Niin, mikä on yllätyksellisyyttä? Tuntuu siltä, että monen mielestä sellainen pelitapa, joka poikkeaa tavanomaisesta ja tuottaa tulosta. Niinhän sitä kuvitellaan. Entäpä sellainen pelitapa, joka poikkeaa tavanomaisesta ja ei tuota tulosta. Onko sekin yllätyksellistä? Useimmiten se tuomitaan typeräksi. Miksi niin usein ensimmäisellä? Miksi niin usein näpyllä? Miksi lyödään ajossa viimeisellä jomman kumman takapesän lähelle ja tulee kaksi paloa? Ei ole mikään tae, että yllätyksellisyys johtaisi parempaan lopputulokseen kuin vahvuuksilla peluu ja siihen sitten yhdistettynä jokunen poikkeava suoritus.
En osaa tämän päivän pelistä sanoa, mitä se oli. Saattoi olla virkamiespesäpalloa, mutta ehkä se ei tuottanut tulosta siksi, että suoritukset olivat laaduttomia. Yleensä hyvät suoritukset riittävät. Aika heikoilla ollaan, jos voiton edellytyksenä on yllätyksellisyys. Asiantuntijat monasti sanovat, että etukäteen selvästi altavastaaja voi voittaa jakson suosikkia vastaan, kun tekee yllättäviä suorituksia, jotka ovat myös laadukkaita. Tahko ei varmaankaan ollut ottelua ennen altavastaaja. Itse uskon niinkin yksinkertaiseen asiaan, että mitä enemmän yrityksiä -esim. vapaita lyöntejä - sitä enemmän mahdollisuuksia onnistua. Tämä nähtiin KPL-Manse ottelussa. Niemi löi seitsemällä yrityskerrallaan varmaan lähes 20 lyöntiä, joista lähes kaikki muut menivät harakoille eli kymmeniä metrejä laittomiksi paitsi se yksi lyönti, joka jysähti koppareiden välistä 1 + 3 arvoisesti, mikä toi Manselle pisteen ja pääsyn jatkopalloille.
) Mutta näitä samoja on myös noilla kahdella ensin mainitulla. Todellinen vahvuus on kuitenkin ulkopelissä.