Vs: Miesten suomensarja 2016
Kinnarista puheen ollen, joukkue on naarannut uusia ja uusvanhoja nimiä siihen malliin, että pitäisi ainakin mukana pysyä. Jokunen entinen (todellakin entinen) Superin ukko ja useammalla löytyy kokemusta nuorten pääsarjoista. Mitään maailmaa mullistavia nimiä nyt ei joukkoon liity, mutta ehdottomasti suomarin tasoisia ukkoja useampia. Pitkälti joukkueessa onkin Jokioisista tai Vihdistä tulevia ukkoja täynnä.
Jokioisista paluun jengiin tekevät enemmän tai vähemmän omat pojat Joonas Kaarela, Petri Kallela, Janne Vepsäläinen, Ilkka Elomaa ja Janne Hyvönen. Monivuotinen lyöjäkuningas, Superissakin pelannut Elomaa oli jälleen viime kaudella suomarin lyöjätilaston kärkitohinoissa neljännellä sijalla, vaikka oli vasta selkeä kakkosviulisti Riku Tainion takana. Numerolla kolme viihtyvä Joonas Kaarela jäi Koetuksessa ajoittain kakkoskärkeen, mutta oli silti kärkkäritilaston 25. Kallela on loistava kärkimies ja kentällemenijä ja vajaan kauden Jokioisissa pelannut Hyvönen on vastaavasti tälle tasolle oiva linjapelaaja ja kohtalainen vaihtaja-kotiuttaja. Vepsäläisellä on näppärät ohitukset ja vikkelät jalat, joten Kallelan ja Vepsäläisen varaan voi rakentaa toimivaa kärkipelaamista. Räpylän varteen voi olla vielä tekemistä ainakaan vakirooliin, mutta linjaan mahtuu kyllä yrittämään.
Toinen kupattava seura löytyy Vihdistä, josta saapuu kolme pelaajaa. Kaikki kuuluivat ViPan ehdottomaan eliittiin viime kaudella, sillä Panu Pasanen oli joukkueen kärkilyöntitilaston paras, Vuoristo toiseksi paras ja kaksikko oli etenijätilastossa joukkueen parhaat jaetulla kärkisijalla. Lisäksi Jussi Alatalo nosteli syöttöä lautasen äärellä. Sisäpelitaidot ei ehkä Alatalolla silmiä häikäise, mutta perusvarman pelaamisen ohella ulkopelin tasosta kertoo jotain se, että kesinä 2013 ja 2014 kokemusta tuli myös Ykköspesiksestä.
Edellä mainittua joukkoa täydentää Miika Latvasalo, joka käväisi jo yhden loppukauden ajan Järvenpäässä. Erikoista miehessä on, että kokemusta löytyy jokaisesta suomarin lohkosta idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Polttolinjan pelaajana ja vaihto-/kotiutuslyöjänä oiva lisä KiPen arsenaaliin. Pystyy myös lukkaroimaan hädän tullen, mutta Alatalo lienee suht selvä ykkösvaihtoehto lautaselle.
18-vuotias Joonas Maunu on oman junioripolun pelaaja, joka kävi viime kaudella pelaamassa Riihimäellä suomaria ja B-poikien Sm-sarjaa Hyvinkäällä. Maunu oli RiiPen paras etenijä ja sisäisen kärkilyöntitilaston kolmonen. Ulkona paikka on ainakin hakusessa linjasta, mutta monipuolisena pelaajana saattaa pukea vielä jokeripaidan päälleen. Ikätoveri Joonas Puumala pelaili B:n Sm:ää Jokioisissa viime kaudella, mutta kovia suorituksia pitää tehdä, jos mielii napata siepparin paikan.
Etukentästä puheen ollen päästäänkin viimeiseen tuoreeseen hankintaan. Antti Pajala on A-poikien Suomen mestari, tosin aikaa tuosta on kulunut jo vähän päälle hetki ja pelihommat ovat olleet jäissä jo pari vuotta, mutta toisaalta kapasiteettia on. Ulkopelissä tuo kiivasta kilpailua etukentälle.
1. Teemu Vuoristo 3P
2. Panu Pasanen 3K
3. Joonas Kaarela, 2K
4. Miika Latvasalo 2V
5. Ilkka Elomaa, 3V
6. Petri Kallela S
7. Antti Pajala 1V
8. Jussi Alatalo L
9. Jonne Hyvönen, 2P
J. Janne Vepsäläinen (Etenijä/vaihtaja + polttolinja)
J. Joonas Maunu
J. Joonas Puumala
Toki jos Elomaasta tuntuu sille, ettei räpylähommat enää maita niin valtavasti, niin jokeriosastolle tulisi todella suuri lisä ja pelote. Toki on edelleen myös ulkona hyvän tason ukko. Erittäin hyvät lähtökohdat tarjoutuu joukkueelle kyllä jo siinä mielessä, että oikeastaan Puumalaa lukuun ottamatta jokaisella on enemmän tai vähemmän kokemusta ykköskärjestä suomarissa ja näin ollen on mahdollista rakentaa kaksi kärkeä. Tai yksi pitkä ja ysiksi piilokärki, sillä Vuoristo pystyy myös jonkun tason vaihtopelaamiseen tai ainakin riskittömiin koppi/väli -ratkaisuihin.
No, vielä on kevääseen pitkä aika ja vaikka mitä ehtii tapahtua, pelaajia poistua tai tulla lisää. Pääasia on, että vuoden maakarireissun jälkeen viitsii taas palata katsomoon. Maakarin pelit oli niin järisyttävää kuraa palloleikkeineen, ettei jaksanut kyllä tuijotella, kun pelit venyivät about siihen pisteeseen että ratkaisu haettiin kolikonheitolla.
