Ei kai pesäpallossa tuo kopittelu/ pelkällä ykköskärjellä pelaaminen ole oikeastaan kuin materiaalikysymys? Jos riittävän tasokkaita sisäpelaajia olisi Suomessa esim. kolminkertainen määrä niin mitä ilmeisimmin tilannetta tehtäisiin myös lyöntijärjestyksen lopusta. Kyse on kai kuitenkin loppujen lopuksi enemmän todennäköisyyslaskennasta kuin säännöistä? Jos juoksun mahdollisuus suhteessa palojen mahdollisuuteen olisi osapuilleen sama kakkoskärjellä niin silloin pelinjohtajat tuskin kakkoskärkeä jättäisivät välistä/ kopittaisivat. Mutta se vaatisi sitä että joukkueessa on monia kokolailla tasavahvoja kotiuttajia, vaihtajia ja etenijöitä?
Miten niiden muiden (kun kärjen) pelaajien taso nousee, kun he eivät koskaan tositilanteessa saa taitojaan kokeilla, vaan heitetään sivuun??? Samahan on tapa jo ykköspesiksessä, jonka pitäisi kait osaltaan olla kasvattamassa nuoria pelaajia superiin.
Naisten superissahan ei tällä kaudella pelannut yhtään pelaajaa, jota olisi tarvinnut kopittaa sen takia, etteikö hän olisi kohtuullinen etenemäänkin, vaikkei nyt mikään millalindström olekaan. Eli hyvin voisivat pelata "koko joukkueella". Esimerkiksi Kirittärien sisäpeli ei totaalisesti heikkene, lähtee sisäpeli mistä numerosta tahansa!!!
On suorastaan pelleilyä jättää jotkut essiritolat, sirieskolat, annahonkalat jne "väliin" sen takia, että "roolina" on kotiuttaja!!!
