Juoksupiste - sisäpelitilasto

[JP2012]

Olen kirjoittanut juuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkkolehteen artikkelin "Kuka teki juoksun eli juoksupiste - uusi pesäpallon sisäpelitilasto". Käykääpä tutustumassa, jos tilastopuoli kiinnostaa!

Artikkeli löytyy osoitteesta:
Kuka teki juoksun eli juoksupiste – uusi pesäpallon sisäpelitilasto | @SeAMK-verkkolehti

 

[Jippo]

Olen kirjoittanut juuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkkolehteen artikkelin "Kuka teki juoksun eli juoksupiste - uusi pesäpallon sisäpelitilasto". Käykääpä tutustumassa, jos tilastopuoli kiinnostaa!

Artikkeli löytyy osoitteesta:
Kuka teki juoksun eli juoksupiste – uusi pesäpallon sisäpelitilasto | @SeAMK-verkkolehti

Mielenkiintoinen laskentatapa. Tällaisen tilaston voisi hyvin lisätä virallisiin tilastoihin entisten rinnalle.

Mutta onko Rytkönen siis oikeasti NOIN ylivoimainen sisäpelaaja?

 

[Jaska]

Periaatteessa ihan hauska idea (ainakin aluksi) epäviralliseksi tilastoksi.

Kuten @JP2012 itsekin toteaa, mallin kehittelyssä voitaisiin miettiä, pitäisikö eri pesävälejä ja kärjen takana etenemisiä/saattoja painottaa jollain tavalla. Oma ongelmansa on mielestäni sekin, että nykyisellään mallissa painottuu aika voimakkaasti etenijän osuus.

 

[Jippo]

Periaatteessa ihan hauska idea (ainakin aluksi) epäviralliseksi tilastoksi.

Kuten @JP2012 itsekin toteaa, mallin kehittelyssä voitaisiin miettiä, pitäisikö eri pesävälejä ja kärjen takana etenemisiä/saattoja painottaa jollain tavalla. Oma ongelmansa on mielestäni sekin, että nykyisellään mallissa painottuu aika voimakkaasti etenijän osuus.

Se on totta. Jos pääset itse kentälle, sinun on mahdollista kerätä itsellesi lisää juoksupisteitä muiden lyömänä. Mutta jos et pääse vaan lyöt kopin, menetät nahdollisuuden muihinkin pisteisiin.

Koppilyöjät ja yli hypättävät ovat tässä tilastossa hännänhuippuja. Tosin niinhän sen pitää ollakin. Eihän koppiosastosta sisäpelissä mitään hyötyä ole.

 

[Jippo]

Yleisesti ottaen en näe mitään haittaa siinä, että myös pesikseen kehitettäisiin lisää erilaisia tilastoja. Kun katsoo Pohjois-Amerikan ammattilaissarjojen tilastoja, niin siltä löytyy jos jonkinlaista dataa tv-lähetyksiin ympättäväksi. Ei se ainakaan katsojan mielenkiintoa heikennä.

 

[JP2012]

Etenijän osuushan onkin juoksun syntymisessä aivan ratkaiseva. Hän on juoksun rakentamisen osapuolista ainoa, joka varmuudella osallistuu suoritukseen kaikilla pesäväleillä.

 

[Pystärilaaka]

Kyseinen tilasto ottaa kantaa myös pelinjohtajien peluuttamistapaan. Tämän pohjalta olisi hyvä kehittää "viihdyttävin pelinjohtaja" -tilastoa. Jos pelinjohtajan pelikirjassa lukee, että masa lyö kopin ja petteri jätetään välistä, pelinjohtaja saa miinuspisteitä. Jokaisesta kopitetusta etenijästä tulee aina muutenkin miinuspisteitä. Vapaissa tilanteissa tapahtuvista vienneistä voisi saada aina bonuspisteitä. Helposti päästäisiin jyvälle siitä, kuka pelinjohtaja ja mikä joukkue pelaa yleisön kannalta kiinnostavinta peliä.

 

[Pattiby]

Pelinjohtoa pitäisi kannustaa pelaamaan koko joukkueella. Yksi keino olisi yksi lyöntikierros/vrp. Tällöin palo ja koppi olisivat ehdottoman huonoja lyöntejä koska etenijöitä pitäisi olla koko ajan menossa. Lyöntikierros voisi olla vapaa numerojärjestyksestä. Näin pelinjohto joutuisi peluuttamaan nuoria ja kakkoskärkeä ja syntyisi uusia vastuunkantajia. Tilastoihin tulisi uusia nimiä, kun ei voisi sama kärki useasti samassa vuoroparissa kahmia pisteitä.

 

[Kupitkaakkoon]

Kyseinen tilasto ottaa kantaa myös pelinjohtajien peluuttamistapaan. Tämän pohjalta olisi hyvä kehittää "viihdyttävin pelinjohtaja" -tilastoa. Jos pelinjohtajan pelikirjassa lukee, että masa lyö kopin ja petteri jätetään välistä, pelinjohtaja saa miinuspisteitä. Jokaisesta kopitetusta etenijästä tulee aina muutenkin miinuspisteitä. Vapaissa tilanteissa tapahtuvista vienneistä voisi saada aina bonuspisteitä. Helposti päästäisiin jyvälle siitä, kuka pelinjohtaja ja mikä joukkue pelaa yleisön kannalta kiinnostavinta peliä.

Aika vaativalta tilastolta kuulostaa, kun tuota ei voi tehdä ottelupöytäkirjan perusteella, vaan jokainen tilanne pitää katsoa ajassa/tallenteelta erikseen.

Tässä artikkelissa esitetyssä tilastossa painottuu eteneminen aika lailla. Väitän kuitenkin vaihtolyönnin olevan keskimäärin vaativampi suoritus kuin kärkietenemisen. Ehkä pieni painotus (esim. eteneminen 1,000, lyönti 1,500) tasapainottaisi tilannetta.

Mielenkiintoinen, joukkuepeliä korostava tilastointiajatus tämä kyllä on.

 

[zala]

Minä en ilahdu tästä ajatuksesta:

Olen jo pitkään ollut tyytymätön tähän. Pesäpallopelihän perustuu juoksujen tekemiseen. Perinteisillä säännöillä enemmän juoksuja tehnyt joukkue voitti ottelun. Jaksosäännöllä enemmän juoksuja tehnyt joukkue voittaa jakson. Miksi ei oteta käyttöön sisäpelitilastoa, jossa pelaajille annetaan pisteitä sen mukaan kuin ovat juoksun syntymistä olleet avustamassa? Kysymys on oikeastaan samasta asiasta kuin jääkiekon syöttö- ja maalitilastot. Yksi pelaaja tekee maalin, mutta yksi tai useampi pelaaja on ollut sitä maalin syntymistä avustamassa. Pesäpallossa juoksuja eivät todellisuudessa tee ainoastaan se kaksikko, joka sen ”lopullisen niitin” iskee, vaan kyse on yhteispelistä, jossa pelaajaa siirretään kotipesästä ykköselle, ykköseltä kakkoselle, kakkoselta kolmoselle ja lopulta kolmoselta kotipesään. Kaikki nämä ovat olleet ”voittavia” sisäpelisuorituksia eli ovat olleet vaikuttamassa siihen, että juoksu lopulta syntyy.

Pesäpallon kärkilyöntitilaston ero jääkiekon syöttö- ja maalitilastoihin on siinä että kärkilyönnit voidaan tilastoida ja tilastoidaankin vaikka osoittautuisivat merkityksettömiksi siinä mielessä että tilanteenrakentelu ei johtanut juoksuun. Jääkiekossa joka ainoaa onnistunutta syöttöä ei tule tilastoitua jos syötön seuraus ei ole maali mutta tämän tilaston puute lienee toisaalta sekä käytännöllinen että myöskin se että "onnistuneen syötön" arvioiminen lienee mahdotonta ainakin verrattuna siihen, onko kärkilyönti onnistunut vai ei. Jalkapallossa käsittääkseni jopa pidetään tilastoa onnistuneista ja epäonnistuneista syötöistä joskaan tilastolla ei ole kovin suurta huomioarvoa ja syötön luokittelu onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi vaatinee tulkintaa plus lisäksi onnistuneissa syötöissä on laatueroja jotka ovat jatkotapahtumien kannalta merkityksellisiä. Kärkilyönneissä näin ei ole: joko kärkietenijä ehtii pesälle tai ei joka puolestaan ratkaisee sen miten edetään jatkossa.

Jos pelaaja lyö kärkilyönnin ykköselle, suoritus on aivan yhtä hyvä tuoko hän jatkossa juoksun vai ei. Juoksun tulematta jääminen voi johtua jopa tämän kärkietenijän huonosta suorituksesta jatkossa mutta tämä jatkosuoritus ei poista sitä tosiasiaa että eteneminen kotipesältä ykköselle oli kyllin laadukas.

 

[Robihuu]

Olen kirjoittanut juuri Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkkolehteen artikkelin "Kuka teki juoksun eli juoksupiste - uusi pesäpallon sisäpelitilasto". Käykääpä tutustumassa, jos tilastopuoli kiinnostaa!

Artikkeli löytyy osoitteesta:
Kuka teki juoksun eli juoksupiste – uusi pesäpallon sisäpelitilasto | @SeAMK-verkkolehti

Ehdottoman mielenkiintoinen viritelmähän tämä on - ja olen muistaakseni joskus tämän foorumin sivuilla asiasta @JP2012:n kanssa keskustellutkin joskus takavuosina. Hatunnosto vaivannäöstä!

Päällimmäisenä ongelmana näen sen, että monta kertaa käytännön tilanteessa esimerkiksi numerolla 2 tai 3 pelaava pääsee helpohkosti kolmoselle asti, kun polttoyritykset valtaosin kohdistuvat kärkenä viilettävään pelaajaan. Tyypillisesti numero 1 raivaa tietä, mutta jos hänet onnistutaan polttamaan ja peesissä edennyt numero 2 saadaan ehjänä kotipesään, 2 vie etenemisjuoksupinnat, vaikka todellisuudessa suurimman juoksutyön syntyneen juoksun edistämisessä on tehnyt 1, joka jää nollille näissä JP-merkinnöissä... Joo, ymmärrän kyllä, että matemaattisesti tämä menisi vielä mutkikkaammaksi (tekstin lopussa on viittaus tämänsuuntaisiin pohdintoihisi), mutta jos ajatellaan tilaston käyttökelpoisuutta, niin pahin epäkohta on se, että numerolla 1 pelaavat saavat liian pienen pistekakun suhteessa oikeaan ansioonsa juoksujen syntymisessä. Taulukosta 1 osuu silmiin parhaana ykkösenä vasta sijalta 17 Lauri VIerimaa, joka pelasi kärjeksi häikäisevän hyvän kauden - ja onkohan seuraava numero 1 Teemu Isoketo sijalla 31.

 

[Robihuu]

Periaatteessa ihan hauska idea (ainakin aluksi) epäviralliseksi tilastoksi.

Kuten @JP2012 itsekin toteaa, mallin kehittelyssä voitaisiin miettiä, pitäisikö eri pesävälejä ja kärjen takana etenemisiä/saattoja painottaa jollain tavalla. Oma ongelmansa on mielestäni sekin, että nykyisellään mallissa painottuu aika voimakkaasti etenijän osuus.

Tähän vielä jatkan omaa ajatustani, että luullakseni sinänsä eteneminen ja lyöminen ovat tasapainossa, mutta kun etenemispinnat menevät vain niille, jotka onnistuvat tuomaan juoksun, nämä saavat suhteettoman suuren osan myös lyöjiin nähden. Etenemispinnakakkua pitäisi saada jaetuksi niillekin etenijöille, jotka auraavat edellä tietä lopulliselle juoksun tuojalle, juoksevat, kärkkyvät, palaavat pesälle ja taas kärkkyvät. Kyllä nämä tien auraajat taatusti vaikuttavat juoksun syntymiseen, vaikka eivät itse pääsisi juoksua tuomaan - perässä tuleva joukkuekaveri pääsee helpommalla.

 

[Tuppinäppi]

Tähän vielä jatkan omaa ajatustani, että luullakseni sinänsä eteneminen ja lyöminen ovat tasapainossa, mutta kun etenemispinnat menevät vain niille, jotka onnistuvat tuomaan juoksun, nämä saavat suhteettoman suuren osan myös lyöjiin nähden. Etenemispinnakakkua pitäisi saada jaetuksi niillekin etenijöille, jotka auraavat edellä tietä lopulliselle juoksun tuojalle, juoksevat, kärkkyvät, palaavat pesälle ja taas kärkkyvät. Kyllä nämä tien auraajat taatusti vaikuttavat juoksun syntymiseen, vaikka eivät itse pääsisi juoksua tuomaan - perässä tuleva joukkuekaveri pääsee helpommalla.

Just näin. Useimmiten etenijätilastonkin voittavat nrot 2=3,harvemmin nro 1. Se kentällemenijä ja auraaja…

 

[Pystärilaaka]

Pelinjohtoa pitäisi kannustaa pelaamaan koko joukkueella. Yksi keino olisi yksi lyöntikierros/vrp. Tällöin palo ja koppi olisivat ehdottoman huonoja lyöntejä koska etenijöitä pitäisi olla koko ajan menossa. Lyöntikierros voisi olla vapaa numerojärjestyksestä. Näin pelinjohto joutuisi peluuttamaan nuoria ja kakkoskärkeä ja syntyisi uusia vastuunkantajia. Tilastoihin tulisi uusia nimiä, kun ei voisi sama kärki useasti samassa vuoroparissa kahmia pisteitä.

Ei todellakaan, karmeita sääntöjä. Tavoite on hyvä, mutta keinot ihan väärät.

 

[Takaväärä]

...
Jalkapallossa käsittääkseni jopa pidetään tilastoa onnistuneista ja epäonnistuneista syötöistä joskaan tilastolla ei ole kovin suurta huomioarvoa ja syötön luokittelu onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi vaatinee tulkintaa plus lisäksi onnistuneissa syötöissä on laatueroja jotka ovat jatkotapahtumien kannalta merkityksellisiä. Kärkilyönneissä näin ei ole: joko kärkietenijä ehtii pesälle tai ei joka puolestaan ratkaisee sen miten edetään jatkossa.

...

Eikös kärkilyöntien onnistumisissakin ole paljon tulkintaa?
Ehti hölkötellen pesälle ja toisella voidaan viedä vaikka pompulla
vs
Reidet palasiksi repien juuri ja juuri syöksyllä ehtiminen ja sen jälkeen käytettävä lyönti tai kaksi huilaamiseen ehkä jopa otettava aikalisä.

Näiden ääripäiden jälkimmäinen puoltaa tuota jo peräänkuuluttettua auraajan merkitystä. Pitäisikö kärkietenijän saada pisteitä takavaihdoista?

 

[zala]

Eikös kärkilyöntien onnistumisissakin ole paljon tulkintaa?
Ehti hölkötellen pesälle ja toisella voidaan viedä vaikka pompulla
vs
Reidet palasiksi repien juuri ja juuri syöksyllä ehtiminen ja sen jälkeen käytettävä lyönti tai kaksi huilaamiseen ehkä jopa otettava aikalisä.

Näiden ääripäiden jälkimmäinen puoltaa tuota jo peräänkuuluttettua auraajan merkitystä. Pitäisikö kärkietenijän saada pisteitä takavaihdoista?

Miten tuo tulkinta näkyy ottelupöytäkirjassa?
Sieltä ilmenee onnistuminen / epäonnistuminen, ei asiaa tulkita sen enempää. Eikä ole syytäkään.

 

[Takaväärä]

Miten tuo tulkinta näkyy ottelupöytäkirjassa?
Sieltä ilmenee onnistuminen / epäonnistuminen, ei asiaa tulkita sen enempää. Eikä ole syytäkään.

Ei mitenkään, mutta olisi tarpeen näkyä, jos haluttaisiin edetä Amerikan sarjojen (ja ehkä jalkapallon?) kaltaisiin kehittyneempiin tilastoihin.

 

[LBC]

Ehdinpä lukea tai no, lukaista läpi tuon artikkelin vasta nyt. Onhan tuo mielenkiintoinen tapa avata juoksuun johtanutta etenemistä, joka selkisi vasta nyt, kun olin lukenut vain langan otsikon ja hajanaisesti kommentteja. Olihan otsikkokin juoksupisteet eikä etenemispisteet.

Mutta onko Rytkönen siis oikeasti NOIN ylivoimainen sisäpelaaja

No aika selkeästi, kun Rytkönen toi juoksuja eniten, ja onnistui vielä kärkilyönneissäkin "kohtuullisen" hyvin ja saatoissakin vielä oli sijalla 19. Eli pisteitä tuli myös lyönneistä paljon. En siis katsonut paljonko Rytkösen kärkilyönneistä ja takasaatoista koitui myöhemmin juoksuja, mutta kun Ryde kärjessä pelasi niin olettaisin että kyllä niitä tuli.

numerolla 2 tai 3 pelaava pääsee helpohkosti kolmoselle asti, kun polttoyritykset valtaosin kohdistuvat kärkenä viilettävään pelaajaan. Tyypillisesti numero 1 raivaa tietä, mutta jos hänet onnistutaan polttamaan ja peesissä edennyt numero 2 saadaan ehjänä kotipesään

No tämähän on just totta, kuten muutkin täällä ovat kommentoineet. Katsokaapa taas Rytkösen etenemistilastoja kärkietenemisvinkkelistä

Pikkasen niitä tulee. Toki tässä tilastossa on kaikki etenemiset. Takaetenijöissä juhlii lyöjämiehet, jotka etenevät takavälejä vaikka ajon antautumislyönneillä ykköselle. Mutta "etenijöistä" niitä toi Rytkönen paljon, ainoastaan N Korhonen oli äkkiä katsottuna takaetenemisissä edellä "nopeista" kavereista.

Olisko @JP2012 sellainen yksinkertainen ruuvaus, että takaetenemisestä saisi vähemmän pisteitä kuin kärkietenemisessä, samoin takapesävaihtaja saisi himpun vähemmän?

Mielenkiintoinen, joukkuepeliä korostava tilastointiajatus tämä kyllä on.

Kyllä. Tosin meikäläinen haikailee vielä enemmän ulkopelitilastoja, mutta taitaa olla hankala rasti näillä resursseilla. Tosin se ammattilaisten tilastointi olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko siellä sitä on ja paljonko sieltä voisi avata julkiseksi.

 

[zala]

Ei mitenkään, mutta olisi tarpeen näkyä, jos haluttaisiin edetä Amerikan sarjojen (ja ehkä jalkapallon?) kaltaisiin kehittyneempiin tilastoihin.

Ymmärränkö ajatuksesi oikein. Seuraavat tapahtumat, kyseessä ei ole takavaihto mutta pitäisikö seuraavat tilastoida eri tavoilla, lähtökohta on, kärkietenijä yrittää selvitä ykköspesälle, pesillä ei ole etenijöitä:
1. Lyöjä lyö pallon väliin. Kukaan ulkopelaaja ei saa palloa kopiksi, lyöjä lönköttelee ykköspesälle, polttoheittoyritystä ei tule.
2. Lyöjä suuntaa lyöntinsä kakkospussiin. Ulkopelaaja yrittää polttaa mutta etenijä ehtii niukasti.

 

[Kaptah]

Etenijän osuus saa ehkä vähän liikaa painoa mutta kaikki tilastot ovat kiehtovia.