailassa vireen löytymisestä, Kuosmaselle fiksun pelimiehen otteista.