- Viestejä
- 562
Roosa Törmänen Oulun Lipottarista Pesäkarhuihin.
www.pesakarhut.fi/2018/09/11/roosa-tormanen-siirtyy-pesakarhuihin/
www.pesakarhut.fi/2018/09/11/roosa-tormanen-siirtyy-pesakarhuihin/
Verkkolehden uusimmat
-
Juha Puhtimäellä on edessään uransa suurin haaste: ”Ihan varmasti niitä kulttuurishokkeja tulee”
4.11.2024 14:03
-
Kaikki Supervuoron kauden parhaiden palkinnot
26.10.2024 11:53
-
Vuoden pesäpalloilija, Miesten Superpesis
25.10.2024 11:23
-
Vuoden pesäpalloilija, Naisten Superpesis
25.10.2024 11:23
-
Vuoden lukkari, Miesten Superpesis
24.10.2024 12:02
-
Vuoden lukkari, Naisten Superpesis
24.10.2024 12:01
Porin Pesäkarhut 2019
- Viestiketjun aloittaja Sarastus
- Alkaa
Porin Lippokarhut
Empä usko että tarkoittaa. Molemmat Linna ja Törmänen on ainakin tähän astisen uran luonut nimenomaan kakkoskopparina. Luulenpa, että Törmäsen rooli siis pääasiassa jokeri. Ulkopelissä kenties vuorottelua Linnan kanssa tiedossa.
Piru
Linna voi pelata ulkokentällä myös edes tai linjassa.
Kuuskajas Kari
Venla Rapila päättää uransa 98% varmuudella.
- Viestejä
- 727
Onnittelut Pesäkarhuille pronssista! Tosin eipä tainnut ainakaan Puistoa tyydyttää viimeisessä lehdistötilaisuudessa. Harmillinen juttu, että Pesäkarhut kohtasi Mansen jo välierissä omalta kannaltani, kun kannatin Mansen lisäksi Pesäkarhuja. Harmitti tuo finaaleista ulos putoaminen kyllä joidenkin Pesäkarhujen pelaajien puolesta, jotka ovat pitkään jo yrittäneet voittaa sen mestaruuden, mutta eivät ole ihan onnistuneet.
Jos nyt aletaan tehdä loppuanalyysiä kaudesta ja hakea syitä, että miksi Pesäkarhut ei päässyt tavoitteeseensa, niin minun mielestäni suurimmat syyt ovat pelitapa ja loukkaantumiset. Noista jäi kiinni mielestäni. Myös pudotuspelien kotiedun merkityksen liiallinen korostaminen runkosarjassa ja kokeilujen tekeminen vasta pudotuspeleissä olivat huonoja asioita. Nämä ovat tietysti vain minun mielipiteitä.
Pelitavan osalta ensinnäkin mielestäni Österlund teki periaatteessa hyvän ratkaisun välierissä siinä, että laittoi Suomisen lyöntijärjestyksessä pois ykköskärjestä ysiksi ensimmäisen välieräpelin jälkeen ja aloitti lyöntivuorot jokerina olevalla Jukalla ykköskärjen alussa, sama tapa pelata sisäpeliä Juka kärkenä kuin viime vuonna pudotuspeleissä. En usko, että tuo tapa pelata Suominen ykkösenä olisi pidemmän päälle tuonut tulosta, vaan Pesäkarhuille olisi käynyt samalla lailla kuin kävi nytkin. Tuo oli parannus edelliseen, mutta mielestäni vieläkin parempi vaihtoehto olisi ollut vain laittaa Juka ykköseksi ja ulkopeliin Tuomisen tilalle. Tällöin sisäpelissä olisi ykköskärjessä voinut pelata niin, että ykkösenä tulisi lyömään Juka. Jos ei pääse kentälle, niin jokerina Lindström seuraavaksi. Jos ei pääse kentälle, niin jokerina Tuominen seuraavaksi. Kun joku näistä nopeista etenijöistä pääsisi kentälle, niin sitten Rapila, joka on ollut hyvä vaihtamaan kakkoselle. Näin olisin itse pelannut. Tosin, jos Juka ei ollut ulkopelikuntoinen, niin sitten Tuominen numerolle ja Juka jokeriksi, kuten tehtiinkiin, mutta luulen, että Juka oli ulkopelikuntoinen.
Toiseksi Rapilan ja Itävalon paikat vaihdettiin kolmanteen peliin, niin että Itävalo purki ykköstilannetta ja Rapila kakkostilannetta. Tämä oli minun mielestäni virhe pidemmän päälle, vaikka aluksi kolmannessa pelissä sattuikin toimimaan hyvin ja toimi kohtuullisesti myös Lapuaa vastaan. Ei kuitenkaan mikään suuri virhe, kyllä se ihan ok toimi noinkin päin. Välierissä Rapilaa vaihtamaan laitettiiin edelleenkin Lindströmiä eli siltä osin sama virhe mielestäni kuin viime vuoden finaalisarjassa. Tosin välillä taidettiin laittaa tyhjällä kentällä Lindströmiä myös Rapilan eteen. Vähän kaikkea koitettiin ykköskärjen lyöntijärjestyksen ja peluutuksen osalta nyt tässä välieräsarjassa, mikä johti ehkä vähän liialliseen sekaisuuteen pelaajien keskuudessa. Viime vuonna pudotuspeleissä Pesäkarhut taas hakkasi muistaakseni pääosin täysin samalla ykköskärjen lyöntijärjestyksellä ja peluutuksella lähes kaikki pelit eli silloin oli stabiilimpaa ja pelaajat löivät tuttuja tilanteita ja pystyivät keskittymään vain niiden purkamiseen, tavallaan tietynlaista erikoistumista omaan lyöntitilanteeseen enemmän. Silloin kuitenkin mielestäni peluutus vedettiin ykköskärjessä muuten ihan hyvin, mutta väärin Lindströmin ja Rapilan osalta koko ajan, kun Rapila meni lyömään, jos Juka ei ykkösenä päässyt kentälle ja sitten vasta Lindström vaihtamaan. Lindströmiä ei myöskään käytetty kakkoskärjen edessä kuten esim. Kirittäret käytti välillä Kirsilää tämän vuoden finaaleissa. Tänä vuonna Pesäkarhuissa vedettiin sitten milloin milläkin lyöntijärjestyksellä ja peluutuksella, että välillä meni periaatteessa hyvin niiltä osin ja välillä huonosti, mutta sitten se stabiilius puuttui, että pelaajat olisivat lyöneet pääasiassa samaa tuttua tilannetta ja sen väittäisin sekoittaneen. Hyvä, että tehtiin muutoksia, mutta ne olisi pitänyt vetää kerralla oikein ja pysyä niiden jälkeen samassa eikä muuttaa jatkuvasti. Lisäksi ne olisi pitänyt mielestäni tehdä jo KeKi -sarjassa tai aiemmin.
Otetaanpa nyt oikein konkreettinen ääriesimerkki tuosta Pesäkarhujen pelitavasta tapahtumiltaan yhdessä lyöntivuorossa ja mitä kaikkea minun mielestäni menee pieleen. Tämä lyöntivuoro oli mielestäni ehkä taktisesti huonoin vuoro Pesäkarhuilta koko Pesäkarhut vs Manse PP -välieräsarjassa. Kyseessä on viimeisen välieräpelin ensimmäisen jakson Pesäkarhujen ensimmäinen lyöntivuoro Tampereella (4. välieräpeli 1J1T), joka menee näin:
-Juka (nro 12) aloittaa jokerina ykkösen edessä. Hyvä ratkaisu, jotta saa nopean kärjen aluksi kentälle.
-Ensimmäisellä Juka koittaa lyödä saumaan kentällemenolyönnin, mutta ei onnistu. Toisella lähtee palon uhalla pitkällä kakkosrajanäpillä kentälle, mikä menee kopiksi ja Vuorinen polttaa ykköselle. Ei hyvä ratkaisu toisella lyönnillä, minun mielestäni ei pitäisi olla lupia yrittää palon uhalla tässä tilanteessa, kun Lindström käyttämättä. Välilyönnillä olisi kannattanut koittaa, kun Vuorinen lähellä, ja koppi/väli viimeisellä, jos ei pääse aiemmin.
-Jukan jälkeen lyömään menee Itävalo (nro 1). Kaksi kentällemenolyöntiyritystä ja koppi, ei pääse kentälle. Miksi näin? Tähän väliin olisi pitänyt mielestäni käyttää Lindström ennen numeroa 1. Sitten Rapila olisi pitänyt olla tässä nro 1 lyöntijärjestyksessä ennen Itävaloa, jos Juka toisena etenijäjokerina. Tilastojen valossa Itävalon kentällemeno% on vain 38,2% runkosarjassa nollatilanteessa, joten huonompi kuin Rapilalla (50,7%). Myös runkosarjan vaihtamisprosentit lyöjänä ykköseltä kakkoselle on Rapilalla (64,0%) Itävaloa (59,7%) parempi, kun taas Itävalon prosentit vaihtajana paremmat kakkoselta kolmoselle (75,0% vs 54,5%). Etenemisissä pesien väleillä Lindström ja Juka ovat omaa luokkaansa. Rapila siis ainakin tuolla perusteella parempi ykköstilanteen purkaja ja Itävalo kakkostilanteen.
-Itävalon jälkeen lyömään tulee Rapila (nro 2) tyhjään kenttään. Hän pääsee väärällä kentälle, kun Sallisen tolppa karkaa niukasti vääräksi. Ei käytetty siis vieläkään Lindströmiä ennen Rapilaa, vaikka oli jo yksi palo alla. Virhe mielestäni.
-Rapilan jälkeen tulee lyömään Lindström (nro 11) vaihtamaan Rapilaa kakkoselle. Ensimmäisellä lyönnillä ilmeisesti yritys lyödä kakkosjatkeelle merkkaamattomasti (ok) ja toisella merkattu näppi Ala-Lipastille maan kautta käsiin ja palo Rapilasta kakkoselle. Lindström heitolla ykköselle. Huokaus.. Sama moka, minkä Pesäkarhut teki jatkuvasti viime kauden finaalisarjassa. Runkosarjassa Rapilan etenemisprosentti ykkös-kakkosvälillä 51,7% ja Lindströmin vaihtamisprosentti lyöjänä samalla välillä 57,4%. Toisin päin, jos tuo tilanne olisi, että Lindström olisi ykkösellä ja Rapila vaihtamassa niin vastaavat prosentit olisi 75,0% ja 64,0%. Tuskin olisi tullut paloa.
-Lindströmin jälkeen tulee lyömään Jakonen kahdella palolla, Lindström ykkösellä. No nyt sitten joudutaan kopittamaan joukkueen ehkä paras etenijä pois kentältä, ettei lyöntijärjestys jää huonosti. Tätä ennen yksi läpilyöntiyritys kakkosrajasta ja ilmeisesti toinen takaa tai sitten epäonnistunut koppi. Kopilla myös Jakonen itse pois. Joopa joo, kannattipa pistää se Lindström vasta Rapilan jälkeen. Nyt Lindströmiä ei voida edes käyttää etenijänä, vaikka on kentällä, kun Rapilasta tuli jo se toinen palo.
-Jakosen jälkeen lyömään tyhjään kenttään tulee Linna. Linna pääsee väärällä ykköselle.
-Linnan jälkeen lyömään tulee Ojaniemi, Linna ykkösellä. Ojaniemi yrittää ensimmäisellä kakkosrajasta läpi ja lyö toisella kopin ja haavoittaa Linnan ja itsensä. Tässä olisi mielestäni kannattanut lyödä koppi ensimmäisellä Linnasta ja koittaa toisella itse koppi/välilyönnillä kentälle, koska Salmela seuraava ja naisten Superissa ei ole välistäjättöä.
-Salmela yrittää lyödä kopin ja tippuu väliin, olisi tiputettu tyhjälle kentälle joka tapauksessa. Jos Ojaniemi olisi ollut kentällä tässä, niin häntä oltaisiin voitu yrittää viedä kopilla kakkoselle, jolloin se olisi otettu pois ja kenttä tyhjentynyt ennen kakkoskärki Tuomista.
-Tuominen tulee lyömään Salmelan jälkeen, Salmela ykkösellä. Yrittää lyödä ensimmäisellä läpäriä kakkospesästä ja toisella lyö kopin Sallisen tolpasta, josta takalaiton. Kolmannella koppi, jolla haavoittaa itsensä ja Salmelan. Miksei ensimmäisellä koppi Salmelalle, toisella kentällemenoyritys ja sen epäonnistuessa vasta viimeisellä koppi itselle? Lyöjät vähissä ja Tuominen selvästi nopeampi kuin hänestä seuraava lyöjä.
-Rosvall tulee lyömään Tuomisen jälkeen tyhjään kenttään. Kaksi kentällemenoyritystä ja koppi/väli viimeisellä, joka menee kopiksi. Tässä tilanteessa tämän lyöntivuoron lyöntiratkaisut ihan ok, laatu vain puuttui.
-Suominen tulee lyömään Rosvallin jälkeen. Ensimmäisellä väliin ja kentälle. Hyvä lyöntiratkaisu ja suoritus tähän väliin.
-Puisto tulee lyömään Suomisen jälkeen, Suominen ykkösellä. Ensimmäisellä hidastettu maalyönti takalukijalle ja Suomisesta palo kakkoselle. Hyvä ratkaisu viedä heti ensimmäisellä, mutta lyöntiratkaisu ehkä vähän heikko. Suurta merkitystä tuolla nyt ei tuossa tilanteessa tosin ollut, koska aika toivoton tilanne muutenkin viedä kolmea pesänväliä yhdellä lyöntivuorolla.
Yhteenveto tästä sisävuorosta: Juka paloi ykköselle ensimmäisenä lyöjänä turhaan, kun yritti tarpeettomasti kentälle palon uhalla. Rapila paloi kakkoselle turhaan, koska hänen ei pitäisi olla kärkietenijänä, ainakaan yhden palon tilanteessa, jos Lindström käyttämättä. Lindström jouduttiin tämän jälkeen kopittamaan, koska kaksi paloa. Kakkoskärki ei päässyt kentälle, kun löi turhan läpäriyrityksen ekalla ja sitten joutui nostamaan koppia edessä olevalle lopuilla. Kolmas palo tuli ihan hyvästä peluutuksesta lähes toivottomassa tilanteessa. Ei yhtään kakkostilannetta koko vuorossa.
Kyllä Porin pelinjohdon kannattaisi katsoa ainakin tuo edellä mainittu sisävuoro Ruudusta ja miettiä, että menikö siinä peluutuksen ja lyöntiratkaisujen osalta nyt kaikki aivan nappiin, vai olisiko voinut olla parantamisen varaa. Miesten finaaleissa Iivarinen peluuttaa ykköskärkensä (mm. ensimmäisen finaalin Koplan 1. lyöntivuoro) mielestäni järkevästi. Hänelläkin on kaksi etenijäjokeria ja yksi lyöjäjokeri. Ykkönen (Mäentausta) on kärkenä Jukaa vastaava nopea etenijä ja jos ykkönen ei pääse kentälle, niin lyömään tulee seuraavaksi ensimmäinen etenijäjokeri (Nurmio). Jos ensimmäinen etenijokerikaan ei pääse kentälle, niin lyömään tulee vielä toinenkin etenijäjokeri (Saukko) ennen kakkosta. Kakkonen (Lammila) on sitten se vahva vaihtaja 1->2 -välillä, vähän niin kuin Rapila Porilla, jonka eteen saadaan lähes aina nopea etenijä, useimmiten ilman paloja.
Siitä peukku Österlundille, että hän kyllä yritti muuttaa tuon peluutuksensa paremmaksi välierissä, mutta se olisi pitänyt muuttaa kerralla ja sitten pysyä siinä samassa eikä vaihtaa jatkuvasti, ettei pelaajat mene uusista tilanteista ihan sekaisin. Oikeastaan muutoksen olisi pitänyt tapahtua jo aiemmin. Mielellään jo runkosarjassa, jossa olisi pitänyt koittaa enemmän erilaisia koostumuksia ja niiden toimivuutta ja unohtaa kotietu. Muutenkin tuo kotiedun tavoittelu meni vähän yli, kun esim. Vettenranta laitettiin puolikuntoisena pelaamaan Kirittäriä vastaan Jyväskylässä runkosarjassa. No, kotietu saatiin välieriin, mutta ei siitä mitään hyötyä ollut, vaan Manse haki vieraista voiton, kun Pesäkarhuilla oli loukkaantumisia ja Mansen päivän kunto oli tuolloin hiukan parempi. Yritin vähän aiemminkin kaudella kirjoitella, että sillä kotiedulla ei ole paljoakaan merkitystä, vaan päivän kunto ratkaisee. Se oli kyllä hyvä, että sitten loppurunkosarjasta ennen pudotuspelejä ei puolikuntoisia pelaajia peluutettu.
Se myös ihmetytti, että annettiin ymmärtää, että Vettenrannan vamma paranee muutamassa päivässä eikä ole kauhean vakava. Sitten onkin kestänyt ainakin toista kuukautta. Eikö vammojen laatua osata arvioida Pesäkarhuissa kunnolla? Pitäisi pystyä arvioimaan ne nopeasti lääkärin toimesta ja sitten suunnitella hoito-/kuntoutusohjelma.
No, nämä siis omia mielipiteitäni ja voin olla väärässäkin joissain asioissa. Hyväähän oli myös paljon. Pesäkarhut oli Tampereella hallipelien lopputurnauksessa omaa luokkaansa ja joukkue vaikutti talven jälkeen hyväkuntoiselta, luultavasti hyvän talviharjoittelun tuloksena. Pelaajissa oli havaittavissa selvää kehitystä alkukaudesta verrattuna viime vuoteen, esim. Juka, Vettenranta (ennen kuin loukkaantuivat), Linna, Tuominen, Rapila, ym. Moni pääsi Itä-Länteen Pesäkarhuista ja Itävalo oli Itä-Lännen paras pelaaja ja mielestäni Österlund parempi pelinjohtaja tuolloin. Ulkopeli oli hyvää läpi kauden.
Tulipa pitkä loppuanalyysi Pesäkarhujen kaudesta. No, ei pronssi ihan huono ole, mutta virheistä opiksi ja ensi vuonna paremmin sitten! Paljon oli varmasti ihan vain huonoa tuuriakin mm. loukkaantumisissa.
Jos nyt aletaan tehdä loppuanalyysiä kaudesta ja hakea syitä, että miksi Pesäkarhut ei päässyt tavoitteeseensa, niin minun mielestäni suurimmat syyt ovat pelitapa ja loukkaantumiset. Noista jäi kiinni mielestäni. Myös pudotuspelien kotiedun merkityksen liiallinen korostaminen runkosarjassa ja kokeilujen tekeminen vasta pudotuspeleissä olivat huonoja asioita. Nämä ovat tietysti vain minun mielipiteitä.
Pelitavan osalta ensinnäkin mielestäni Österlund teki periaatteessa hyvän ratkaisun välierissä siinä, että laittoi Suomisen lyöntijärjestyksessä pois ykköskärjestä ysiksi ensimmäisen välieräpelin jälkeen ja aloitti lyöntivuorot jokerina olevalla Jukalla ykköskärjen alussa, sama tapa pelata sisäpeliä Juka kärkenä kuin viime vuonna pudotuspeleissä. En usko, että tuo tapa pelata Suominen ykkösenä olisi pidemmän päälle tuonut tulosta, vaan Pesäkarhuille olisi käynyt samalla lailla kuin kävi nytkin. Tuo oli parannus edelliseen, mutta mielestäni vieläkin parempi vaihtoehto olisi ollut vain laittaa Juka ykköseksi ja ulkopeliin Tuomisen tilalle. Tällöin sisäpelissä olisi ykköskärjessä voinut pelata niin, että ykkösenä tulisi lyömään Juka. Jos ei pääse kentälle, niin jokerina Lindström seuraavaksi. Jos ei pääse kentälle, niin jokerina Tuominen seuraavaksi. Kun joku näistä nopeista etenijöistä pääsisi kentälle, niin sitten Rapila, joka on ollut hyvä vaihtamaan kakkoselle. Näin olisin itse pelannut. Tosin, jos Juka ei ollut ulkopelikuntoinen, niin sitten Tuominen numerolle ja Juka jokeriksi, kuten tehtiinkiin, mutta luulen, että Juka oli ulkopelikuntoinen.
Toiseksi Rapilan ja Itävalon paikat vaihdettiin kolmanteen peliin, niin että Itävalo purki ykköstilannetta ja Rapila kakkostilannetta. Tämä oli minun mielestäni virhe pidemmän päälle, vaikka aluksi kolmannessa pelissä sattuikin toimimaan hyvin ja toimi kohtuullisesti myös Lapuaa vastaan. Ei kuitenkaan mikään suuri virhe, kyllä se ihan ok toimi noinkin päin. Välierissä Rapilaa vaihtamaan laitettiiin edelleenkin Lindströmiä eli siltä osin sama virhe mielestäni kuin viime vuoden finaalisarjassa. Tosin välillä taidettiin laittaa tyhjällä kentällä Lindströmiä myös Rapilan eteen. Vähän kaikkea koitettiin ykköskärjen lyöntijärjestyksen ja peluutuksen osalta nyt tässä välieräsarjassa, mikä johti ehkä vähän liialliseen sekaisuuteen pelaajien keskuudessa. Viime vuonna pudotuspeleissä Pesäkarhut taas hakkasi muistaakseni pääosin täysin samalla ykköskärjen lyöntijärjestyksellä ja peluutuksella lähes kaikki pelit eli silloin oli stabiilimpaa ja pelaajat löivät tuttuja tilanteita ja pystyivät keskittymään vain niiden purkamiseen, tavallaan tietynlaista erikoistumista omaan lyöntitilanteeseen enemmän. Silloin kuitenkin mielestäni peluutus vedettiin ykköskärjessä muuten ihan hyvin, mutta väärin Lindströmin ja Rapilan osalta koko ajan, kun Rapila meni lyömään, jos Juka ei ykkösenä päässyt kentälle ja sitten vasta Lindström vaihtamaan. Lindströmiä ei myöskään käytetty kakkoskärjen edessä kuten esim. Kirittäret käytti välillä Kirsilää tämän vuoden finaaleissa. Tänä vuonna Pesäkarhuissa vedettiin sitten milloin milläkin lyöntijärjestyksellä ja peluutuksella, että välillä meni periaatteessa hyvin niiltä osin ja välillä huonosti, mutta sitten se stabiilius puuttui, että pelaajat olisivat lyöneet pääasiassa samaa tuttua tilannetta ja sen väittäisin sekoittaneen. Hyvä, että tehtiin muutoksia, mutta ne olisi pitänyt vetää kerralla oikein ja pysyä niiden jälkeen samassa eikä muuttaa jatkuvasti. Lisäksi ne olisi pitänyt mielestäni tehdä jo KeKi -sarjassa tai aiemmin.
Otetaanpa nyt oikein konkreettinen ääriesimerkki tuosta Pesäkarhujen pelitavasta tapahtumiltaan yhdessä lyöntivuorossa ja mitä kaikkea minun mielestäni menee pieleen. Tämä lyöntivuoro oli mielestäni ehkä taktisesti huonoin vuoro Pesäkarhuilta koko Pesäkarhut vs Manse PP -välieräsarjassa. Kyseessä on viimeisen välieräpelin ensimmäisen jakson Pesäkarhujen ensimmäinen lyöntivuoro Tampereella (4. välieräpeli 1J1T), joka menee näin:
-Juka (nro 12) aloittaa jokerina ykkösen edessä. Hyvä ratkaisu, jotta saa nopean kärjen aluksi kentälle.
-Ensimmäisellä Juka koittaa lyödä saumaan kentällemenolyönnin, mutta ei onnistu. Toisella lähtee palon uhalla pitkällä kakkosrajanäpillä kentälle, mikä menee kopiksi ja Vuorinen polttaa ykköselle. Ei hyvä ratkaisu toisella lyönnillä, minun mielestäni ei pitäisi olla lupia yrittää palon uhalla tässä tilanteessa, kun Lindström käyttämättä. Välilyönnillä olisi kannattanut koittaa, kun Vuorinen lähellä, ja koppi/väli viimeisellä, jos ei pääse aiemmin.
-Jukan jälkeen lyömään menee Itävalo (nro 1). Kaksi kentällemenolyöntiyritystä ja koppi, ei pääse kentälle. Miksi näin? Tähän väliin olisi pitänyt mielestäni käyttää Lindström ennen numeroa 1. Sitten Rapila olisi pitänyt olla tässä nro 1 lyöntijärjestyksessä ennen Itävaloa, jos Juka toisena etenijäjokerina. Tilastojen valossa Itävalon kentällemeno% on vain 38,2% runkosarjassa nollatilanteessa, joten huonompi kuin Rapilalla (50,7%). Myös runkosarjan vaihtamisprosentit lyöjänä ykköseltä kakkoselle on Rapilalla (64,0%) Itävaloa (59,7%) parempi, kun taas Itävalon prosentit vaihtajana paremmat kakkoselta kolmoselle (75,0% vs 54,5%). Etenemisissä pesien väleillä Lindström ja Juka ovat omaa luokkaansa. Rapila siis ainakin tuolla perusteella parempi ykköstilanteen purkaja ja Itävalo kakkostilanteen.
-Itävalon jälkeen lyömään tulee Rapila (nro 2) tyhjään kenttään. Hän pääsee väärällä kentälle, kun Sallisen tolppa karkaa niukasti vääräksi. Ei käytetty siis vieläkään Lindströmiä ennen Rapilaa, vaikka oli jo yksi palo alla. Virhe mielestäni.
-Rapilan jälkeen tulee lyömään Lindström (nro 11) vaihtamaan Rapilaa kakkoselle. Ensimmäisellä lyönnillä ilmeisesti yritys lyödä kakkosjatkeelle merkkaamattomasti (ok) ja toisella merkattu näppi Ala-Lipastille maan kautta käsiin ja palo Rapilasta kakkoselle. Lindström heitolla ykköselle. Huokaus.. Sama moka, minkä Pesäkarhut teki jatkuvasti viime kauden finaalisarjassa. Runkosarjassa Rapilan etenemisprosentti ykkös-kakkosvälillä 51,7% ja Lindströmin vaihtamisprosentti lyöjänä samalla välillä 57,4%. Toisin päin, jos tuo tilanne olisi, että Lindström olisi ykkösellä ja Rapila vaihtamassa niin vastaavat prosentit olisi 75,0% ja 64,0%. Tuskin olisi tullut paloa.
-Lindströmin jälkeen tulee lyömään Jakonen kahdella palolla, Lindström ykkösellä. No nyt sitten joudutaan kopittamaan joukkueen ehkä paras etenijä pois kentältä, ettei lyöntijärjestys jää huonosti. Tätä ennen yksi läpilyöntiyritys kakkosrajasta ja ilmeisesti toinen takaa tai sitten epäonnistunut koppi. Kopilla myös Jakonen itse pois. Joopa joo, kannattipa pistää se Lindström vasta Rapilan jälkeen. Nyt Lindströmiä ei voida edes käyttää etenijänä, vaikka on kentällä, kun Rapilasta tuli jo se toinen palo.
-Jakosen jälkeen lyömään tyhjään kenttään tulee Linna. Linna pääsee väärällä ykköselle.
-Linnan jälkeen lyömään tulee Ojaniemi, Linna ykkösellä. Ojaniemi yrittää ensimmäisellä kakkosrajasta läpi ja lyö toisella kopin ja haavoittaa Linnan ja itsensä. Tässä olisi mielestäni kannattanut lyödä koppi ensimmäisellä Linnasta ja koittaa toisella itse koppi/välilyönnillä kentälle, koska Salmela seuraava ja naisten Superissa ei ole välistäjättöä.
-Salmela yrittää lyödä kopin ja tippuu väliin, olisi tiputettu tyhjälle kentälle joka tapauksessa. Jos Ojaniemi olisi ollut kentällä tässä, niin häntä oltaisiin voitu yrittää viedä kopilla kakkoselle, jolloin se olisi otettu pois ja kenttä tyhjentynyt ennen kakkoskärki Tuomista.
-Tuominen tulee lyömään Salmelan jälkeen, Salmela ykkösellä. Yrittää lyödä ensimmäisellä läpäriä kakkospesästä ja toisella lyö kopin Sallisen tolpasta, josta takalaiton. Kolmannella koppi, jolla haavoittaa itsensä ja Salmelan. Miksei ensimmäisellä koppi Salmelalle, toisella kentällemenoyritys ja sen epäonnistuessa vasta viimeisellä koppi itselle? Lyöjät vähissä ja Tuominen selvästi nopeampi kuin hänestä seuraava lyöjä.
-Rosvall tulee lyömään Tuomisen jälkeen tyhjään kenttään. Kaksi kentällemenoyritystä ja koppi/väli viimeisellä, joka menee kopiksi. Tässä tilanteessa tämän lyöntivuoron lyöntiratkaisut ihan ok, laatu vain puuttui.
-Suominen tulee lyömään Rosvallin jälkeen. Ensimmäisellä väliin ja kentälle. Hyvä lyöntiratkaisu ja suoritus tähän väliin.
-Puisto tulee lyömään Suomisen jälkeen, Suominen ykkösellä. Ensimmäisellä hidastettu maalyönti takalukijalle ja Suomisesta palo kakkoselle. Hyvä ratkaisu viedä heti ensimmäisellä, mutta lyöntiratkaisu ehkä vähän heikko. Suurta merkitystä tuolla nyt ei tuossa tilanteessa tosin ollut, koska aika toivoton tilanne muutenkin viedä kolmea pesänväliä yhdellä lyöntivuorolla.
Yhteenveto tästä sisävuorosta: Juka paloi ykköselle ensimmäisenä lyöjänä turhaan, kun yritti tarpeettomasti kentälle palon uhalla. Rapila paloi kakkoselle turhaan, koska hänen ei pitäisi olla kärkietenijänä, ainakaan yhden palon tilanteessa, jos Lindström käyttämättä. Lindström jouduttiin tämän jälkeen kopittamaan, koska kaksi paloa. Kakkoskärki ei päässyt kentälle, kun löi turhan läpäriyrityksen ekalla ja sitten joutui nostamaan koppia edessä olevalle lopuilla. Kolmas palo tuli ihan hyvästä peluutuksesta lähes toivottomassa tilanteessa. Ei yhtään kakkostilannetta koko vuorossa.
Kyllä Porin pelinjohdon kannattaisi katsoa ainakin tuo edellä mainittu sisävuoro Ruudusta ja miettiä, että menikö siinä peluutuksen ja lyöntiratkaisujen osalta nyt kaikki aivan nappiin, vai olisiko voinut olla parantamisen varaa. Miesten finaaleissa Iivarinen peluuttaa ykköskärkensä (mm. ensimmäisen finaalin Koplan 1. lyöntivuoro) mielestäni järkevästi. Hänelläkin on kaksi etenijäjokeria ja yksi lyöjäjokeri. Ykkönen (Mäentausta) on kärkenä Jukaa vastaava nopea etenijä ja jos ykkönen ei pääse kentälle, niin lyömään tulee seuraavaksi ensimmäinen etenijäjokeri (Nurmio). Jos ensimmäinen etenijokerikaan ei pääse kentälle, niin lyömään tulee vielä toinenkin etenijäjokeri (Saukko) ennen kakkosta. Kakkonen (Lammila) on sitten se vahva vaihtaja 1->2 -välillä, vähän niin kuin Rapila Porilla, jonka eteen saadaan lähes aina nopea etenijä, useimmiten ilman paloja.
Siitä peukku Österlundille, että hän kyllä yritti muuttaa tuon peluutuksensa paremmaksi välierissä, mutta se olisi pitänyt muuttaa kerralla ja sitten pysyä siinä samassa eikä vaihtaa jatkuvasti, ettei pelaajat mene uusista tilanteista ihan sekaisin. Oikeastaan muutoksen olisi pitänyt tapahtua jo aiemmin. Mielellään jo runkosarjassa, jossa olisi pitänyt koittaa enemmän erilaisia koostumuksia ja niiden toimivuutta ja unohtaa kotietu. Muutenkin tuo kotiedun tavoittelu meni vähän yli, kun esim. Vettenranta laitettiin puolikuntoisena pelaamaan Kirittäriä vastaan Jyväskylässä runkosarjassa. No, kotietu saatiin välieriin, mutta ei siitä mitään hyötyä ollut, vaan Manse haki vieraista voiton, kun Pesäkarhuilla oli loukkaantumisia ja Mansen päivän kunto oli tuolloin hiukan parempi. Yritin vähän aiemminkin kaudella kirjoitella, että sillä kotiedulla ei ole paljoakaan merkitystä, vaan päivän kunto ratkaisee. Se oli kyllä hyvä, että sitten loppurunkosarjasta ennen pudotuspelejä ei puolikuntoisia pelaajia peluutettu.
Se myös ihmetytti, että annettiin ymmärtää, että Vettenrannan vamma paranee muutamassa päivässä eikä ole kauhean vakava. Sitten onkin kestänyt ainakin toista kuukautta. Eikö vammojen laatua osata arvioida Pesäkarhuissa kunnolla? Pitäisi pystyä arvioimaan ne nopeasti lääkärin toimesta ja sitten suunnitella hoito-/kuntoutusohjelma.
No, nämä siis omia mielipiteitäni ja voin olla väärässäkin joissain asioissa. Hyväähän oli myös paljon. Pesäkarhut oli Tampereella hallipelien lopputurnauksessa omaa luokkaansa ja joukkue vaikutti talven jälkeen hyväkuntoiselta, luultavasti hyvän talviharjoittelun tuloksena. Pelaajissa oli havaittavissa selvää kehitystä alkukaudesta verrattuna viime vuoteen, esim. Juka, Vettenranta (ennen kuin loukkaantuivat), Linna, Tuominen, Rapila, ym. Moni pääsi Itä-Länteen Pesäkarhuista ja Itävalo oli Itä-Lännen paras pelaaja ja mielestäni Österlund parempi pelinjohtaja tuolloin. Ulkopeli oli hyvää läpi kauden.
Tulipa pitkä loppuanalyysi Pesäkarhujen kaudesta. No, ei pronssi ihan huono ole, mutta virheistä opiksi ja ensi vuonna paremmin sitten! Paljon oli varmasti ihan vain huonoa tuuriakin mm. loukkaantumisissa.
Viimeksi muokattu:
- Viestejä
- 350
Aihetta sivuten, osu Jatkoajassa yhen asiallisen kirjottajan mielipide silmään jo alkukaudesta, tyyliin "en usko Österlundin olevan riittävä viemään mestaruuteen asti". Vienyt mitaleilla näinä parina vuotena, mutta toisaalta, on materiaalikin ollut vahvasti kilpailukykyinen. Tälle(kin) kaudelle ihan mestarikandidaattien joukossa, olkoonkin etten tiedä miten tän vuoden Kirittäret olis horjutettu.
No, ehkä omalla hyvällä/huipputasolla, löytyhän Hippoksen jengistäkin heikkouksia panosten koventuessa. Tuo oma hyvä/huipputaso jäi vaan aika kauas lopulta Pesäkarhujen osalta. Manse PP on hyvä ja urheilullinen jengi, tappio ei sinänsä kaada maailmaa, mutta se peli-ilme joka loppukautta kohti porilaisilla oli jätti hieman happaman maun. Sitä omaa parasta ei saatu irti, ei lähelläkään. Ei teknisesti, taktisesti, yksilöllisesti. Puistoa lukuunottamatta johtajuus huusi poissaolollaan, vaikka Salmela kokemuksellaan vähän paikkasikin. SIsäpelissä Itävalo, Ojaniemi, osin etenijät, Linna, sulivat suht täysin. Ja joukkueen kokonaisilme jäi materiaaliin nähden vaisuksi.
Hieno organisaatio. Tekevät naisurheilulle, pesäpallolle ja paikalliselle viihdetarjonnalle loistavaa työtä, ihan valtakunnan huippua. Silti, pitkä putki kärjen tuntumassa ilman sitä viimeistä silausta eli mestaruutta. Viime kauden jälkeen laskeva trendi kuluneelle kaudelle. Kyllä se vähän turhauttavaa on, nää menetyt Mahdollisuudet.
Olisko niin että tää kausi oli yhden projektin päätös ja joukkue tulee heikkenemään tulevaksi kaudeksi? No, aika näyttää.
- Viestejä
- 449
Täsmälleen samaa mieltä. Tässä on minun mielestäni loistavasti kiteytetty miksi Porille kävi niinkuin kävi. Materiaali on ollut vuosia kova, mutta jos siitä ei saada ratkaisevilla hetkillä maksimaalisesti tehoja/osaamista irti, niin jotain on mennyt pieleen. Avainpelaajien sulaminen kauden tärkeimmissä peleissä on ainakin itselle tosi iso kysymysmerkki. Pahoja loukkaantumisia oli muillakin (mm. Kirittärillä Hukan jalkaongelmat ja Valkeejärven koko kauden loppuminen kesken), mutta eivät ne joukkueen peliä silti noin syöneet. Tuo kälkäri88:n mainitsema peli-ilmeen puute oli silti totta ja näin kokeneelta joukkueelta jotenkin yllättävää.
Joukkueen jatkosta on vaikea sanoa vielä mitään, mutta sarjan parhailla resursseilla Pori kyllä pystyy rakentamaan taas mitalista pelaavan joukkueen. Mielenkiintoista silti nähdä kuinka kauan vielä esim. Puisto ja Lindström jaksavat metsästää sitä puuttuvaa kultamitalia.
Räpsäys
Noora Patrikainen
Ylläpito
Ylläpidon jäsen
- Viestejä
- 3,705
- Viestejä
- 562
Tuosta linkistä selviää. Taitaa olla selässä isompi vaiva.
Noora Patrikainen Pesäkarhuihin | Porin Pesäkarhut
Jaahas
Miksiköhän pori päästi lupaavan oman juniorin lappajärvelle?
- Viestejä
- 1,024
Samaa olen minäkin ihmetellyt. Mutta jospa Lax osasi laskea asioita yhteen ja tajusi, ettei Österlundin aikana tule saamaan minkäänlaista vastuuta Porissa. Pääsee pelaamaan ykköstä vajaalla joukkueella. Ei taida kiinnostaa. Näin ollen pakko lähteä muualle kehittymään. Porille tulee vielä tämän touhun kanssa käymään kylmät.
- Viestejä
- 351
TTT
Ja millaisella sopimuksella Lax Lappajärvelle menee? Lappajärven julkaistuissa ei kerrota mitään sopimusten pituuksista tai muutakaan. Olihan päättyneellä kaudella Liimatainen Porista vuokrasopimuksella ja palasi Poriin kun siellä alkoi loukkaantumisia kertymään.
Piru
Vuosi muualla ja vastuuta ulko/sisäpelis tekee hyvää
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.