Vs: PattU 2017
Eiköhän luvassa ole taas topikin täydeltä korvia vihlovaa valitusta huonosta taloudesta, saamattomasta toimarista ja junioritoiminnan surkeudesta :-*
Laitetaas ens alkuun omat mietteet menneestä kaudesta. Tulevasta ehkä sitten paremmin kun Harri julkaisee parit sopparit 8)
Kausi 2016 oli todellista vuoristorataa, ennen liiton lahjoittamia paikallispelejä Jymppää vastaan oltiin vielä kovastikin pleijarivauhdissa, mutta noiden tappioiden jälkeen lähti alamäki, jonka jälkeen voitettiin vain kolikonheitto Lippoa vastaan ja merkityksetön päätöspeli Koskenkorvalla. Tähän väliin mahtui mm. kaksi hyvin epäpattumaista sulamista; Tahkoa vastaan kotona sekä Jymy-Jusseja vastaan vieraissa. Viimeistään Seinäjoen ensimmäisen jakson pupeltamisen jälkeen selkärangan nasahdus kuului Leipurinkeitaalle asti loppukauden osalta.
Karsinnat hoidettiin pesisväen suureksi iloksi onneksi kunnialla ja ratkaisevassa pelissä oli Rännärilläkin aistittavissa sitä vanhaa kunnon meininkiä, vaikka yleisöä olisi mahtunut tuohon(kin) peliin huomattavasti enemmän. Muutenhan mennyt kausi oli myös yleisömäärällisesti valtava pettymys, yli 1000:n katsojan pelejä oli runkosarjassa tasan yksi. Toivotaan, että tuo päätöspeli Mansea vastaan jaksaisi kantaa myös tulevan kauden yleisömääriin.
Kuten arvata saattaa jos joukkue on tippua sarjaporrasta alemmas, ovat pelilliset onnistujat hyvin harvassa. Sisäpelin osalta ylisuorittajia en keksi yhtäkään. Eino Järvelä ehkä, mutta loppukausi jätti Eikankin osalta toivomisen varaa. Topi, Kemilän Jussi ja Pelto pelasivat välillä omalla tasollaan ja käytännössä pitivät Manse sarjassa kolmestaan seuran pääsarjatasolla, mutta kovin oli sisäpelin osalta epätasainen runkosarja myös tältä kolmikolta. Etenkin Topilta odotettiin kotiutuspuolella jonkin verran saatua enemmän. Toivottavasti Kemilän kotiuttajakokeilut jäi tähän kesään, miehestä on eniten hyötyä vaihtajana. Markuksen Jussi oli mielestäni suhteellisen pienessä roolissaan jokerina ihan hyvä ja tuollaista sisäpelaajaa tarvitaan jatkossakin. Muut menevät sisäpelissä osastolle ynnä muut; esim. Kolehmaiselta odotettiin jo ties monettako vuotta turhaan läpimurtoa keulapelaajaksi jne. Joukkueen piti olla pelinjohtajan mukaan nopea, no eipä ollut etenkään loppukaudesta. Ulkopelin osalta, ongelmat olivat suuremmaksi osaksi odotetusti takakentällä. Topin lisäksi ulkopelistä esiin nostaisin Pellon, joka on kyllä todella tärkeä pala koko ulkopeliä ja onneksi jatkaa.
Mitähän muuten kuuluu Saaren Miikalle? Oli/on näistä nuorista tulokkaista potentiaalisin nimenomaan ulkopelinsä ansiosta, mutta alkukauden loukkaantumisen jälkeen ei ole kuulunut kaverista mitään?