Miepä otan Kopparin tavoin osaa ensi kauden spekulointiin osin myös menneen kauden perkauksella. Varoituksen sana – jos et jaksa lukea, niin kelaa suosiolla viesti ohitse, nimittäin nyt tulee ja pitkästi:
1. Konsta Piironen (koppari)
Koo Piirosesta on leivottu parin viime kauden aikana meidän ehdoton ykkönen. Nosti viime kaudesta tasoaan joukkueesta selkeästi eniten niin sisällä, kuin ulkona. Tason nostosta kertoo mm. kärkilyöntien määrä/ottelu, joka nousi vuoden 2020 lukemasta 3,58 viime kesänä 5,32:een. Piirosella myös koko sarjan 2. eniten kentälle menoja nollatilanteessa. Kärkilyöntiprosentissa vakuuttava 7,92 prosenttiyksikön parannus vuoden takaiseen. Kehittyi mailan varressa talvella huomattavasti, ja monipuolinen lyöntiarsenaali auttaa kentälle menossa.
Ensi kaudella voi olla koko sarjan paras sisäpelipaikallaan, jos ei jo tällä kaudella ollut. Kehittämisen kohteet pelinluvussa ja pesiltä lähdöissä. Täydessä vauhdissa menee todella lujaa. Mikäli takana tulevien vaihtajien ja kotiuttajien tehot olisivat olleet normaalilla tasolla, olisi tuonut varmasti +50 juoksua. Ulkopelissä voi hyvinkin nousta myös TOP-5 koppareihin. Pelasi tällä kaudella varmaa ja vähävirheistä peliä.
Piironen on yksi niitä timantteja, jotka tulee lukita Joensuuhun nykyisen sopimuksen päätyttyä pitkällä pahvilla vuosiksi eteenpäin. Näitä takuuvarmoja kentälle meneviä pikakiitureita ei puussa kasva. Täyttää muuten ensi viikolla vasta 25 vuotta.
2. Samuel Tirkkonen (polttolinja/etukenttä)
Samuel Tirkkonen lukittaneen ensi kaudella tiukasti ykköskeulaan (omassa paperissa numerolle 2) ja ajetaan siinä valtakunnan eliittiin. Piirosen tapaan myös Tirkkosen kärkilyöntimäärä kasvoi mukavasti; kauden 2020 lukemasta 2,68:sta 4,25:een. Kärkilyöntiprosentissa 6,50 prosenttiyksikön parannus. Vaihtolyöntiarsenaali on nuorella pelaajalla monipuolinen. Oli tänä kesänä (ja syksynä) yksi joukkueen vakuuttavimpia pelaajia, ja en näe syytä miksi häntä ei peluutettaisi pääosin ykköskärjessä ensi kaudella.
Tirkko loistaa ulkokentällä oikeastaan ihan mihin hänet vaan laittaa. Mielestäni hänestä voisi leipoa meidän uuden etumiehen Kuosan rinnalle. Omaa jo nyt samanlaista räjähtävyyttä, kuin Kuosa, ja suorittaa esimerkiksi täydestä juoksusta näpit syöksyheitolla vakuuttavasti.
Tämän supertalentin potentiaali on ihan käsittämätön. On muistettava edelleen, että kyseessä on marraskuussa 19 vuotta täyttävä pelaaja, mutta on jo nyt Itä-Länsi tasoa.
3. Elmeri Lieto??? (polttolinja)
Elmeri Lietoa en lähde perkaamaan samaan tapaan, kuin kahta aiempaa, koska en hänestä riittävästi tiedä, ja onhan hänen tulonsa vasta huhu. Vasta 21-vuotias pelaaja painoi kuitenkin tilastojen valossa ainakin sisäpelissä uran parhaan sesonkinsa, ja on jo nyt Itä-Länsi tason pelaaja. Olisi tullessaan ehdottomasti huippuvahvistus JoMalle.
Tällä kaudella jonkin verran JoMalla sakannut numero 3 lienee suurin parannuksen kohde ensi kaudeksi. Jos Lieto tulee, on hän mielestäni ykkösvaihtoehto tälle pelipaikalle. Kakkosena ja kolmosena voi pelata kauden aikana useitakin eri pelaajia (Tirkkonen, Lieto, Hurskainen, Kettunen), mutta pitkällä tähtäimellä olisi tärkeää saada toimiva sapluuna valmiiksi jo kauden alussa.
4. Litmanen (polttolinja/etukenttä)
Kovat lyönnit omaava Henri Litmanen siirrettiin odotusten mukaisesti heti kauden alussa numerolle 4 Juha Puhtimäen paikalle. Odotukset kotiuttamisen suhteen olivat ehkä jopa liian kovat, eikä 30-vuotta helmikuussa täyttänyt Litmanen tältä osin aivan täyttänyt hänelle asetettuja saappaita.
Numerolla kotiuttavista pelaajista on Joensuun mailassa orastava pula. Oman juniorituotannon helmet painottuvat etenijä-/vaihtajaosastolle. Litti pelasi kauden aikana jonkin verran vaihtajana myös numerolla kolme, mutta mielestäni tämä paikka ei oikein sovellu Litille, vaan hänen paikkansa on nimenomaan parhaimmillaan kotiuttajan tehtävissä. Kolmosena pelaamista ei puolla myöskään kohtuullisen kehno etenemisnopeus.
Ulkopelissä Litmanen pelasi kohtuullisen kauden. Litin suurimmat vahvuudet ovat kuitenkin sisäpelissä, enkä yllättyisi, mikäli ulkopelivastuuta vähennetään ensi kaudella. Litmanen jatkanee näillä näkymin ensi kaudella nelosena, mutta mikäli JoMa ei saa paikattua Rautiaisen jättämää aukkoa, niin pitäisikö Littiä tosiaan sovitella multijokeriksi (vaihtaja/kotiuttaja)? Valittiin tällä kaudella ensimmäistä kertaa urallaan Itä-Länteen, mikä kertoo miehen tasosta ja arvostuksesta lajipiireissä.
5. Konsta Kettunen (polttolinja)
Konsta Kettunen oli yksi parhaita pelaajia Joensuun Mailasta tämän kauden pudotuspeleissä. Runkosarjassa miehestä välillä paistanut ”pellailun” maku oli pudotuspeleissä tipotiessään, ja välähdyksiä nuoren 22-vuotiaan miehen potentiaalista nähtiin tiuhaan tahtiin. Syttyy näemmä silloin, kun tosipelit alkavat.
Numeroiden perusteella runkosarjassa pelasi lähes identtisen kauden edelliseen kauteen verrattuna, ja ehkä siihen vedoten itse odottamani kehitys jäi Ketulta tulematta. Loukkaantumiset toki sotkivat hänen kauttaan paljon, ja pelasihan hän suurelta osin runkosarjaa jokerina. Treenaaminen ei ole Ketun omienkaan sanojen mukaan hänen mielipuuhaansa, mikä väistämättä näkyy miehen fysiikassa. Väittäisin, että tämä taas on näkynyt loukkaantumisten muodossa.
Voi pelata aivan hyvin ykkös- tai kakkoskeulassa. Pystyy menemään kentälle myös nollatilanteessa. Omaa hyvät lyönnit ja pystyy myös kotiuttamaan. Ulkopelissä kunnossa ollessaan potentiaalinen ”uusi Jussila”. On tällä hetkellä jopa JoMan monipuolisin pelaaja. Vieläkin odottelen sitä ”räjähtävää” läpimurtoa, mutta jospa ensi kaudella?
6. Topi Hurskainen (koppari)
Toivohoo oli valitettavasti ainakin itselleni suuri pettymys. Hakkasi päätään seinään pelistä toiseen, ja välillä näytti jopa siltä, että olisi lainapelaaja, joka ei tunne joukkueen peliä ollenkaan. Ei millään muotoa pelannut sillä tasolla sisäpelissä, kun hänet on totuttu näkemään. Pompottelu pelipaikan suhteen kakkosena ja kolmosena ei näyttänyt auttavan asiaan. Varsinkin pudotuspeleissä Topin otteet olivat välillä jopa tuskastuttavaa seurattavaa.
Sisäpelissä kakkoskeula lienee 28-vuotiaalle Hurskaiselle ensi kaudella pääasiallinen paikka. Näytti pelaavan paremmin, kun vastuu hieman keveni. Voi toki myös pelata ykköskärjessä, ja varmasti pelaakin, mutta peliotteet kaipaavat muutosta. Kolmannen kopparin puute joukkueessa tarkoittaa käytännössä sitä, että Topi pelaa aina numerolla. Jos kolmas kopparin paikan hoitava pelaaja saataisiin joukkueeseen (esim. Justus Niemeläinen), voisi Hurskaista peluuttaa myös jokerina.
Ulkona pelasi mielestäni alkukautta lukuun ottamatta erinomaisen kauden. Muodostavat Piirosen kanssa sarjan TOP-5 koppariparin. Topi omaa yhden sarjan kovimmista heittokäsistä, josta nähtiin useampi näyte menneelläkin kaudella. Kesällä sorvattu jatkosopimus tuli itselleni pienimuotoisena yllätyksenä.
7. Ville Lantiainen??? (polttolinja/etukenttä)
En lähde perkaamaan Lantiaista juuri sen enempää, kuin Lietoakaan, koska tämä on vasta huhuasteella. Hyvän kauden Siilinjärvellä pelannut 28-vuotias pelaaja toisi vaihtoehdon ykkös- ja kakkoskeulaan etenijä-/vaihtajaosastolle, ja miksei vaikka jokeripaitaankin. Pelipaikka sisällä ykkös-/kakkosvälin vaihtajana tai tyhjälle kentälle menijänä. Ulkona polttolinjassa/etukentällä.
8. Iiro Kuosa (etukenttä)
Maailman paras etumies ei pettänyt tälläkään kaudella. Johti ulkopeliä vakuuttavasti, ja on jälleen kultainen räpylä -palkinnon kärkiehdokkaiden joukossa. Myös sisäpelissä nähtiin Ipiltä uran parhaita kausia. Räjähtävän liikkeen ja heittokäden omaava pelaaja taitaa olla tällä hetkellä joensuulaisten fanien suosikki.
Puhtimäen lähdettyä hoiti menneellä kaudella ulkopelissä aiempaa suurta tonttia, ja tuntui, että välillä joutui ottamaan jopa vähän liikaakin vastuuta. Kemppaisen lopetettua Kuosan tärkeys johtavana ulkopelaajana korostuu entisestään tulevalla kaudella.
Edustaa 30-vuotiaana joukkueen veteraaniosastoa. Sopimusta yksi vuosi jäljellä. Toivotaan, että seurajohto pitää miehestä kynsin hampain kiinni. Etukentän maestron menetys olisi lähes mahdoton paikattava.
9. Ville Väliaho (lukkari)
Lunasti paikkansa JoMan lukkarina erinomaisesti. Väisäsen ja Puhtimäen jättämät saappaat olivat massiiviset, mutta Väliaho astui niihin miehekkäästi. Jo Sotkamossa finaalikokemusta lautasen äärestä hankkinut pelimies oli yksi kauden parhaita lukkareita, ja kuuluukin tällä hetkellä Suomen TOP-5 lukkareihin.
Sisäpelissä ei mailamiehenä juuri saanut, eikä tule saamaan vastuuta, mutta johti kaaritekemistä pitämällä ainakin omaan korvaan hyvin ääntä ja tsemppaamalla muita pelaajia. Reservissä on ihan mallikas kumuralyönti.
Kehittämisen kohteita löytyy, mutta kun ikää tulee joulukuussa vasta 25 vuotta, ehtii Ville vielä helposti paikata nuo puutteensa harjoittelulla. Optiovuosi on olemassa, enkä usko, että JoMa jättäisi tuota optiota käyttämättä. Lukkarivalmentaja pitäisi saada kyllä takaisin organisaatioon.
J10. Patrik Wahlsten
Itselleni ennen kautta eniten mielenkiintoa ja odotuksia herättänyt pelaaja. Järkyttävät lyötyjen määrät Koskenkorvalla, ja kovat salitulokset herättivät toiveet uuden fanien lemmikin syntymisestä. Talvella hallipeleissä osoitti jo erinomaisia otteita.
Runkosarja oli kuitenkin alusta saakka nihkeää ja lyöntien kanssa oli koko ajan hakemista. Vasta pudotuspeleissä mies tuntui pääsevänsä omien taitojensa tasolle, ja tuolloin jälki alkoikin olla tuhoisaa. Tiedä sitten, toiko Pennasen mukaantulo rentoutta tekemiseen.
Rautiaisen lopetettua astuu ykköskotiuttajan saappaisiin. Odotusarvona tulevalle kaudelle on ottaa harppaus eteenpäin, ja palata Koskenkorvalla nähtyihin lyötyjen määrään. Viime viikolla 25-vuotis syntymäpäivää viettänyt mörssäri lyönee ensi kaudella itsensä viimeistään koko kansan tietoisuuteen, ja painaa tauluun sellaisen 90-110 lyötyä. Ikänsä ja potentiaalinsa ansiosta lyöjäspesialistien markkinoiden kuumin nimi tällä hetkellä.
J11. Juho Toivola??? Antti Hartikainen???
Jos yhtä pelaajaa saisi toivoa joukkueeseen ensi kaudelle niin olisi se Juho Toivola. Juhoakaan en lähde perkaamaan sen enempää, mutta pari viime kautta ovat osoittaneet Toivolan nousseen lyöjäspesialistien aateliin. Olisi jättikaappaus JoMalta, ja varmistaisi huippulaadukkaan kotiuttajaosaston myös ensi kaudelle. Mikäli toista lyöjäjokeria ei tule, antaa JoMa auttamatta tasoitusta muille neljälle kärkiorganisaatiolle kotiuttajien osalta.
Hartikaisen jatkosta ei ole paljoa tihkunut tietoa kannattajille asti. Olisi kuitenkin varmasti talvella jo kevättalvella pelikunnossa, ja mielestäni ainakin vaihtaja/kotiuttajajokerina edelleen erinomainen vaihtoehto. Näytti myös kaudella ulkona pelatessaan olevan edelleen laadukas räpylämies. Loukkaantumiset varjostaneet Joensuun visiittiä harmillisen paljon. Jatkaako uraansa Joensuussa vai jossain muualla, vai onko peliura ohi, sen aika näyttää.
J12. Gröhn/Saarilehto/Hämäläinen
Nämä nuoret miehet pelasivat aiempia kausia rutkasti enemmän tällä kaudella. Runkosarja osoitti, että viimeinen kehitysaskel superpesisjoukkueen avausmiehistöön on kuitenkin vielä ottamatta. Pudotuspeleissä oli jo ihan hyvän näköistä pelaamista, mutta etenkin ulkopeli jättää vielä nämä nuoret miehet omissa papereissani jokeripaitaan.
Itse olen haikaillut etenijäjokerin perään, ja toivoisin, että JoMa saisi myös tällaisen vakiinnutettua. Kaikki nämä kolme pelaajaa täyttäisivät ajallaan tuon ruudun varmasti ihan hyvin. Vielä ainakin ensi kaudella jokeri12 lienee ns. kierrätyspelaajan paikka, kuten on nyt pari vuotta ollutkin.
***
Sanotaan nyt näin yhteenvetona, että meillä on pullat ihan hyvin uunissa ensi kautta ajatellen!
.