KPL 2022

[kenttäympäri]

Paras hiukan pidemmällä matkalla 60 metrillä on paras pesäpalloilijan juoksema aika 6,4.

Ilmeisesti joku entinen yleisurheilija joskus 60-luvulla jolloin varmaan onnistuikin tuommoinen.Onko kuka?Onko kisassa juostu vai omalla lähdöllä käsiaika?Käsiaikahan omalla lähdöllä on jo useeempi kymppä lisää ja silloin hyvä jos puhutaan enää just ja just 7 alituksesta.Mutta jos kisassa käsiaika niin vastaisi noin 6,75 sähköistä ja niillä vauhdeilla juostaan 30m paikalta alta 3,50 kennoihin

 

[Tohtoori]

Ilmeisesti joku entinen yleisurheilija joskus 60-luvulla jolloin varmaan onnistuikin tuommoinen.Onko kuka?Onko kisassa juostu vai omalla lähdöllä käsiaika?Käsiaikahan omalla lähdöllä on jo useeempi kymppä lisää ja silloin hyvä jos puhutaan enää just ja just 7 alituksesta.Mutta jos kisassa käsiaika niin vastaisi noin 6,75 sähköistä ja niillä vauhdeilla juostaan 30m paikalta alta 3,50 kennoihin

Entinen pesäpalloilija/yleisurheilija Erik Gustaffson. Se oli käsiajalla juostu -72 ja voihan nummeroita muunnella sähköiseksi - teoriassa, mutta se sivusi samalla ME aikaa. - Kaksi muutakin mestaruusarjaa pelannutta voidaan mainita tuloksistaan eli Raimo Vilenin käsiaika 100 meetriä 10,0 ja Rainer Steniuksen pituus 8,16. - Kyytiä riitti siis jo siihen aikaankin, tosin ilman kennoja.

 

[Robihuu]

Ilmeisesti joku entinen yleisurheilija joskus 60-luvulla jolloin varmaan onnistuikin tuommoinen.Onko kuka?Onko kisassa juostu vai omalla lähdöllä käsiaika?Käsiaikahan omalla lähdöllä on jo useeempi kymppä lisää ja silloin hyvä jos puhutaan enää just ja just 7 alituksesta.Mutta jos kisassa käsiaika niin vastaisi noin 6,75 sähköistä ja niillä vauhdeilla juostaan 30m paikalta alta 3,50 kennoihin

1960/70-luvulla oli kaksikin huippupesäpalloilijaa, jotka käsiajanotolla taisivat sivuta jopa ratajuoksujen maailman/Euroopan ennätystä. Työväen Maila-Pojissa silloisen miesten Sm-sarjan etenijäkuninkuuden voittanut Raimo Vilen pyyhälsi 100 m käsiajanotolla tasan 10,0 s. Mutta tuo mainittu 6,4 oli muistaakseni Jyväskylän Kirin Erik Gustafssonin noteeraus, jolla sivusi halli-ME:tä käsialalla. Molemmat miehet kiidättivät Suomen maajoukkueen viestikapulaa SE-lukemiin 1972 olympiakisoissa. Siitä ei tullut maailmanennätystä eikä Euroopan ennätystä 🙂, mutta tuli SE 39,30.

 

[Robihuu]

Tohtori ehti näemmä ensin. 👍

 

[Tohtoori]

Tohtori ehti näemmä ensin. 👍

Stenius oli myöskin Tempon peluri.

 

[kenttäympäri]

Entinen pesäpalloilija/yleisurheilija Erik Gustaffson. Se oli käsiajalla juostu -72 ja voihan nummeroita muunnella sähköiseksi - teoriassa, mutta se sivusi samalla ME aikaa. - Kaksi muutakin mestaruusarjaa pelannutta voidaan mainita tuloksistaan eli Raimo Vilenin käsiaika 100 meetriä 10,0 ja Rainer Steniuksen pituus 8,16. - Kyytiä riitti siis jo siihen aikaankin, tosin ilman kennoja.

Ne on aika pitkälti laskettu paljon käsiajan ja sähköajan erotus on niin ne on myös paikkaansa pitäviä,esimerkkina nyt Usain Boltin ME-aika 9,58 olisi sama kuin 9,3 käsiaikana ja kuulostaa on paljon kovemmalle jos ei ymmärrä käsiaikojen ja sähköaikojen eroja. Rainerin tiesinkin pelanneen nuorena ja sain kunnian tutustua häneen aikanaan nuorena kun hän palasi Amerikasta takaisin Suomeen ja vaikka oli omanlaisensa persoona niin kyllä siellä tietotaitoa harjoitteluun oli paljon ja aiheeseen liittyen nopeusharjoitteluun nimenomaan mistä voisi paljon ottaa oppia.
Mutta palatakseni aiheeseen niin ehkä hieman huonosti alkuun asettelin kysymyksen ja lähinnä tarkoitin nykypelaajien nopeusominaisuuksia maksiminopeudessa jos joku sattuisi tietämään?

 

[MieVaan]

Mutta palatakseni aiheeseen niin ehkä hieman huonosti alkuun asettelin kysymyksen ja lähinnä tarkoitin nykypelaajien nopeusominaisuuksia maksiminopeudessa jos joku sattuisi tietämään?

Ei enää nykypelaaja mutta ihan vasta pelanneista Ville Posti on juossut 60 m 7,27, 100 m 11,18 ja 200 m 23,24.

60 m ja 100 m ovat olleet henkilökohtaisia ennätyksiä enkä tiedä, onko kovempia aikoja olemassa. tosta 200 m ajasta en ole varma onko se ollut ennätys.

 

[kenttäympäri]

Ei enää nykypelaaja mutta ihan vasta pelanneista Ville Posti on juossut 60 m 7,27, 100 m 11,18 ja 200 m 23,24.

60 m ja 100 m ovat olleet henkilökohtaisia ennätyksiä enkä tiedä, onko kovempia aikoja olemassa. tosta 200 m ajasta en ole varma onko se ollut ennätys.

Lähinnä kiinnostaisi lentävän vauhdit joltakin matkalta 10-20m josta näkisi maksiminopeutta. Nuo pikajuoksukisat on oma maailmansa ja niissä on laukaukseen reagoinnit, telinelähdöt sun muut mitkä ei ehkä ihan pesäpalloon soveltuvia ole.Toki arvostaisin jos joku pelaaja edes lähelle 11 aikaa kisassa nykypelaajista juoksisi,mutta totuus luultavasti olisi jossakin 11,30 lähellä
Ja tietenkin kiinnostaisi myös alkuperäiseen kysymykseen liittyen jos joku tietäisi Kouvolan testeista että onko ne matkat miten juostu?Samassa juoksussa 30m ja 45m vai eri juoksuilla
Jos nuo entisaikojen pelaajat mututuntumalla pitäisi arvioida tietäen suunnilleen hieman saman tasoisten tai hivenen hitaampien vauhteja niin kennoihin 30m paikaltaan varmaan jokainen kolmikosta olisi kyennyt 3,4 alkuiseen aikaan ilman jalan heilutteluja lopussa.Maksiminopeuksissa puhutaan varmaan lentävällä 10m alle 0,90 vauhdeista.Ja taitaisi KPL:n nopeusvalmentajan ennätyksetkin jossain noilla nurkilla olevan.
Myös vähän ohi aiheen mutta Suomalainen pikajuoksija nimeltä mainitsematon aikanaan kehuskeli et nyt on kovassa kunnossa ku juoksi 100m 10,50 ja rapiat, no siihen toinen henkilö tokaisi et nyt on nopeus riittävällä tasolla 800-1500m juoksuun.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Lähinnä kiinnostaisi lentävän vauhdit joltakin matkalta 10-20m josta näkisi maksiminopeutta. Nuo pikajuoksukisat on oma maailmansa ja niissä on laukaukseen reagoinnit, telinelähdöt sun muut mitkä ei ehkä ihan pesäpalloon soveltuvia ole.Toki arvostaisin jos joku pelaaja edes lähelle 11 aikaa kisassa nykypelaajista juoksisi,mutta totuus luultavasti olisi jossakin 11,30 lähellä
Ja tietenkin kiinnostaisi myös alkuperäiseen kysymykseen liittyen jos joku tietäisi Kouvolan testeista että onko ne matkat miten juostu?Samassa juoksussa 30m ja 45m vai eri juoksuilla
Jos nuo entisaikojen pelaajat mututuntumalla pitäisi arvioida tietäen suunnilleen hieman saman tasoisten tai hivenen hitaampien vauhteja niin kennoihin 30m paikaltaan varmaan jokainen kolmikosta olisi kyennyt 3,4 alkuiseen aikaan ilman jalan heilutteluja lopussa.Maksiminopeuksissa puhutaan varmaan lentävällä 10m alle 0,90 vauhdeista.Ja taitaisi KPL:n nopeusvalmentajan ennätyksetkin jossain noilla nurkilla olevan.
Myös vähän ohi aiheen mutta Suomalainen pikajuoksija nimeltä mainitsematon aikanaan kehuskeli et nyt on kovassa kunnossa ku juoksi 100m 10,50 ja rapiat, no siihen toinen henkilö tokaisi et nyt on nopeus riittävällä tasolla 800-1500m juoksuun.

No, varma totuus on, että yksikään pesäpalloilija ei ole maailman huipputasolla edes 800 m:n juoksussa. Yhtä varmaa on se, että maailman nopein pikajuoksija tai edes maileri ei mahdu yhteenkään Superpesis joukkueeseen. Paitsi mailapojaksi.

 

[kenttäympäri]

No, varma totuus on, että yksikään pesäpalloilija ei ole maailman huipputasolla edes 800 m:n juoksussa. Yhtä varmaa on se, että maailman nopein pikajuoksija tai edes maileri ei mahdu yhteenkään Superpesis joukkueeseen. Paitsi mailapojaksi.

Olenko muuta väittänyt vai lukeeko jossakin minun kirjoituksissa silleen? Ei tartte ku pikkusen koittaa huumoria laittaa niin joku tarttuu semmoiseen ja jos lisää huumoria laittaisi niin pelihousut revittäisiin kun sanoisi että naisten kansainväliselle 800m:lle olisi riittävät 100m nopeusominaisuudet jos kärjen ominaisuuksiin vertaisi näillä laskutoimituksilla jotka KPL:n nopeimman testitulosten perusteella lasken ja siinä ei huomioida vauhdin hiipumista lopussa joka on luontaista ja hidastaisi vauhtia 100m:llä viimesillä kymmenillä metreillä,mutta mennee liikaa ihon alle jo niin parempi jättää tämmöset jatkossa sanomatta

Lähinnä mielenkiinnosta nopeusominaisuuksia koitan udella KPL:n testeistä ja yleisestikkin pesäpalloilijoilta,mutta kun kukaan ei tunnu vastaavan kysymyksiin mitä esitän vaan hivenen asian vierestä vastaavat joiden jälkeen myös hivenen asian vierestä kommentoin takaisin. Sen takia mielenkiinnosta koska näen täällä pesäpalloilijoiden harjoittelevan ja olen monesti ihmetellyt miksi pelkästään tuolleen lajissa nopeutta harjoitellaan kun revitellään 10-30m matkoja mikä on vain kiihdytystä eikä nyt nopeutta kehitä mikä on erittäin oleellista kehittää nopeutta ollakseen nopea kiihdyttämään.Kun taas juoksijat pääsääntöisesti harjoittelevat juurikin tuota pidempiä matkoja ja ovat nimenomaan todella kovia kiihdyttäjiä. Ja lajia seuraan lähinnä tulosten ja teksti-tv:n tilastojen puolesta mitkä on vain murto-osa lajin tilastoista.Tiedän että laji on muutakin kuin nopeutta ja eteneminen muutakin kuin puhdasta kennoihin juoksua ja lajiharjoittelukin vie valtaosan harjoittelusta. Mutta kun yleisesti puhutaan nopeudesta ja taitaa monella olla enemmän tai vähemmän ammattiurheilua ja vähintään puoliammattiurheilua mikä tarkoittaa aikaa harjoitella ammattimaisesti ja kun miettii että ollakseen nopea ei periaatteessa tarvitse viikossa tehdä ku 2 punttia joista toinen voi olla kevyt ja pitää olla suhteessa omaan kehonpainoon vahva ja sen lisäksi 1-2 nopeustreeniä joissa ei välttämättä tarvitse juosta kuin 90-95 prosentin vauhtia kehittääkseen maksiminopeutta kunhan vedot ovat sen verran pitkiä että päästään juoksemaan kovaa vauhtia enemmän kuin se alkukiihdytys eli mielellään 50-80m ja periaatteessa toinen treeni voi olla semmoinen ettei tarvitse noinkaan kovaa juosta ja on enemmän nopeuskestävyyttä kehittävä pidemmillä vedoilla ja se hyvä voimataso siinä sivussa kehittää sitä alkukiihdytystä.Kova maksimikyykky ja rinnalleveto vaikka koska maksimivoimat on tärkeimmät kiihdytyksessä jossa askelkontakti on vielä hidas ja kun juoksu muuttuu maksimijuoksuksi niin maksimivoimatasojen merkitys vähenee oleellisesti eli puhutaan nopeilla juoksijoilla matka noin 35-40m eteenpäin jolloin ollaan ehditty maksimiin kiihdyttää.Ja tietenkin se oleellisin asia eli nopeus tehdään mahdollisimman levänneenä eli pääsääntöisesti lepopäivän jälkeen jossa elimistö ja hermosto on varmasti levänneinä eli jos kroppa on väsynyt ja ohjelmassa on nopeus silloin et tee sitä vaan siirrät sitä eteenpäin.
Mutta ehkä joku vastaa alun kysymyksiinkin jos tietävää henkilöä löytyy.Ja itse lopetan kommentoimasta

 

[Tohtoori]

No, varma totuus on, että yksikään pesäpalloilija ei ole maailman huipputasolla edes 800 m:n juoksussa. Yhtä varmaa on se, että maailman nopein pikajuoksija tai edes maileri ei mahdu yhteenkään Superpesis joukkueeseen. Paitsi mailapojaksi.

Hah - eikä yksikään Superin pelaaja pysty pikajuoksussa noihin 70-luvun mestaruussarjan äijäin yu-tuloksiin.

 

[Jaska]

Joitakin vuosia sitten Koplan nopeustesteihin osallistui joukkueen ulkopuolelta myös Kouvolan urheilijoiden kasvatti Elmo Lakka, joka juoksi viime kesänä 110 metrin aitojen uuden Suomen ennätyksen 13.32. Harmi kun en nyt löydä tuloksia, mutta muistelisin, että Lakka voitti Koplan nopeimmat 30 metrin kennoissa noin parilla kymmenyksellä.

 

[MieVaan]

Sen takia mielenkiinnosta koska näen täällä pesäpalloilijoiden harjoittelevan ja olen monesti ihmetellyt miksi pelkästään tuolleen lajissa nopeutta harjoitellaan kun revitellään 10-30m matkoja mikä on vain kiihdytystä eikä nyt nopeutta kehitä mikä on erittäin oleellista kehittää nopeutta ollakseen nopea kiihdyttämään.Kun taas juoksijat pääsääntöisesti harjoittelevat juurikin tuota pidempiä matkoja ja ovat nimenomaan todella kovia kiihdyttäjiä.

En ole ihan varma olenko jäljillä, koska osaamista näistä jutuista ei kyllä ole yhtään.

Mutta luulen, että pesäpalloilijalle on maksimaalista maksimivauhtia tärkeämpi ominaisuus se, että niitä maksimikiihdytyksiä pystyy etenijä ottamaan yhdessä ottelussa useita suhteellisen lyhyin palautuksin kiihdytysvauhdin kärsimättä. Kunhan se maksimivauhti on riittävällä tasolla ja nopeuskestävyys riittää. Mutta voi olla, että sen huippunopeuden kehittäminen tuo murojen mukana tuonkin. Mutta niitä pikajuoksutaustaisia juoksuvalmentajia on seuroilla ollut jo pitkään joten jos maksivauhdin kehittäminen hoitaisi kaiken niin ei kai niitä kiihdtyksiä niin revittäisi.

Ennenkuin kärkietenijä on kolmosella hän on saattanut ottaa neljä (tai jopa enemmin) täysivauhtista kiihdytystä kahden minuutin sisään. Pikajuoksija ottaa kisapäivänä kaksi kolme täysivauhtista starttia ja varaslähtötaoauksessakin siihen seuraavaan starttuiin menee helposti 3 min tai enemmin. Pesäpallonpelaaja on tulossa jo kotiin siinä vaiheessa täysivauhtisella kiihdytyksellä ja eka kerta kun matkaa on enemmin.

 

[Tohtoori]

Joitakin vuosia sitten Koplan nopeustesteihin osallistui joukkueen ulkopuolelta myös Kouvolan urheilijoiden kasvatti Elmo Lakka, joka juoksi viime kesänä 110 metrin aitojen uuden Suomen ennätyksen 11.32. Harmi kun en nyt löydä tuloksia, mutta muistelisin, että Lakka voitti Koplan nopeimmat 30 metrin kennoissa noin parilla kymmenyksellä.

Kova aika Elmolta, mutta hän ei liene taas pelannut ylimmällä tasolla pesistä.

 

[Jaska]

Kova aika Elmolta, mutta hän ei liene taas pelannut ylimmällä tasolla pesistä.

En tiedä, onko Lakka pelannut edes yhtään junioripeliä. Tarinani idea olikin siinä, mikä ero kennoilla mitatussa suorituskyvyssä on kansallista huippua edustavalla pikajuoksijalla ja hyvillä etenijöillä. Ja kuten tiedetään, absoluuttinen juoksunopeus on vain yksi osa siitä, mitä taitoja etenijältä vaaditaan.

En ole ihan varma olenko jäljillä, koska osaamista näistä jutuista ei kyllä ole yhtään.

Mutta luulen, että pesäpalloilijalle on maksimaalista maksimivauhtia tärkeämpi ominaisuus se, että niitä maksimikiihdytyksiä pystyy etenijä ottamaan yhdessä ottelussa useita suhteellisen lyhyin palautuksin kiihdytysvauhdin kärsimättä. Kunhan se maksimivauhti on riittävällä tasolla ja nopeuskestävyys riittää. Mutta voi olla, että sen huippunopeuden kehittäminen tuo murojen mukana tuonkin. Mutta niitä pikajuoksutaustaisia juoksuvalmentajia on seuroilla ollut jo pitkään joten jos maksivauhdin kehittäminen hoitaisi kaiken niin ei kai niitä kiihdtyksiä niin revittäisi.

Ennenkuin kärkietenijä on kolmosella hän on saattanut ottaa neljä (tai jopa enemmin) täysivauhtista kiihdytystä kahden minuutin sisään. Pikajuoksija ottaa kisapäivänä kaksi kolme täysivauhtista starttia ja varaslähtötaoauksessakin siihen seuraavaan starttuiin menee helposti 3 min tai enemmin. Pesäpallonpelaaja on tulossa jo kotiin siinä vaiheessa täysivauhtisella kiihdytyksellä ja eka kerta kun matkaa on enemmin.

Koplan juoksuvalmentajana on toiminut jo vuosia entinen 100 metrin Suomen ennätysmies ja pikajuoksuvalmentaja Ari Pakarinen. Muutama vuosi sitten Pakarinen avasi Koplan sivuilla pikajuoksuvalmennuksen ja pesäpalloilijan juoksuvalmennuksen eroja. Kyseistä juttua ei enää löydy Koplan sivuilta, mutta muistaakseni Pakarinen painotti juuri nopeuskestävyyden merkitystä. Jos oikein muistan, Pakarinen piti enenijän urakkaa paljon raaempana kuin 100 metrin juoksijan, joilla kilpailuissa on yleensä vain kaksi tai kolmen täyttä kiihdytystä päivän aikana.

 

[toiseksiviimeinenlyöjä]

Hah - eikä yksikään Superin pelaaja pysty pikajuoksussa noihin 70-luvun mestaruussarjan äijäin yu-tuloksiin.

No, niinhän mä sanoin!

 

[Isompi Jii]

Hauskaa int.. keskustelua.

Kumpi oli ennen: kenno vai muna?

 

[Muuanmies]

Urheilusanomissa 50-luvulta oli juttu (lehti hetkellisesti kateissa mutta vielä se löytyy) jossa Kirin miehet kehuivat joukkuetta melko nopeaksi, kuudenneksi nopein mies tulee satasen vielä yhteentoista sekuntiin. Hiilimurskalla...Käsiajat taitaa selittää aika paljon, mutta kyllä nopeutta on ollut aina. Ottaa vaan tarpeeksi tiheään tarpeeksi pitkiä askelia niin kello tykkää ja juoksuja tulee, muilla alueilla peli on kehittynyt enemmän. 70-luvun alussa ei ollut myöskään doping kiellettyä...

 

[Tohtoori]

Hauskaa int.. keskustelua.

Kumpi oli ennen: kenno vai muna?

Ii tulee ainakin ennen Jiitä ja Joensuu alkaa Joo:lla...

 

[Pystärilaaka]

Joitakin vuosia sitten Koplan nopeustesteihin osallistui joukkueen ulkopuolelta myös Kouvolan urheilijoiden kasvatti Elmo Lakka, joka juoksi viime kesänä 110 metrin aitojen uuden Suomen ennätyksen 11.32. Harmi kun en nyt löydä tuloksia, mutta muistelisin, että Lakka voitti Koplan nopeimmat 30 metrin kennoissa noin parilla kymmenyksellä.

Nyt on niin kova aika, että tuolla voittaa kaikki vielä seuraavat parisataa vuotta ainakin. Ensi kesän MM-kisoissa voittomarginaali seuraavaan lienee luokkaa 1,7 sekuntia... Periaatteessa voi hölkötellä ihan lämmittelyvauhdeilla ja vielä tulee ykkösenä viivalle.