Supervuoro

Vimpelin Veto 2022

Viestejä
112
Tämän kauden joukkueessa palaset loksahtelivat kauniisti kohdilleen. Yhtään huonoa lenkkiä ei joukkueessa ole, ja harjoitusringistä löytyi täydentäjiä tarpeen tullen. Esimerkiksi Eemeli Lassila lukkariksi parin pelin ajaksi.

Voittava lukkari, muutaman vuoden tauon jälkeen. Olisi hienoa tietää, kuka seurassa on ottanut Teemu Kinnusen nimen esille kun on pohdittu Perttu Ruuskalle korvaajaa. Hieno löytö sieltä kolmoskorista. Vuoden lukkari 2022.

Pelinjohto. Tiimi onnistui loistavasti. Joukkueen vire oli hyvä ja nousujohteinen koko kauden. Ei ainuttakaan notkahdusta, puhdas kotivoittojen sarja. Hieno roolitus, jokainen on tiennyt paikkansa ja tehtävänsä. Peluutus koko joukkueella myös tiukoissa paikoissa koko kauden ajan. Ehkä osittain tämän ansiosta kahdella palolla pystyttiin rakentamaan tilanne ja tekemään juoksu monia kertoja pudotuspeleissä. Ajattelen, että tästä miehistöstä rakennettiin optimijoukkue.

Seuran kulttuuri. Vahva juniorityö, osaavat valmentajat. Osan nimi ollut ansaitusti esillä, mutta taustalla on pakko olla suurempi joukko pyyteetöntä seuratyötä tekeviä henkilöitä. Tämäkin joukko sai tänään palkintonsa.

Jokerikolmikko. Jere Saukon loistava kausi jää helposti double-troublen ansioiden varjoon. Jeren prosentit ovat kovia, myös vaihdoissa ja kotiutuksissa. Jukkiksen ja Mäksän yhteistyö näyttää katsomoon luontevalta, kaverin onnistumisista iloitaan aidosti.

Pelitapa. Pidän nopeasta pelistä, lukkarin hidastelu ja jatkuvat nykäykset tylsyttävät ehkä lyöjät mutta ennen muuta katsojat. Pystyttiin pelaamaan aidosti kahdella toimivalla kärjellä, jokereiden tukemana. Ulkopelissä vastuuta pelaajille pelin organisoinnista, ei tarpeetonta pelipaikkojen vaihtamista. Jos tämä on vimpeliläistä pelityyliä, kelpaa minulle.

Nautitaan mestaruudesta!
 
Viestejä
234
Seuran kulttuuri. Vahva juniorityö, osaavat valmentajat. Osan nimi ollut ansaitusti esillä, mutta taustalla on pakko olla suurempi joukko pyyteetöntä seuratyötä tekeviä henkilöitä. Tämäkin joukko sai tänään palkintonsa.

Juuri näin. Niskasen ja Tyynelän lisäksi ne vuosikausia ViVen taustalla hommia tehneet, kuten jo satunnaisesti täällä mainitut Kleemola ja Lassila sekä Seppä (joka tekee työtä joukkueen eteen vuodesta toiseen nöyrästi) ansaitsevat kunnioituksen ja kiitokset. Ja yksi taustalla olevista tärkeistä henkilöistä on J-P Kujala, yksi seuran ja sen toiminnan tärkeimmistä henkilöistä. Tekee nöyrästi työtänsä tuomatta itseään sen kummemmin esille, mutta on Vimpelin Vedon kantavia voimia.
 
Viestejä
697
Kinnusen hankinta oli viisautta Vedolta. Vainionpään palkkaamiseen ei viisautta tarvittu. Hän on ollut viimeisen kymmenen vuoden ylivoimaisesti kovin lyöjä kaikkien niiden mielestä, jotka ymmärtävät, että pelaajan hyvyys rankataan niiden pelien perusteella, joissa kaikki ovat mukana.
 
Viestejä
166
Tämän kauden joukkueessa palaset loksahtelivat kauniisti kohdilleen. Yhtään huonoa lenkkiä ei joukkueessa ole, ja harjoitusringistä löytyi täydentäjiä tarpeen tullen. Esimerkiksi Eemeli Lassila lukkariksi parin pelin ajaksi.

Voittava lukkari, muutaman vuoden tauon jälkeen. Olisi hienoa tietää, kuka seurassa on ottanut Teemu Kinnusen nimen esille kun on pohdittu Perttu Ruuskalle korvaajaa. Hieno löytö sieltä kolmoskorista. Vuoden lukkari 2022.

Pelinjohto. Tiimi onnistui loistavasti. Joukkueen vire oli hyvä ja nousujohteinen koko kauden. Ei ainuttakaan notkahdusta, puhdas kotivoittojen sarja. Hieno roolitus, jokainen on tiennyt paikkansa ja tehtävänsä. Peluutus koko joukkueella myös tiukoissa paikoissa koko kauden ajan. Ehkä osittain tämän ansiosta kahdella palolla pystyttiin rakentamaan tilanne ja tekemään juoksu monia kertoja pudotuspeleissä. Ajattelen, että tästä miehistöstä rakennettiin optimijoukkue.

Seuran kulttuuri. Vahva juniorityö, osaavat valmentajat. Osan nimi ollut ansaitusti esillä, mutta taustalla on pakko olla suurempi joukko pyyteetöntä seuratyötä tekeviä henkilöitä. Tämäkin joukko sai tänään palkintonsa.

Jokerikolmikko. Jere Saukon loistava kausi jää helposti double-troublen ansioiden varjoon. Jeren prosentit ovat kovia, myös vaihdoissa ja kotiutuksissa. Jukkiksen ja Mäksän yhteistyö näyttää katsomoon luontevalta, kaverin onnistumisista iloitaan aidosti.

Pelitapa. Pidän nopeasta pelistä, lukkarin hidastelu ja jatkuvat nykäykset tylsyttävät ehkä lyöjät mutta ennen muuta katsojat. Pystyttiin pelaamaan aidosti kahdella toimivalla kärjellä, jokereiden tukemana. Ulkopelissä vastuuta pelaajille pelin organisoinnista, ei tarpeetonta pelipaikkojen vaihtamista. Jos tämä on vimpeliläistä pelityyliä, kelpaa minulle.

Nautitaan mestaruudesta!
Hieno kirjoitus ja täyttä asiaa☝️👍
 

LBC

Viestejä
2,746
Kyllä saa ja mitalitilastoihin lasketaan.
Pesispörssipisteisiin ei lasketa.

Kilpailumääräysten mukaan Lönni ei saa mitalia, mutta tuskin Lönni siitä pahoillaankaan on.

"Pelaajalla on oikeus mitaliin, kun hän on pelannut ko. sarjassa vähintään viidessä (5) ottelussa kauden aikana (runkosarja ja jatko-ottelut). Lisäksi mitalioikeus on pelinjohtajalla (max. 2 hlöä), valmentajalla (max. 2 hlöä), joukkueenjohtajalla (1 hlö) ja huoltajalla (max. 2 hlöä). Poikkeus: Viimeisessä ratkaisevassa ottelussa jaetaan mitalit kaikille pelin pöytäkirjaan merkityille pelaajille. "
 
Viestejä
354
Onnea Vimpelin Vedolle mestaruudesta! Suhteellisen ylivoimainen runkosarjan voitto. Välierissä ja loppuotteluissa ei yhtään jaksotappiota! Pelin taso säilyi huikeana koko kauden.

Mielestäni hienointa tässä joukkueessa oli henkinen kovuus jota osaltaan auttoi loistava joukkuehenki. Se näkyi koko kauden katsomoon asti. Kyettiin huippusuorituksiin tiukassa paikassa. Mm. Joensuussa nousu kolmen juoksun takaa tasapeliin ens. jaksolla toisessa välierässä. Toisessa loppuottelussa jäätävä vastaus (2 juoksua) Manselle sen noustua tasatilanteeseen toisella jaksolla, jne. Kolmannessa loppuottelussa kyettiin pitämään toinen jakso tasan, vaikka ulkopelissä sattui muutamia virheitä.

Vimpelin ulkopeli oli hyvää koko kesän, mutta loppuotteluihin sitä onnistuttiin vielä tiivistämään. Loistavin suoritus oli toisen loppuottelun ens. jakso: Manse nollattiin lähes täydellisellä ulkopelillä.

Vimpelin ulkopeli oli tällä kaudella samantyylistä nopeaa peliä kuin mestaruusvuosina 2016-17 Janne Heimosen johdolla. Pelaajat sijoittuivat oikeille paikoille välittömästi ja Teemu Kinnunen pisti ilkeää syöttä ilmaan lähes tauotta. Paikanvaihtoja, nykymisiä ja turhia heittoja vältettiin. Siinä ei vastustajan kaari, pelinjohtaja ja etenijät kerinneet oikein mukaan.

Ulkopelin johtajana Kinnusen osuutta ja huippuotteita on kehuttu ja aivan syystä. Ilman muuta vuoden lukkari. Täytyy kuitenkin muistaa, että Kinnusta auttoi saumattomasti yhteen pelannut etukenttä, linja ja takakenttä.

Edestä nostaisin esiin erityisesti A. Lassilan joka osaa lukea peliä nuoreksi, ens. kauttaan superia pelaavaksi pelaajaksi todella hyvin, vaikka ei ole pelannut aikaisemmin superin kovia vaihtolyöjiä vastaan. M. Rinta-aho taas on jo pitkään ollut superin paras sieppari, jolla on ilmiömäiset refleksit. Hän auttaa ratkaisevasti myös Kinnusen ja A. Lassilan peliä etukentällä.

Linjan moottori ja koko ulkopelin aivot on tietysti S. Lassila. Todennäköisesti jälleen kultaisen räpylän voittaja. J. Heikkala on energinen, likkuva takalukija, joka paransi peliään loppuotteluissa, eikä toki pelannut huonosti myöskään runkosarjassa. O. Heikkala kotiutui hyvin kolmosvahdiksi ja hoiti tärkeää tappimiehen roolia takatilanteessa. Haki monia Mansen lyhyitä varmasti.

Linjan täydensi lähes koko kauden L. Vihriälä kakkospuolella. Esitti loistavaa ulkopeliä, vaikka superin kausi oli ensimmäinen. Hän paikkasi M. Kanalaa erinomaisesti, ja Kanis tietysti hoiti ruutunsa hienosti loppuotteluissa kuten odottaa saattoi.

Takakentän kopparipari oli tiivis ja pallovarma koko kauden, vaikka M. Vihriälä pelasi kopparina ensimmäistä superin kautta. E. Anttilala pelasi odotuksien mukaisesti korkealla tasolla. Mutta parasta oli että takakenttä paransi otteitaan loppuotteluissa, ja oikeastaan yhtään vakavaa arviointivirhettä ei tapahtunut. Kopparit saivat torjuttua aikki läpilyöntiyritykset vaikka sinne pistettiin kovaa pommia.

Tästä tarinasta tuli ulkopelipainotteinen, mutta ajattelin että ulkopelistäkin on hyvä kirjoittaa hieman enemmän. Sisäpeli oli tunnetusti sarjan parasta koko kauden. Ehkä siitä kirjoittavat muut palstan asiantuntijat.
 
Viestejä
99
Onhan tuo hieno suoritus Vimpelin Vedolta ansaitun mestaruuden kera. Sit se juttu mihin seuraoiminnan tulee kiinnittää huomiota liittyy enemmän toimiston puolelle kuin Saarikenttään, pelaajiin tms. "Vihriölöitä, Anttiloita" pitää pystyä koko ajan tuottamaan lisää jos aikoo kilpailussa pärjätä kun tuskin tjo toimisto pysyy nousevia tähtiä hyödyntämään yrityssopimusten ym. tulonhankinnan avulla. Siksi Vimpeli, Alajärvi, Kankaanpää jne ovat tärkeitä jatkossakin tuottaen valmiita pelaajia ns. talouskaupunkeihin.
 
Viestejä
73
Onnea Vimpeli ja Vimpelin Veto! Kirjoittelin omaa näkökulmaani siitä, miksi syksy päättyi pojan nostoon Saarikentällä! Ottakaa lukuun, jos kiinnostaa. :) (y)

Vimpelin Veto juhlii suomenmestaruutta kahden kivikovan kärkensä ansiosta

Ja toki jos haluaa rueta fiilistelemään jo ensi kautta, niin alla olevasta linkistä pääsee lueskelemaan listausta Superin joukkueiden tämän hetkisistä sopimustilanteista. Sielläkin Vimpelillä on pullat aika hyvin uunissa. 😃

Miesten Superpesiksen Siirtomarkkinat 2022
 
Viestejä
245
ViVe vahvistui kun Ruuska vaihtui Vainionpäähän. Finaalisarjan perusteella ei kahta sanaakaan etteikö Vainionpää olisi valtakunnan selkeä ykkönen roolissaan.
 
Viestejä
523
"Pelaajalla on oikeus mitaliin, kun hän on pelannut ko. sarjassa vähintään viidessä (5) ottelussa kauden aikana (runkosarja ja jatko-ottelut). Lisäksi mitalioikeus on pelinjohtajalla (max. 2 hlöä), valmentajalla (max. 2 hlöä), joukkueenjohtajalla (1 hlö) ja huoltajalla (max. 2 hlöä). Poikkeus: Viimeisessä ratkaisevassa ottelussa jaetaan mitalit kaikille pelin pöytäkirjaan merkityille pelaajille. "
Kiintoisa yksityiskohta tämä. Eli useissa lajeissa ja sarjoissa pelaaminen yhdessä finaaliottelussa riittää vaikkei muut ehdot täyty mutta tässä vaaditaan juurikin ratkaisevaa finaalia. Mikä on sinänsä jännää kun matematiikka edelleen sanoo että kolme voittoa täytyy ottaa. Eli jokainen voitto on vain kolmannes ratkaisusta, myös se kolmas. Toki jos kolmatta ei tule saa kaulaan hopeaa.
 
Viestejä
255
Pari päivää pöly laskeutunut ja alkaa olla kauden viimeisen pitkän viestin aika. Ratkaisupeliä en valitettavasti päässyt paikan päälle todistamaan, mutta ruudulta jo katsottu pariin otteeseen (ja tulee varmaan talven pimeinä iltoina katsottua vielä uudelleen). Samoja ajatuksia kun kahden ensimmäisen pelin jälkeen itse ottelusta: ei ollut missään nimessä mikään täydellinen ottelu Vedolta: ulkopelissä kaikki juoksut olivat enemmän tai vähemmän annettuja ja sisäpelissä lopullista niittiä ei saatu annettua useista momentumeista huolimatta. Tässäpä toisaalta finaalisarjan ja kauden yksi summaus, Veto voitti otteluita perustatekemiselläkin, välillä tuli niitä pöljiä päiviä, mutta heikommillakin suorituksilla napsittiin voittoja. Veto oli finaalisarjassa selvästi edellä sisäpelissä, kakkoskärjet olivat - kuten monesti todettu - aivan eri planeetalta. Lisäksi Vedon kotiuttajat olivat selvästi parempia. Jos olen oikein ynnännyt, Manse löi kolmeen otteluun yhden ainoan ns. ottamattoman juoksun (Puputin välilyönti Kaupissa jolla kavennus toisella jaksolla 1-2), Puhtimäen läpilyönti ensimmäisessä pelissä voidaan ottaa mukaan rimaa hipoen. Loput pinnat olivat mielestäni ulkopelivirheitä. Vedon juoksuista puolestaan valtaosa oli lyöntejä, joille ulkokenttä ei voinut mitään. Finaalit summa summarum: Manse ei voittanut yhtään jaksoa, joten jossitteluille ei varmaankaan jää juuri sijaa.

Miksi Vimpeli voitti mestaruuden vaikka oli kauden ennakkoarvioissa veikattu sijoille 3-4? Mielestäni isoin syy oli se, että useat pelaajat kehittyivät valtavasti edellisen kauden jälkeisistä odotusarvoista:

- Mikko Vihriälä saatettiin nähdä varamiehenä, mutta hänestä tulikin aivan ykköskorin kärkimies ja mestaruuteen riittävä koppari.
- Aleksi Lassila pelasi loistavasti kauden alusta loppuun mestarijoukkueen numero kakkosena kun ennen kautta oli 9 superin peliä vyöllä.
- Elmeri Anttila otti (joskin odotetusti) vielä seuraavan stepin sisäpelissä ja taistelee Vainionpään kanssa vuoden pesäpalloilija -tittelistä.
- Olli Heikkala pelasi pudotuspeleissä kenties uransa parasta ulkopeliä. Lisäksi elintärkeä rooli sisälläkin kakkoskärjessä.
- Severi Lassila pelasi aivan käsittämättömän kauden sisäpelissä, hän oli aivan uudestisyntynyt. Kenties tämänkin siivittämänä pelasi jopa omalle tasolleen loistokauden ulkopelissä. Kultaista räpylää taitaa tulla taas palkintokaappiin.
- Teemu Kinnunen pelasi aivan huikean kauden ja osoitti kaikki epäilykset vääriksi. Finaaleissa oli Puhtimäkeä parempi, siinä melko iso meriitti. Saas nähdä tuleeko valituksi vuoden lukkariksi, ei se vääryys olisi.
- Jere Saukko pelasi aivan maagisen kauden, sarjan paras kärkilyöntiprosentti ja isossa roolissa Vedon sisäpelissä tuomassa jalkoja lyöjätykkien ruoaksi.

Ylläolevat pelaajat antoivat selvästi odotuksia enemmän apuja joukkueelle. Näiden lisäksi Vainionpää piti vakuuttavan tasonsa, jota Seinäjoella on nähty. Mäkelä jatkoi viime kauden virettään (olisi voinut myös voittaa lyöjäkuninkuuden ykkösviulunsoittajana). Kanala oli kunnossa ollessaan täyttä timanttia. Lisäksi Rinta-Aho, Juho Heikkala ja Lauri Vihriälä pelasivat vahvat kaudet, kuten heiltä odotettiinkin. Koko joukkue onnistui loistavasti läpi kauden, pelinjohtokaksikkoa unohtamatta. Ja olihan tuo finaalien kahden kärjen pelaaminen yhdistettynä triple doubleen jokeripaidoissa, melko mahtavaa. Viimeisessäkin ottelussa kaksi paloa ja neljä lyöjää jäljellä, Kanala kärkeen, Severi vaihtoi kakkoselle, JP leikiten kolmoselle ja Mäksä kotiutti. Aivan tyhjästä tehtiin monia juoksuja, ei varmaankaan ollut helppoa seurattavaa vastustajille.

Jos taas mietin koko kauden tarinaa, on sieltäkin löydettävissä vahvistavia vastoinkäymisiä, joita lähes aina mestarijoukkueiden kausissa löytyy:

- Kanalan loukkaantumiset. Tästä johtuen Aleksi sai kasvaa isoon sisäpelirooliin, eli tämä kääntyi isossa kuvassa jopa voiton puolelle. Lisäksi Kanalaa väläyteltiin ennen kauden alkua jopa koppariksi, joten Vihriälän unelmakausikin olisi voinut jäädä tekemättä ilman näitä kaiman loukkeja.
- Kitee -sarja: Tämä oli nyt jälkikäteen ajateltuna se kova koetinkivi. Puolivälierissä runkosarjavoittaja vastaan kahdeksas, kaikki tietää millaiset paineet siinä on suosikilla. Kitee pelasi loistavasti, onnistui kotona voittamaan jakson upean pajatsontyhjennyksen avulla, ja jatkopalloilta koko ottelun. Melko paineinen tilanne oli varmasti kolmas peli kotona, ja ratkaisupelikin oli todella tiukka. Tämä sarja oli varmasti henkisesti kova joukkueelle, kun pelissä ei ollut mitään muuta kuin hävittävää. Loppukausi olikin vapautuneempaa.
- Lisäksi merkittävissä otteluissa oli yksittäisiä hetkiä, jolloin oli iso vuori kiivettävänä, ja siinä onnistuttiin. Esimerkiksi neljännessä puolivälierässä Kitee johti ensimmäistä jaksoa 4-0, ja Veto tuli yksittäisillä lyönneillä takaa ohi. Tuossa kun ensimmäinen jakso olisi mennyt Kiteelle, olisi voinut hiipiä jo mieleen että puolivälierissä joudutaan viidenteen otteluun, jossa häviö tarkoittaisi yhtä historian isoimmista yllätyksistä. Samoin Joensuussa toisessa välierässä viimeisen tasoittavalla nousu jaksotasuriin kertoi joukkueen luonteesta. Tällaisissa paikoissa tällaisella osumisprosentilla ei edellisten kausien joukkueet nousseet. Edellisten vuosien pettymykset olivat varmasti nostaneet pelaajien voitonnälkää ja tämä näkyi pitkin kesää.

Lopullinen niitti oli mielestäni Kanalan onnistunut paluu välieriin ja finaaleihin. Ennen Kanalan loukkaantumista Veto oli aivan loistovireessä ja silloin jo tuntui, että kun on kaksi näin hyvää kärkeä näillä jokereilla maustettuina niin on vaikea joukkue pysäyttää. Kanalan paluu vähensi varmasti ykköskärjen (erityisesti Aleksin) onnistumispaineita. Ykköskärjestä voitiin huolettomasti tyhjentää kenttä yhden palon jälkeen, kuten finaaleissa monesti tehtiinkin. Lisäksi Kanala oli varmasti tietynlainen plan B numeroksi 2, jos Aleksilla ei olisi onnistunut. Ilman Kanalaa Aleksi olisi ollut ainut vaihtoehto kakkoseksi. Lisäksi Kanala pelasi äärimmäisen hyvin pitkän tauon jälkeenkin, ja oli isossa roolissa sisäpelissä välierissä ja finaaleissa.

Vielä muutamia upeita faktoja mestarijoukkueen kaudesta:

- 40 ottelua, joista vain 5 tappiota.
- Tappioista ei yhtään kotikentällä. Lisäksi tappioista vain yksi suoraan, ilman jatkopalloja (sielläkin kokoonpanosta puuttui mm. Rinta-Aho ja Kanala).
- Välierissä ja finaaleissa ei yhtään hävittyä jaksoa.
- Joukkue lähestulkoon kokonaan oman juniorimyllyn hedelmiä.

Viiden vuoden jälkeen maistuu kyllä äärimmäisen hyvältä, ja fiilistä nostaa nämä nuoret kaverit, jotka pelasivat päärooleissa hämmästyttävän hyvin. Ensi kaudelle pullat ovat hienosti uunissa, sopimukset puuttuvat vain Ollilta ja Mäksältä. Mäksälle toivon erityisesti vielä jatkoja, Olliakaan ei aivan helppo ole korvata, toivottavasti jatkaa. Case kolmoskorin somekäytöksestä mestaruuden ratkettua voi olla montaa mieltä. Itse olen sitä mieltä, että ehkä meni hieman yli ja yksi kuitti olisi riittänyt. En kuitenkaan anna tuon pilata fiilistä.
 
Viestejä
166
Pari päivää pöly laskeutunut ja alkaa olla kauden viimeisen pitkän viestin aika. Ratkaisupeliä en valitettavasti päässyt paikan päälle todistamaan, mutta ruudulta jo katsottu pariin otteeseen (ja tulee varmaan talven pimeinä iltoina katsottua vielä uudelleen). Samoja ajatuksia kun kahden ensimmäisen pelin jälkeen itse ottelusta: ei ollut missään nimessä mikään täydellinen ottelu Vedolta: ulkopelissä kaikki juoksut olivat enemmän tai vähemmän annettuja ja sisäpelissä lopullista niittiä ei saatu annettua useista momentumeista huolimatta. Tässäpä toisaalta finaalisarjan ja kauden yksi summaus, Veto voitti otteluita perustatekemiselläkin, välillä tuli niitä pöljiä päiviä, mutta heikommillakin suorituksilla napsittiin voittoja. Veto oli finaalisarjassa selvästi edellä sisäpelissä, kakkoskärjet olivat - kuten monesti todettu - aivan eri planeetalta. Lisäksi Vedon kotiuttajat olivat selvästi parempia. Jos olen oikein ynnännyt, Manse löi kolmeen otteluun yhden ainoan ns. ottamattoman juoksun (Puputin välilyönti Kaupissa jolla kavennus toisella jaksolla 1-2), Puhtimäen läpilyönti ensimmäisessä pelissä voidaan ottaa mukaan rimaa hipoen. Loput pinnat olivat mielestäni ulkopelivirheitä. Vedon juoksuista puolestaan valtaosa oli lyöntejä, joille ulkokenttä ei voinut mitään. Finaalit summa summarum: Manse ei voittanut yhtään jaksoa, joten jossitteluille ei varmaankaan jää juuri sijaa.

Miksi Vimpeli voitti mestaruuden vaikka oli kauden ennakkoarvioissa veikattu sijoille 3-4? Mielestäni isoin syy oli se, että useat pelaajat kehittyivät valtavasti edellisen kauden jälkeisistä odotusarvoista:

- Mikko Vihriälä saatettiin nähdä varamiehenä, mutta hänestä tulikin aivan ykköskorin kärkimies ja mestaruuteen riittävä koppari.
- Aleksi Lassila pelasi loistavasti kauden alusta loppuun mestarijoukkueen numero kakkosena kun ennen kautta oli 9 superin peliä vyöllä.
- Elmeri Anttila otti (joskin odotetusti) vielä seuraavan stepin sisäpelissä ja taistelee Vainionpään kanssa vuoden pesäpalloilija -tittelistä.
- Olli Heikkala pelasi pudotuspeleissä kenties uransa parasta ulkopeliä. Lisäksi elintärkeä rooli sisälläkin kakkoskärjessä.
- Severi Lassila pelasi aivan käsittämättömän kauden sisäpelissä, hän oli aivan uudestisyntynyt. Kenties tämänkin siivittämänä pelasi jopa omalle tasolleen loistokauden ulkopelissä. Kultaista räpylää taitaa tulla taas palkintokaappiin.
- Teemu Kinnunen pelasi aivan huikean kauden ja osoitti kaikki epäilykset vääriksi. Finaaleissa oli Puhtimäkeä parempi, siinä melko iso meriitti. Saas nähdä tuleeko valituksi vuoden lukkariksi, ei se vääryys olisi.
- Jere Saukko pelasi aivan maagisen kauden, sarjan paras kärkilyöntiprosentti ja isossa roolissa Vedon sisäpelissä tuomassa jalkoja lyöjätykkien ruoaksi.

Ylläolevat pelaajat antoivat selvästi odotuksia enemmän apuja joukkueelle. Näiden lisäksi Vainionpää piti vakuuttavan tasonsa, jota Seinäjoella on nähty. Mäkelä jatkoi viime kauden virettään (olisi voinut myös voittaa lyöjäkuninkuuden ykkösviulunsoittajana). Kanala oli kunnossa ollessaan täyttä timanttia. Lisäksi Rinta-Aho, Juho Heikkala ja Lauri Vihriälä pelasivat vahvat kaudet, kuten heiltä odotettiinkin. Koko joukkue onnistui loistavasti läpi kauden, pelinjohtokaksikkoa unohtamatta. Ja olihan tuo finaalien kahden kärjen pelaaminen yhdistettynä triple doubleen jokeripaidoissa, melko mahtavaa. Viimeisessäkin ottelussa kaksi paloa ja neljä lyöjää jäljellä, Kanala kärkeen, Severi vaihtoi kakkoselle, JP leikiten kolmoselle ja Mäksä kotiutti. Aivan tyhjästä tehtiin monia juoksuja, ei varmaankaan ollut helppoa seurattavaa vastustajille.

Jos taas mietin koko kauden tarinaa, on sieltäkin löydettävissä vahvistavia vastoinkäymisiä, joita lähes aina mestarijoukkueiden kausissa löytyy:

- Kanalan loukkaantumiset. Tästä johtuen Aleksi sai kasvaa isoon sisäpelirooliin, eli tämä kääntyi isossa kuvassa jopa voiton puolelle. Lisäksi Kanalaa väläyteltiin ennen kauden alkua jopa koppariksi, joten Vihriälän unelmakausikin olisi voinut jäädä tekemättä ilman näitä kaiman loukkeja.
- Kitee -sarja: Tämä oli nyt jälkikäteen ajateltuna se kova koetinkivi. Puolivälierissä runkosarjavoittaja vastaan kahdeksas, kaikki tietää millaiset paineet siinä on suosikilla. Kitee pelasi loistavasti, onnistui kotona voittamaan jakson upean pajatsontyhjennyksen avulla, ja jatkopalloilta koko ottelun. Melko paineinen tilanne oli varmasti kolmas peli kotona, ja ratkaisupelikin oli todella tiukka. Tämä sarja oli varmasti henkisesti kova joukkueelle, kun pelissä ei ollut mitään muuta kuin hävittävää. Loppukausi olikin vapautuneempaa.
- Lisäksi merkittävissä otteluissa oli yksittäisiä hetkiä, jolloin oli iso vuori kiivettävänä, ja siinä onnistuttiin. Esimerkiksi neljännessä puolivälierässä Kitee johti ensimmäistä jaksoa 4-0, ja Veto tuli yksittäisillä lyönneillä takaa ohi. Tuossa kun ensimmäinen jakso olisi mennyt Kiteelle, olisi voinut hiipiä jo mieleen että puolivälierissä joudutaan viidenteen otteluun, jossa häviö tarkoittaisi yhtä historian isoimmista yllätyksistä. Samoin Joensuussa toisessa välierässä viimeisen tasoittavalla nousu jaksotasuriin kertoi joukkueen luonteesta. Tällaisissa paikoissa tällaisella osumisprosentilla ei edellisten kausien joukkueet nousseet. Edellisten vuosien pettymykset olivat varmasti nostaneet pelaajien voitonnälkää ja tämä näkyi pitkin kesää.

Lopullinen niitti oli mielestäni Kanalan onnistunut paluu välieriin ja finaaleihin. Ennen Kanalan loukkaantumista Veto oli aivan loistovireessä ja silloin jo tuntui, että kun on kaksi näin hyvää kärkeä näillä jokereilla maustettuina niin on vaikea joukkue pysäyttää. Kanalan paluu vähensi varmasti ykköskärjen (erityisesti Aleksin) onnistumispaineita. Ykköskärjestä voitiin huolettomasti tyhjentää kenttä yhden palon jälkeen, kuten finaaleissa monesti tehtiinkin. Lisäksi Kanala oli varmasti tietynlainen plan B numeroksi 2, jos Aleksilla ei olisi onnistunut. Ilman Kanalaa Aleksi olisi ollut ainut vaihtoehto kakkoseksi. Lisäksi Kanala pelasi äärimmäisen hyvin pitkän tauon jälkeenkin, ja oli isossa roolissa sisäpelissä välierissä ja finaaleissa.

Vielä muutamia upeita faktoja mestarijoukkueen kaudesta:

- 40 ottelua, joista vain 5 tappiota.
- Tappioista ei yhtään kotikentällä. Lisäksi tappioista vain yksi suoraan, ilman jatkopalloja (sielläkin kokoonpanosta puuttui mm. Rinta-Aho ja Kanala).
- Välierissä ja finaaleissa ei yhtään hävittyä jaksoa.
- Joukkue lähestulkoon kokonaan oman juniorimyllyn hedelmiä.

Viiden vuoden jälkeen maistuu kyllä äärimmäisen hyvältä, ja fiilistä nostaa nämä nuoret kaverit, jotka pelasivat päärooleissa hämmästyttävän hyvin. Ensi kaudelle pullat ovat hienosti uunissa, sopimukset puuttuvat vain Ollilta ja Mäksältä. Mäksälle toivon erityisesti vielä jatkoja, Olliakaan ei aivan helppo ole korvata, toivottavasti jatkaa. Case kolmoskorin somekäytöksestä mestaruuden ratkettua voi olla montaa mieltä. Itse olen sitä mieltä, että ehkä meni hieman yli ja yksi kuitti olisi riittänyt. En kuitenkaan anna tuon pilata fiilistä.
Tää oli todella hyvä summaus kaudesta.
Samaa mieltä erityisesti Severin sisäpelistä, aikamoinen parannus edellisiin kausiin, mies oli kun uudesti syntynyt. Erityisen paljon lämmittää myös meidän nuoren koppari kaksikon peli, Vihriälä-Anttila saattaa olla parivaljakko, josta voimme nauttia vielä useamman vuoden. Muutenkin onnistujia joukkue täynnä. Tätä joukkuetta voi olla hankala vahvistaa tulevalle kaudelle, mutta katsotaan mitä tapahtuu. Kyllä tästä vaan niin nauttii, mutta samaan aikaan jo mielenkiinnolla seurailee pelaajasiirtoja ensi kautta ajatellen. Pitkä talvi edessä, mutta kyllä tämä mestaruus lämmittää mieltä vielä pitkään.
 
Viestejä
57
Vedolla sarjan parhaat jokerit. Kanalaa kaivataan peleihin, kyseessä kuitenkin pelaaja eikä junnu. Numero 2 Lassilalle liian kova paikka syksyn peleihin vielä tänä vuonna. Kakkoskärkeen taso riittää.

Enemmän se on niin päin minusta, että kakkoskärki kaipaa Lassilaa. Veto pystyy pelaamaan todella tehokkaasti kahdella kärjellä Lassilan ollessa siellä vaihtomiehenä.
Onnea veto mestaruudesta ja hienoa että vedolla tuollainen(kin) pelimies kuin a. lassila. Aika hurja oli kesä nuorella miehellä. Niskanen tiesi mitä teki vaikka täällä osa oli kovasti eri mieltä pitkin kesää🤣
Lassila taisi käyttää vain optionsa ensi vuodesta, uskomatonta jos ei veto tarjonnut pidempää sopimusta, vientiä varmaan on.
 
Viestejä
697
Onnea veto mestaruudesta ja hienoa että vedolla tuollainen(kin) pelimies kuin a. lassila. Aika hurja oli kesä nuorella miehellä. Niskanen tiesi mitä teki vaikka täällä osa oli kovasti eri mieltä pitkin kesää🤣
Lassila taisi käyttää vain optionsa ensi vuodesta, uskomatonta jos ei veto tarjonnut pidempää sopimusta, vientiä varmaan on.
Vetohan on tosiaan tunnettu siitä, ettei se rekrytoi junioreitaan muiden seurojen tapaan, vaan ”päästää” heidät pois.
 
Viestejä
467
Vetohan on tosiaan tunnettu siitä, ettei se rekrytoi junioreitaan muiden seurojen tapaan, vaan ”päästää” heidät pois.
Onko tämä sarkasmia? Ketä täältä on päästetty pois? Ja jos joku tahtoo mennä, niin ei ketään voi väkisin pitää.

Nytkin Vihriälä, Lassila, Anttila, Rinta-aho, Lassila, Mäkelä ja Vihriälä kaikki omia kasvatteja ja Heikkalat, Kanala ja Saukko yhteistyöseuroista tai lähialueelta. Kinnunen ja Vainionpää täsmävahvistuksia.
 
Viestejä
697
Onko tämä sarkasmia? Ketä täältä on päästetty pois? Ja jos joku tahtoo mennä, niin ei ketään voi väkisin pitää.

Nytkin Vihriälä, Lassila, Anttila, Rinta-aho, Lassila, Mäkelä ja Vihriälä kaikki omia kasvatteja ja Heikkalat, Kanala ja Saukko yhteistyöseuroista tai lähialueelta. Kinnunen ja Vainionpää täsmävahvistuksia.
No tietysti oli puoleltani sulaa ilkeilyä. Nimimerkin, jota kommentoin, epäily oli samaa luokkaa kuin tämä: jos lujalyöntistä jokeria kaivataan, miksi palkattiin Vainionpää.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös