Säälipleijarit ja paras seitsemästä -puolivälierät Miesten Superiin

[Ylläpito]

Pudotuspelikarsinta ja paras seitsemästä -puolivälierät miesten Superpesikseen kaudella 2023

Superpesiksen ja Ykköspesiksen sarjajärjestelmät on vahvistettu kaudelle 2023. Samalla Pesäpalloliiton johtokunta myönsi kauden 2023 superpesislisenssin kaikille 13 miesten ja 12 naisten seuralle.

www.superpesis.fi

Suurimmat muutokset kohdistuvat miesten Superpesikseen, jossa runkosarjan 7.-10.-sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä paras seitsemästä -järjestelmällä pelattaviin puolivälieriin. Runkosarjassa lisäotteluiden määrä vähenee. Kukin joukkue pelaa kaksinkertaisen sarjan lisäksi neljä maantieteellisesti määriteltyä lisäottelua eli yhteensä 28 runkosarjaottelua kesän aikana.

 

[Pallo tolppaan]

Pudotuspelikarsinta ja paras seitsemästä -puolivälierät miesten Superpesikseen kaudella 2023

Superpesiksen ja Ykköspesiksen sarjajärjestelmät on vahvistettu kaudelle 2023. Samalla Pesäpalloliiton johtokunta myönsi kauden 2023 superpesislisenssin kaikille 13 miesten ja 12 naisten seuralle.

www.superpesis.fi

Suurimmat muutokset kohdistuvat miesten Superpesikseen, jossa runkosarjan 7.-10.-sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä paras seitsemästä -järjestelmällä pelattaviin puolivälieriin. Runkosarjassa lisäotteluiden määrä vähenee. Kukin joukkue pelaa kaksinkertaisen sarjan lisäksi neljä maantieteellisesti määriteltyä lisäottelua eli yhteensä 28 runkosarjaottelua kesän aikana.

Välierät olisi paljon parempi pelata paras seitsemästä kiinnostavampi .

 

[LBC]

Nyt on Imatralla aika sihtaaminen, että pelit loppuisivat runkosarjaan

 

[Neloskoppari]

Pudotuspelikarsinta ja paras seitsemästä -puolivälierät miesten Superpesikseen kaudella 2023

Superpesiksen ja Ykköspesiksen sarjajärjestelmät on vahvistettu kaudelle 2023. Samalla Pesäpalloliiton johtokunta myönsi kauden 2023 superpesislisenssin kaikille 13 miesten ja 12 naisten seuralle.

www.superpesis.fi

Suurimmat muutokset kohdistuvat miesten Superpesikseen, jossa runkosarjan 7.-10.-sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä paras seitsemästä -järjestelmällä pelattaviin puolivälieriin. Runkosarjassa lisäotteluiden määrä vähenee. Kukin joukkue pelaa kaksinkertaisen sarjan lisäksi neljä maantieteellisesti määriteltyä lisäottelua eli yhteensä 28 runkosarjaottelua kesän aikana.

Nyt ylläpito tarkkuutta.

Pesiksessä ei ole säälipleijareita! Ensinnäkin se kuulostaa ihan hoopolta ja toisekseen antaa niiden olla vain lätkäliigassa.

Kyseessä on pudotuspelikarsinta.

Nimim. @Risti avasi kolme minuuttia aiemmin paremmin otsikoidun "Miesten Superpesis 2023" ketjun täysin samalla uutisella, eli nämä voi suoraan yhdistää tuohon.

 

[Ylläpito]

Ylläpito voi antaa takuun siitä, että kun näitä otteluita elokuussa pelataan, niistä keskustellaan lähtökohtaisesti jollain muulla termillä foorumin käyttäjien kesken kuin "pudotuspelikarsinta". Kuten jääkiekossakaan ei ole puhuttu pudotuspelien 1. kierroksesta, Lomarengas-kierroksesta tai mistään muusta sarjan virallisesti yrittämästä nimestä.

Miesten Superin kausiketjussa keskustellaan varmasti kauden mittaan monesta asiasta; kuten viime kauden kausiketjuun tuli 544 viestiä hyvin eri aiheista läpi vuoden. Sarjajärjestelmästä keskustelulle omana aiheenaan on myös tilaa.

 

[Neloskoppari]

Miesten Superin kausiketjussa keskustellaan varmasti kauden mittaan monesta asiasta; kuten viime kauden kausiketjuun tuli 544 viestiä hyvin eri aiheista läpi vuoden. Sarjajärjestelmästä keskustelulle omana aiheenaan on myös tilaa.

Joo-o, täten selkeästi selvempi otsikko voisi olla Superpesiksen sarjajärjestelmä 2023. Mutta tehkää kuten haluatte.

 

[Taktinen häpläys]

Olisko joku media voinut vielä kertoa senkin, mitä paras kahdesta tarkoittaa, jos pelit 1-1? (Tai jaksot/superit 1-1, 2-2, 3-3)?

 

[MieVaan]

Jos voitetut ottelut ovat 1-1 pelataan toisen ottelun jälkeen heti jatko-ottelu eli yksi vuoropari/ supervuoro ja jos se päättyy tasan niin kotiutuskilpailu kunnes voittaja löytyy.

 

[Taktinen häpläys]

Ottelut - eli mennään tuohon kultaiseen vuoroon, vaikka toinen peli olis päättynyt 2-0 ja toinen 2-1...? Mielestäni on aika jännä, ettei tätä kerrota missään näiden sarjojen sivuilla, ainakaan ei kovin nopeasti googlaamalla löydy.

 

[Risti]

Löysin vaan tän Superpesiksen twiitin marraskuulta. Asia on kuitenkin noin niin
kuin @MieVaan edellä sanoi.

 

[Neloskoppari]

Yllättäen Elmo on taas kujalla myös tämän asian osalta:

Tässä asetelmassa Kitee-Pattijoki-pari olisi täysin ympäripyöreä. Runkosarjan seiska olisi suosikki ketä tahansa vastaan, säälipleijareiden pelitapa on yllätysherkkä, sillä kaksiosaisessa ottelussa lasketaan pisteet eli jaksovoitot. Silloin yksikin läpilyönti oikealla hetkellä saattaisi muuttaa asetelman ylösalaisin.

Mietinkin jo tuota lukiessani, että ei varmasti lasketa jaksovoittoja, sillä kolmen jaksovoiton tai kahden jaksovoiton ja yhden jaksotasurin jälkeen molemmat joukkueet voisivat lähteä kaljalle. Siitä yleisö varmasti tykkäisi.

 

[Maksava katsoja]

Löysin vaan tän Superpesiksen twiitin marraskuulta. Asia on kuitenkin noin niin
kuin @MieVaan edellä sanoi.

Ilmankos oli myös maininta että runkosarjassa paremmin sijoittunut saa valita aloittaako kotona vai vieraskentällä. Aika nou brainer pitäsi olla jos mahdollinen jatkovuoro pelataan heti toisen pelin perään

 

[MieVaan]

Näitähän pelattiin nuorten superissa ainakin viime vuonna. Esim tyttöjen superpesiksen Virkiä - SiiPe 15.8. ja SMJ - HP 22.8.

https://www.pesistulokset.fi/taulukot#series-filter:1--33-343-2--

 

[jjjjussi]

nostellaanpa. tosiaan ristiriitaista tietoa neljännesvälieristä liikkunut.

 

[MieVaan]

Pekka ei näemmä vieläkään ymmärrä miten ekat pudotuspelit pelataan

Nyt korostuu onnen ja sattumien merkitys.​

​

Otan esimerkin: jos runkosarjassa seitsemänneksi sijoittunut joukkue voittaa kymmenenneksi sijoittuneen joukkueen ensimmäisessä osaottelussa pystyyn, sen päälle toisen ottelun avausjakson yhtä reiluin numeroin ja johtaa vielä toisen ottelun toista jaksoakin kolmella juoksulla – ja sitten tappiolla oleva joukkue onnistuu jollain tyhjentämään pajatson, mitäs sitten tapahtuu?​

​

Ollaankin heittämässä lanttia supervuorossa tai kotiutuslyöntikisassa ja lantinheiton voittaja jatkaa varsinaisiin pudotuspeleihin.​

Pekan skenaariossa pelataan toki se toinen ottelu ensin normisti loppuun superineen/kotiutuskisoineen ja sen jälkeen katsotaan onko voitot tasan ja jos on niin vasta sitten mennään yhden vuoroparin ja mahdollisen kotiutuskisan lisäotteluun. Siinä Pekka on kyllä oikeassa, että paras kolmesta olisi parempi.

Säälipleijareiden tapa ratkaista pudotuspeleihin pääsijät on susi jo syntyessään - ElmoTV

Superpesiksen pudotuspelien kaksi viimeistä paikkaa ratkaistaan säälipleijareissa - onnea ja sattumaa korostavalla tavalla.

elmotv.com

 

[Pesäveikko]

Millä pelimäärällä tahansa ratkaisu voi tulla sarjan viimeisen pelin kolmannen kotiutuskisan viimeisellä lyönnillä, kotiinheiton virhepompusta ja videotarkistuksen jälkeen. Mahdollisuus tietysti vähenee, kun otteluita on enemmän. Samalla vähenee joukkueen valmistautumisen ja yllätyksellisen taktisen taitavuuden merkitys. Mielenkiintoa jatkopelit tuovat vain, jos pelit ovat riittävän tasaisia. Suurin panos säälipleijareissa on, ketkä saavat kahteen kotipeliin vetonaulaksi tähänastisen kauden selvästi parhaat joukkueet.

Maailman mittakaavassa himoituin palkinto, jalkapallon MM, ratkaistaan yhdessä ottelussa. Jos spekuloidaan Elmon tapaan, mestaruuden voi voittaa joukkue, joka ei voita koko turnauksessa yhtään ottelua varsinaisella peliajalla eikä jatkopelissäkään, tai vaihtoehtoisesti häviää jopa kaksi ottelua alkulohkossaan. Hopealle voi jäädä, vaikka voittaisi ennen loppuottelua kaikki 6-0, mutta loppuottelun rankkukisassa 13:s vetäjä liukastuu ja pallo pomppaa kahden tolpan kautta ulos. Pelinaikaisista tuomioista riittää kyllä spekulointia, mutta se, että mestaruus ratkeaa yhdessä ottelussa, takaa sille maksimaalisen huomion.

Useimmissa kansallisissa sarjoissa pelataan kuitenkin pudotuspelisarjoja, osin ns. urheilullisuuden mutta ennen muuta rahan takia. Jos ottelut ovat tasaisia, katsojakin kiittää.

 

[MieVaan]

Useimmissa kansallisissa sarjoissa pelataan kuitenkin pudotuspelisarjoja, osin ns. urheilullisuuden mutta ennen muuta rahan takia. Jos ottelut ovat tasaisia, katsojakin kiittää.

Kuningas jalkapallo taitaa tässä olla poikkeus. Brasiliassa on kait joskus pelattu pudotuspelejä ja MLS jenkeissä 9n toki poikkeus tähän, ei ehkä menisi siellä läpi ilman postseason knockoutteja. Mutta onko muita?

 

[Taktinen häpläys]

Urheilullisesti hyviä ratkaisuja olisivat yksi tai kolme ottelua. Taloudellisesti taas haluttu varmasti kaikille yksi kotiottelu. Mutta kaksi ottelua nimenomaan maksimoi mahdollisuuden, että homma ratkaistaan yhdessä vuoroparissa.

Toki sivumennen täytyy sanoa, että jaksopeli tekee ihan saman asian, eli maksimoi ottelun jatkoajalle menon todennäköisyyden. Se on tietty yleisölle viihdyttävää.

Lisätään nyt vielä, että toi Elmon järkeily, että toinen hallitsee ja toinen sattuu sit tyhjentämään pajatson... Niin näinhän se homma menee, mutta tuo ei ole mikään keinotekoinen keksintö - vaan ihan pesäpallon ominaisuus. Että läpilyönnistä on mahdollista saada iso palkinto, ja kunnari ajolähtöön katsotaan arvokkaammaksi kuin se että hallitsee muutaman vuoroparin ja lyö yhden juoksun jokaiseen.

 

[Syöksykoppari]

Eikö se yksi ottelu maksimoinnin sijaan likipitäen varmistaisi, että ratkaisu tulee yhdessä vuoroparissa?

Hyvin harvoin huippupesiksessä nähdään sellaisia otteluita, missä toinen joukkue esim. tekisi jokaisessa sisävuorossaan tasaisen varmasti tilannetta ja 2-3 juoksua per - sekä pitäisi vastustajan koko ajan kurissa ulkona.

Tällaisilla yhden vuoron rykäisyillä valtaosa otteluista ratkeaa. Ja se juuri on pesäpallon viehätys. Ei jalkapallossa, jääkiekossa, koripallossa useita maaleja / kymmeniä koreja tappiolla joukkue voi nousta enää peliin mukaan - puhumattakaan siitä, että numerot nollattaisiin puoliajalla. Erävoittoja vaativissa lajeissa (kuten lentis) sieltä 0-2:sta on mahdollista nousta, mutta se vaatii pitkää täyttä pelin hallintaa.

Jos kolme jaksoa kamppailua hallinnut jengi yhtäkkiä romahtaa, antaa vastustajalle tukun juoksuja, häviää perään superin/kotarit ja sen jälkeen toiset superin/kotarit niin... ansaitsiko se silloin voiton? Se on joku ihan muu urheilulaji, missä ottelun aikaisen paremmuuden mukaan voitto jaettaisiin sille, joka pidemmän aikaa on niskan päällä ollut - yleensä tapaavat arvostelulajeja olla.

 

[Muuanmies]

Millä pelimäärällä tahansa ratkaisu voi tulla sarjan viimeisen pelin kolmannen kotiutuskisan viimeisellä lyönnillä, kotiinheiton virhepompusta ja videotarkistuksen jälkeen. Mahdollisuus tietysti vähenee, kun otteluita on enemmän. Samalla vähenee joukkueen valmistautumisen ja yllätyksellisen taktisen taitavuuden merkitys. Mielenkiintoa jatkopelit tuovat vain, jos pelit ovat riittävän tasaisia. Suurin panos säälipleijareissa on, ketkä saavat kahteen kotipeliin vetonaulaksi tähänastisen kauden selvästi parhaat joukkueet.

Maailman mittakaavassa himoituin palkinto, jalkapallon MM, ratkaistaan yhdessä ottelussa. Jos spekuloidaan Elmon tapaan, mestaruuden voi voittaa joukkue, joka ei voita koko turnauksessa yhtään ottelua varsinaisella peliajalla eikä jatkopelissäkään, tai vaihtoehtoisesti häviää jopa kaksi ottelua alkulohkossaan. Hopealle voi jäädä, vaikka voittaisi ennen loppuottelua kaikki 6-0, mutta loppuottelun rankkukisassa 13:s vetäjä liukastuu ja pallo pomppaa kahden tolpan kautta ulos. Pelinaikaisista tuomioista riittää kyllä spekulointia, mutta se, että mestaruus ratkeaa yhdessä ottelussa, takaa sille maksimaalisen huomion.

Useimmissa kansallisissa sarjoissa pelataan kuitenkin pudotuspelisarjoja, osin ns. urheilullisuuden mutta ennen muuta rahan takia. Jos ottelut ovat tasaisia, katsojakin kiittää.

Tästä on tehty tutkimustakin, ja erään laskelman mukaan tarvitaan 68 ottelua että parempi voittaa eli onni/sattuma ei ratkaise. Oleellisempaa kuin pelien määrä on se että katsojat ymmärtävät helposti mitä tapahtuu ja miksi. Onkohan tämä malli aivan sellainen.