300 miesten superpesisottelun Peter Laitio: ”Tuomari palvelee peliä, eikä ole itse esillä”

[Ylläpito]

Superpesis: 300 miesten superpesisottelun Peter Laitio: ”Tuomari palvelee peliä, eikä ole itse esillä”

Kun pelaajat pelaavat ja tuomareita hädin tuskin huomaa kentällä, oikeudenjakajat ovat onnistuneet. Pidetty pelituomari Peter Laitio on tyytynyt 17 kautensa aikana miesten Superpesiksessä tuomarille annettuun sivurooliin ja hoitanut sen esimerkillisesti. Suurimpana kiitoksena on pelaajien ja joukkueiden taholta myönnetty luottamus.

Ensimmäisen tuomarikorttinsa 1990 lunastanut seinäjokelaislähtöinen Peter Laitio debytoi miesten Superpesiksessä syöttötuomarina pääsääntöisesti Juha Niittulan parina 2000-2001. Paluu huipulle tapahtui muutaman välivuoden jälkeen 2005, tällä kertaa pelituomariksi. Pariksi vakiintui Timo Siekkinen, jonka kanssa Laitio vihelsi urallaan ensimmäistä kertaa miesten Superpesiksen loppuotteluita 2006-2008.

Menestystä on tullut jatkossakin. Laitio vihelsi naisten Itä-Lännen pelituomarina 2009, miesten Liitto-Lehdistö- ja Itä-Länsi-otteluiden pelituomarina 2011 sekä arvostettiin vuoden tuomariksi 2014. Paluu miesten Superpesiksen loppuotteluihin tapahtui nykyisen tuomariparin Ari Kiviniemen kanssa 2015-2017.

Joukkueiden ja tuomareiden välinen kommunikaatio parantunut

300 ottelua pelituomarina miesten Superpesiksessä ja muiden sarjojen ottelut päälle antavat perspektiiviä puhua pesäpallon tuomaritoiminnasta. Peli on muuttunut ja tuomaritoiminta vastaa sen mukana kulloisenkin ajan virtauksiin. Ennen kaikkea Laitio nostaa kuitenkin esiin tuomaritoimintaan liittyen työelämän kasvavat haasteet, jotka vaikuttavat tuomareiden käytettävyyteen.

– Omalta kohdalta tuomarihommat ovat ainakin muuttuneet. Kun aloitti opiskelijana, kesät olivat ihan vain pelien viheltämistä. Tänä päivänä siviilityö pitää sovittaa yhteen tuomaritoiminnan kanssa.

– Omalle työnantajalle kuuluu suuri kiitos joustavuudesta. Kaikille työn ja tuomaritehtävien yhteensovittaminen ei ole niin yksinkertaista, minkä huomaa erityisesti pesätuomareista. Työelämä on nykyisin haasteellisempaa ja joskus tuomaritehtäviin voi olla monella vaikeampi päästä lähtemään.

Pesäpallo on kehittynyt huippu-urheiluna, minkä huomaa kaikesta tekemisestä. Toki ylilyöntejä ajoittain tapahtuu, mutta isossa kuvassa Laitio kiittelee joukkueiden ja tuomareiden välistä vuoropuhelua.

– Tässä on menty parempaan suuntaan. Yhteisymmärrystä joukkueiden ja tuomareiden kesken löytyy nykyisin enemmän. Vaikka hässäköitä joskus syntyy, pääsääntöisesti pystytään ensin keskustelemaan asiat rauhallisesti läpi. Tähän ovat myös auttaneet tuomareiden ja pelinjohtajien yhteiset tilaisuudet, joita toivoisin jatkossakin järjestettävän.

Pitkän uran aikana Laitio on viheltänyt yhteensä 17 eri tuomariparin kanssa. Selvästi eniten yhdessä tuomittuja otteluita on nykyisen syöttötuomarin Ari Kiviniemen kanssa. Samalla Laitio korostaa tiimityön ja koko nelikon merkitystä.

– Suht’ kiinteä oli meidän nelikko useana vuotena (syöttötuomari Ari Kiviniemi, kakkostuomari Kristian Hirsimäki, kolmostuomari Heidi Huhta). Tänä ja viime kesänä olemme kierrättäneet kolmea pesätuomaria. Olemme tarkoituksella pyrkineet yhtenäistämään toimintatapoja, kuten keskinäistä merkkikieltä, alueen tuomarinelikoiden kesken. Tällöin pesätuomarin on ollut helpompi hypätä tuntemattomamman tuomariparin matkaan, kun yhteiset toimintatavat ovat selvillä. Pelituomari ei kuitenkaan pysty kaikkia asioita käymään läpi ennen ottelua ja pelimatkoilla.

Kokemuksesta varmuutta, mutta jokainen ottelu on aina uusi kokemus

Pesäpallotuomarin tehtävät eivät ole kokopäivätyö, joten siviilikiireiden ja tuomaritehtävien yhdistäminen saattaa tuoda mukanaan haasteita. Tällä viikolla Laitio on pyhittänyt oman lomansa pesäpallolle.

Takana on jo 300 miesten superpesisottelua peli- tai syöttötuomarina. Juhlaottelu osui keskiviikolle, kun Oulun Lippo Juniorit ja Siilinjärven Pesis pelasivat superpesiskarsintaa Raksilassa. Kunnioitettavasta ottelumäärästä huolimatta jokaiseen peliin lähdetään tyhjältä pöydältä nöyrästi tekemään kaikkensa, jotta joukkueet saisivat ratkaista pelillisen paremmuutensa oikeudenmukaisuutta kunnioittaen.

– Tässä vaiheessa varsinkaan ei mietitä mitään muuta kuin pelejä. Tämänkin viikon olen ollut niin sanotusti ”lomalla”, on päässyt mukavasti keskittymään alusta asti kaikkiin peleihin. Tuskin sitä edes osaisi mennä peliin puolivaloilla, vaikka hankalampia pelejä toki joskus osuu kohdalle. Lähellä olevat pelit voivat olla alkuun hakemista, kun suoraan työpäivän jälkeen lähtee kentälle, eikä välttämättä ole täysin pystynyt jättämään työasioita pois mielestä, Laitio sanoo.

– Tuomari palvelee peliä, eikä ole itse esillä. Pitää olla keskusteluyhteys joukkueisiin, eikä olla kukkona tunkiolla. Kun olet joukkueille osoittanut, ettet ole ylimielinen, asiat on helpompi selventää. Se helpottaa tilanteita, joissa ollaan eri mieltä ja ainahan niitä tilanteita joskus tulee, Laitio painottaa.

Nuorille tuomareille kokeneella oikeudenjakajalla on selvä viesti. Laitio on kiertänyt tuomarina useita leirejä ja viheltänyt paljon, mikä toi varmuutta tekemiseen etenkin alkuaikoina.

– Kokemus karttuu, kun pelejä viheltää paljon. Sitä kautta saa rutiinia ja on valmiina toimimaan tiukemmissakin paikoissa – yllättävämmissäkään tilanteissa ei sormi mene suuhun. Nuorille tuomareille aivan ehdoton suositus on lähteä leireille viheltämään. Sieltä saa arvokasta oppia ja kokemusta. Itsekin olen useita vuosia ollut leireillä tuomarina.

– Pesätuomarina oppii paljon. Sitä kautta tulee jo tutummaksi joukkueille, mikä voi madaltaa jossain vaiheessa kynnystä siirtyä peli- tai syöttötuomariksi.

Superpesistuomarit ovat otteluvalvonnan piirissä. Laitio toivoo tarkkailua alemmillekin tasoille, jotta tulevat kyvyt pystyttäisiin tehokkaammin tunnistamaan. Tuomarin oma aktiivisuuskin on tärkeää.

– Ihan jo C-tasolle olisi hyvä saada tuomaritarkkailua ja palautetta nuorille tuomareille – ainakin, jos tuomarilla itsellään olisi intoa nousta eteenpäin uralla. Toivottavasti alueelliseen tarkkailuun pystyttäisiin jatkossa panostamaan. Toki itsekin tulee paljon pelejä nähtyä, kuten nyt ”lomalla” miltei joka päivä.

Täydellistä suoritusta ei ole olemassa. Laitio haluaa tiiminsä kanssa olla aina vain parempi ja kehittää toimintatapoja. Tiimin sisällä asiat puidaan jokaisen ottelun jälkeen, niin onnistumiset kuin kehityskohteet ja yhteistoiminnan hiominen.

– Omalla porukalla käydään pelit aina huolellisesti läpi. Vaikka joku sanoisi, että meni hyvin, olemme silti kriittisiä itsellemme. Tietyt toimintatavat eivät aina näy suurelle yleisölle – erityisesti, jos tuomiot menevät oikein. Silti tuomariston toiminnassa voi olla terävöittämistä.

– Kun tiimi on sitoutunut, hankalistakin asioista pystytään tiimin kesken puhumaan. Tarkoitus ei ole loukata ketään, vaan hioa omaa toimintaa kohti täydellisyyttä, Laitio alleviivaa.

Samalla tiimillä halu jatkaa

– Puoliksi leikilläni olen sanonut, pitäisikö jälleen lähteä syöttötuomariksi. C-tasolla voisi ainakin käydä kokeilemassa muutaman pelin. Syöttäreistä tuntuu pulaa olevan ja meidänkin alueella tarvetta syöttäreille olisi, Laitio miettii tulevia haasteita tuomariuralla.

Syöttötuomarin tehtäviin Laitio haluaa rohkaista myös nuoria tuomareita, jos se vähänkään tuntuu omalta jutulta.

– Syöttötuomarilla on jatkuvaa kommunikointia kaaren kanssa. Voi olla, että syöttärin tehtävä koetaan turhaankin sellaisena mörkönä. Alemmilla sarjatasoilla lisäksi palaute voidaan antaa aika suoraan ja kovemmin. Superpesiksessä yleisellä tasolla keskitytään enemmän omaan tekemiseen.

Etelä-Pohjanmaalla tuomareita tarvitaan, kun otteluitakin pelataan runsaasti. Nykytilanteeseen Laitio on varsin tyytyväinen ja innostuu erityisesti uusista nuorista lupauksista mukana porukassa.

– Peliruuhkaa täällä kesäisin on, kun joukkueita on paljon. Ylemmillä tasoilla tuomarimäärä on parantunut ja se on nyt ihan ok tasolla. Hyviä nuoria on lisäksi tulossa, mikä ilahduttaa. Osalla toki nousu huipulle vie vielä vuosia. Toivottavasti into säilyy.

Juuri nyt fokus on kuitenkin oman tuomarinelikon tekemisessä. Edessä ovat kauden tärkeimmät ottelut, joista seuraava odottaa kolmannessa välierässä Sotkamossa tänään sunnuntaina. Yhteistoiminta tiimin kanssa sujuu hienosti ja tuomaritoiminta innostaa edelleen, joten päätös jatkosta tulevallekin kaudelle on jo pitkälti tehty.

– Ikinä ei tietysti tiedä, mitä asioita tulee eteen vaikkapa työrintamalla. Jatkon puolesta olemme kuitenkin samalla porukalla puhuneet, jos vain tuomarijohto antaa mahdollisuuden jatkaa. Eteenpäin mennään. Joka kausi tavoitteena on viheltää syksyllä mahdollisimman pitkään.

Laitio on noussut jo kokeneimpien tuomareiden kymmenen kärkeen. Ne ovat silti vain lukuja. Tärkeämpää on nauttia ja innostua tekemisistään, mikä näkyy Laition toiminnassa pesäpallotuomarina jokaisessa ottelussa – niin kentälle kuin katsomoon.

– Muuraisen Ossi tuossa soitteli ja onnitteli. On siellä vielä tilastojen kärkipäässä ihan omilla sataluvuillaan tuomareita, joiden määriin matkaa on paljon. Niin pitkään tätä tehdään kuin itsestä hyvältä tuntuu ja muut antavat mahdollisuuden jatkaa, Laitio muistuttaa lopuksi.

Kautta aikain kokeneimmat peli-/syöttötuomarit miesten Superpesiksessä (2.9.2019)

1. Matti Lähteenmäki 507 ottelua (21 kautta)
2. Ossi Muurainen 494 ottelua (21 kautta)
3. Jouni Ojala 464 ottelua (28 kautta)
4. Tommi Nupponen 450 ottelua (21 kautta)
5. Antti Aine 409 ottelua (20 kautta)
6. Ari Kiviniemi 374 ottelua (21 kautta)
7. Veli-Matti Kallionpää 339 ottelua (19 kautta)
8. Tero Hallila 335 ottelua (17 kautta)
9. Jussi Nieminen 303 ottelua (23 kautta)
10. Peter Laitio 301 ottelua (17 kautta)