Lautaskammo - totta vai tarua?

[Pallo muuntajalle]

Aiheesta on nyt kauden aluksi keskusteltu paljon esimerkiksi Tahkon ketjussa ja muutaman muunkin lukkarin osalta aina, jos on sattunut vääriä useita lipsahtamaan. Lautaskammo oli vahvasti esillä myös Kansallispeli-podin uudessa jaksossa: Kansallispeli - Paljon melua lukkareista

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että koko "lautaskammo" on 95% tapauksista pelkkää fuulaa. Lukkarilla on ulkopelissä luonnollisesti joukkueen kovimmat paineet, ja silloin noita epäonnistumisia voi juuri paineiden takia tulla satunnaisesti, mutta se ei mielestäni tarkoita mitään kammoa. Kammo olisi sitä, että se syöttö ei yksinkertaisesti pysy ikinä lautasella tai lukkari saa koko syöttöliikettä aikaiseksi.

Samat mukamas lautaskammoiset kaverit pistävät harjoitellessaan vaikka 1000 syöttöä putkeen lautaselle. Mutta kun isketään tilanne, missä on fyysistä rasitusta ja kovat henkiset paineet, ei jokainen syöttö enää osukaan. Ja vielä varmaan pahemmaksi tilanne voi muuttua, jos asiaa ryhtyy ajattelemaan liiaksi, kuuntelemaan muiden juttuja, ja sitten päässä ei enää olekaan muuta kuin kammo-kammo-kammo.

Ei se "lautaskammo" ole mikään tauti, vaan vain sitä, että joillain pelaajilla on joskus vaikeuksia niitä pelitilanteen paineita käsitellä. Se sitten näkyy fyysisessä suorituksessa: puristetaan palloa liian kovaa, yritetään liian varman päälle "tähdätä" sitä syöttöä tai mitä se kunkin yksilön kohdalla on.

Ihan samanlaisia kammoja on muillakin sisä- ja ulkopelaajilla, mutta ne ei vain näy katsomoon yhtä helposti. Polttoheitot saattavat jollakin pompata aina metrin ennen pesää, mutta kukaan ei puhu "pesäkammosta". Ja lyöjällä se näpy saattaa toistuvasti pudota laittomaksi, vaikka sekin noin fyysisenä suorituksena ei ole mikään erityisen vaikea - treeneissä se on kentässä varmaan myös 95%.

Onko Superissa kenellekään joukkueella henkisiä valmentajia, psykologeja tms.? Lätkän puolellahan noita on nykyään melkein jokaisella joukkueella. Siltä osin kuin joku lautaskammo on olemassa, olisi se varmaan ihan keskustelemalla purettavissa.

Mielipiteitä?

 

[kentänlaidalta]

Kammo ei ole tauti, mutta tunteiden hallintaan liittyvä pattitilanne, jonka ansiosta ei pysty tekemään jotakin suoritusta tietyssä tilanteessa. Heittokammo näkyy joskus myös katsomoon, ja uskon olevan ihan vastaava kuin tuo syöttökammo.

 

[Boltsi hallussa]

Tunnen pelaajan etukentältä, joka sai lyhyet ja kovat lyönnit varmasti kiinni, mutta kun heiton piti lähteä, se joskus jäi vain käteen, eikä koskaan lähtenyt, joskus putosi maahan 2-4 metrissä ja joskus 3m yli. Syyksi hän mainitsi heittopelon ja kutsui sitä myös heittokammoksi. Samaa olen kuullut myös eräiltä lukkareilta, kun ei pysy, niin ei pysy ja pelko joka syöttöä ennen vain pahenee. Tämä nyt on tälläinen ikuisuuskysymys, miksi tätä kutsutaan, yleisin nimitys on kammo, mutta jos löydätte paremman nimen, niin ruvetaan sitten käyttämään sitä.
PS. Etumies joutui lopettamaan vähän yli kakskymppisenä ja monet lukkarit vaihtaneet ulkokentälle!

 

[Pystymaila]

Dartsin puolella puhutaan samasta "dartitis"-termillä. Ammattilaisheittäjiä maailman kärjestä on yhtäkkisesti romahtanut ja tikat lentävätkin vähän väliä minne sattuu. Yleisimmin kuvio menee jotenkin niin, että kisatilanteessa lipsahta ns. helppo heitto kerran tai kaksi. Sitten treeneissä ja kisoissa voi vielä kulkeakin, mutta kun se lipsahdus taas tulee, niin siitä ei enää pääse yli.

Sitten ajatus kiertää, että milloin seuraava heitto lähtee lapasesta? Lähteekö tämä? Edelleen treeeneissä kulku voi olla ihan tavallista. Jotkut ovat parantuneet tekniikanvaihdoksella, suurin osa ei enää ikinä pääse samalle tasolle.

Yips taas on termi, joka liittyy myös tähän lautaskammoon. Lautaskammoisten lukkareiden sielunveljiä löytyy NFL:n potkaisijoista, Baseballin puolelta ja golfista.

Lukkarilla varmaan homma menee samaan tyyliin. Yhden ihan suht lupaavan entisen lukkarin tunnen ja hänkin sanoi, että yhtäkkiä se tuli. Lukkarointia oli eri junnusarjoissa 10 vuotta takana. Sitten sattui peli, jossa jostain, ilmeisesti tekniikkavirheestä tai muusta jumista johtuen tuli useampia tahattomia vääriä ja kruununa kaksi vapaataivalta. Sittemmin treeneissä syöttö kulki tavallisesti ja pari seuraavaa peliäkin onnistui, mutta tuo heikko ilta oli jättänyt päähän jonkun jäljen. Tuli yksi peli, missä alkupuolella syöttö lähti lipsumaan ja siitä ei enää ollut paluuta. Vaihto pois ja treeneissä syöttö taas kulki, mutta seuraavissa peleissä pelkkä syöttöasennon ottaminen oli lähes mahdotonta, kun käsi alkoi tärisemään holtittomasti. Siitä tulikin sitten siirtyminen kohti ulkokenttää.

Ihmisen psyyke on voimakas ja voi saada suht simppelinkin liikkeen tuntumaan mahdottomalta. Ihan taidokkaalle lukkarille voi jopa perussyöttö muodostua pelitilanteessa mahdottomaksi.

 

[Artsi]

Iltalehti on kirjoittanut aiheesta artikkelin, mukana Juha Puhtimäki, Joni Rytkönen ja Topi Kosonen:

Ahdistusta, epävarmuutta ja salailua – kolme huippupelaajaa kertoo, miltä lautaskammo tuntuu: ”Piti pitää salassa ihan kaikilta”

Epävarmuutta ja vääriä. Kolme lukkaria kertoo, miltä lautaskammo todella tuntuu.

www.iltalehti.fi

 

[Ylläpito]

Tämä sopii varmasti tähän ketjuun myös nostona:

Mystinen lautaskammo

Hutunkeittäjät pureutuvat yhteen pesäpallon mystisistä asioista. Ajoittain jopa huippulukkareita vaivaavaan lautaskammoon. Miksi suorituksesta, jonka lukkari on tehnyt tuhansia kertoja samalla tavalla tuleekin yhtä äkkiä lähes mahdoton suorittaa. Vieraana jaksossa on urallaan lautaskammosta...

www.supla.fi

Hutunkeittäjät pureutuvat yhteen pesäpallon mystisistä asioista. Ajoittain jopa huippulukkareita vaivaavaan lautaskammoon. Miksi suorituksesta, jonka lukkari on tehnyt tuhansia kertoja samalla tavalla tuleekin yhtä äkkiä lähes mahdoton suorittaa.

Vieraana jaksossa on urallaan lautaskammosta kärsinyt ja kammon selättämisen jälkeen upean uran tehnyt Juha Puhtimäki. Nykyinen huppulukkari keskustelee ex-huippulukkari Antti Tokkarin kanssa lautaskammon aiheuttamista tuntemuksista todella syvällisesti Olli Erosen säestyksellä.