Supervuoro Verkkolehti »

Turhaa säntäilyäkö?

Viestejä
930
Ulkopeliryhmitys ja sen nopea vaihtaminen lyöjän mukaan on nykyään arkipäivää. Entä tämä jatkuva liike syötön jo kohotessa? Tätähän Joensuu näyttää käyttävän kovinkin menestyksellisesti. Ilmeisesti siellä on tehty hyvin kotiläksyt vastustajan lyöntien osalta.
Entä, kun läksyt tehdään yhtä hyvin sen suhteen, miten ulkokenttä liikkuu? Oikeaan suuntaan liikkuva ulkopelaaja on omiaan nappaamaan pallon kiinni, mutta ei pysty reagoimaan vastakkaiseen suuntaan lyötyyn palloon mitenkään.
Uskon, että tämä säntäily tulee jatkossa vähenemään.
Ottakaapa kantaa asiaan. Kaksi asiaa kuitenkin: En ole vähättelemässä Joensuun voittavaa pelitapaa ja toiseksi en ole vähimmässäkään määrin asiantuntija tässä, kunhan vain suhtaudun asiaan, kuten lentopalloon. Ei sielläkään hämätä vastustajaa säntäilemällä edestakaisin.
 

Sohvapottu

Hyviä havaintoja Sepolta!

Joma on tosiaankin tehnyt läksynsä huolella ja kehittänyt tätä pelitapaa jo useamman vuoden. Vuoden 2017 välierissä ulkopeliviuhkalla Joma vaihteli takatilanteen kuvioitaan, mutta Sotkamo purki ne käyttämällä "takapirua". Eli Doksa kertoi lyömässä olleelle Roopelle, mikä kuvio vaihtui ja huippulyöjänä R. Korhonen pystyi muuttamaan lyöntisuunnan viime hetkellä.

Kaudella 2018 Joma otti käyttöön parannellun version, jossa kaikki (avain)pelaajat tekevät yhtäaikaa hämyliikkeen/vaihtavat paikkaa syötön noustessa. Tällöin "takapiru" ei pysty enää neuvomaan kaarelta, vaihtuuko kuvio vai ei.

Vuoden 2019 finaaleissa Joma alkoi käyttää tätä "pakan sekoitusta" myös 1-tilanteessa.

Luulenpa, että tämä pelityyli on tulevaisuutta ja ulkopeliviuhkat vain yleistyvät tulevaisuudessa. Toki pelityylissä on omat haavoittuvaisuutensa ja se edellyttää, että:
-joukkue on analysoinut etukäteen tarkasti vastustajan lyöntivaihtoehdot
-ulkopelaajilla on riittävä taito- (ja kunto)taso
-joukkue on harjoitellut yhdessä pelityylin saumattomaksi
 
Viestejä
779
Mielenkiintoinen keskustelunavaus.

Lentopalloilussa on nähdäkseni se suuri ero, että syöttävä pelaaja pääsee määräämään sen hetken, jolloin aloituslyötön lyö matkaan. Tällöin ylenmääräinen liike vastaanotossa melkein joka tapauksessa varmaan kostautuisi. Pesiksessä puolestaan lukkari säätää hetken, milloin pallo laitetaan peliin, joten muun ulkokentän ryntäilyssä lienee keskimäärin enemmän järkeä. Mutta taatusti on ollut paljon turhaakin liikkumista, jossa ulkokenttä on lähinnä väsyttänyt itseään.

Parhaimmillaan nautittava lisä, varsinkin jos se tulee vastustajalle aivan yllätyksenä, kuten Joensuun kuviot Sotkamolle jokunen vuosi sitten. Tai naisissa Porin naisten hurja liike kotarissa finaalipelissä Jyväskylää vastaan hyydyttäen sen ennalta parhaiden kotiutusyritykset kakkospelissä. Pari vuotta sitten Joensuu vielä hävisi Sotkamolle ja naisissa Pori tänä vuonna Jyväskylälle, mutta Joensuu hyötyi seuraavina vuosina, kun jaksoi jatkaa ja syventää tätä ulkokentän liikkumisosaamista. (Kenties myös Pori korjaa parhaat hedelmät tulevina vuosina.)

Ulkopeliryhmitys ja sen nopea vaihtaminen lyöjän mukaan on nykyään arkipäivää. Entä tämä jatkuva liike syötön jo kohotessa? Tätähän Joensuu näyttää käyttävän kovinkin menestyksellisesti. Ilmeisesti siellä on tehty hyvin kotiläksyt vastustajan lyöntien osalta.
Entä, kun läksyt tehdään yhtä hyvin sen suhteen, miten ulkokenttä liikkuu? Oikeaan suuntaan liikkuva ulkopelaaja on omiaan nappaamaan pallon kiinni, mutta ei pysty reagoimaan vastakkaiseen suuntaan lyötyyn palloon mitenkään.
Uskon, että tämä säntäily tulee jatkossa vähenemään.
Ottakaapa kantaa asiaan. Kaksi asiaa kuitenkin: En ole vähättelemässä Joensuun voittavaa pelitapaa ja toiseksi en ole vähimmässäkään määrin asiantuntija tässä, kunhan vain suhtaudun asiaan, kuten lentopalloon. Ei sielläkään hämätä vastustajaa säntäilemällä edestakaisin.
 
Viestejä
930
Kun nyt rohkaistuin kyselemään, kysyn toistakin asiaa. Miksei näpyä lyödä juuri koskaan pystymailalla maan rajasta? Laskeskelin, että jokainen etenijä pääsisi reilun metrin pidemmälle pallon pudotessa metrin verran alemmas.
Varmaan asiaa on mietitty. Lyönti voi olla vaikea suunnata ja ulkokenttä tietää tulla vastaan syömään ”reilua metriäni” pienemmäksi. Parhaiten lyönti toimisi, jos se olisi niin lyhyt, että syöttäjän olisi se haettava.
 

LBC

Viestejä
4,273
... kuten lentopalloon. Ei sielläkään hämätä vastustajaa säntäilemällä edestakaisin.

Lentopallon säntäilyä ennen syöttöä rajoittaa säännöt:
Pelaajien on oltava oikeassa järjestyksessä, kenttäkierron mukaisilla paikoilla pallon lähtiessä liikkeelle, mutta pallon lähdettyä liikkeelle etukentän pelaajat keskenään ja takakentän pelaajat keskenään voivat järjestäytyä vapaasti.
Ja onhan tuo kenttäkin pieni kuudelle miehelle.

Pesäpallo muistuttaa hyökkäysvuoroillaan ja puolustusvuoroillaan - sotaa. Nyt puolustus on alkanut sijoittamaan joukkojaan taktisesti uudella tavalla ja viime hetken joukkojen siirroilla. Tietysti hyökkääjä miettii siihen vastalääkkeitä.

Minusta tuntuu, että Sotkamo otti tiukasti käyttöön kaaren avut Rydelle viime pelissä (tai sitten Ryde on vielä kovempi jätkä kun luulin). Ykköstilanteessa luulisin, että avusta on lyöjälle paljon hyötyä, kunhan sovitaan, miten se viestitään. Näin ollen "ybersäntäily" saattaa loppua tehottomana, tai jopa vahingollisena, koska sivuliikkeessä oleva etukenttäpelaaja on aika helppo nakki lyöjälle, jos tietää, minne liike on.

Antoihan Doksakin jo pari vuotta sitten JoMaa vastaan kaarella tiukasti parin tavun koodeja lyöjille takatilanteessa/kakkostilanteessa.

Ulkopeliviuhkan värien määrää kyl ihmettelen, vähemmälläkin luulisin pärjäävän. Nyt viime pelissä kommentaattorit epäili, että Lehtimäki ei ehtinyt näyttää edes kunnolla joka tilanteessa. Yksi mielenkiinnon kohde ensi vuonna on, millaiset taktiikat Doksa tuo JoMan ulkokenttäpelaamiseen. Viuhkaa tai merkkejä varmaan käytetään, mutta miten ja kuinka paljon se vaihdattaa ryhmitystä, saa nähdä.
 

SlaikkaG

Eikös Pennanen tuonut myös melan sisäpeliin? Ja nyt sitä käyttävät lähes kaikki. Sinällään harmittaa, että peliä viedään "ylitaktiseksi" ja kliiniseksi (=pelaajilta pois?), mutta kehitys kehittyy.
 

Sohvapottu

Eikös Pennanen tuonut myös melan sisäpeliin? Ja nyt sitä käyttävät lähes kaikki. Sinällään harmittaa, että peliä viedään "ylitaktiseksi" ja kliiniseksi (=pelaajilta pois?), mutta kehitys kehittyy.

Sehän tässä on vaarana, että tulevaisuudessa tasoerot tulevat kasvamaan entisestään joukkueiden välillä. Osa hyppää mukaan kehityksen kelkkaan, osa taas sivuuttaa asian tyyliin "näin tässä lajissa on aina ennenkin toimittu". Ja sitten ihmetellään syksyllä, kun ei jostain kumman syystä päästy sille kuuluisalle omalle tasolle.

Sikälikin on mielenkiintoista seurata, mihin seuraan Jussila on menossa, sillä miehellä on ollut iso rooli Joman ulkopelikuvioiden toteutuksessa. Alkaako uusikin seura pelata kaudella 2020, kuten Joma?

Muiden seurojen (jotka ovat kiinnostuneet kehittämään peliään) kannattaisi palkata talvella Lehtimäki konsultiksi, koska miehen pj-soppari Joman kanssa päättyy tähän syksyyn ja on ns.vapaata riistaa.
 
Viestejä
1,004
Pesäpallon hienouksia nämä, vaikka kuinka sitä ajattelee että nyt sitä ollaan kehityksen huipulla ja tästä on mahdoton parantaa, aina joku keksii jotain mistä on etua ja sitä ruvetaan sitten käyttämään suht yleisestikkin. Imatralla oli käytössä kaksi viuhkaa kotipesässä eikä varsinaista mela/laikkamiestä ollenkaan. Tästä en ole oikein varma että toimiiko, otentaako silloin aina 3-pesältä omat lähdöt? Väitän että tossa hävitään perinteiseen melamies malliin verrattuna.
 
Viestejä
209
IPV:n kakkospelinjohtajalla on aina takatilanteessa joko viuhka tai vapaa käsi ylhäällä, joten toimii samalla tavalla kuin melan tai mailan tiputtaminen. Mailalla ja melalla voidaan viestittää etenijälle niin monta erilaista merkkiä, etten usko toisen viuhkan yleistyvän kovinkaan nopeasti. Viuhkan etu voi olla se, että vastustajan on vaikeampi selvittää merkkiä lyöntisuunnasta.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös