Tyhmät kysymykset pesäpallosta

[Räpylävirhe]

"Lyönti on kaksoislyönti, eli pallo osuu lyödessä useammin kuin kerran mailaan"
Lyhyissä juuri ja juuri ymmärrän tämän, mutta kuinka voidaan tuomita kaksoislyönti, kun lyöjä vetää sen mikä vartalosta lähtee? Pitää olla melko nopea kaveri kun siinä tilanteessa pystyy useamman kerran palloon osumaan.

 

[kakkoskärki]

"Lyönti on kaksoislyönti, eli pallo osuu lyödessä useammin kuin kerran mailaan"
Lyhyissä juuri ja juuri ymmärrän tämän, mutta kuinka voidaan tuomita kaksoislyönti, kun lyöjä vetää sen mikä vartalosta lähtee? Pitää olla melko nopea kaveri kun siinä tilanteessa pystyy useamman kerran palloon osumaan.

Kyllähän varsilyönnit lyödään yleensä täysiä ainakin jos haluaa hämätä ulkokenttää ja siitä voi tulla kaksari. En nyt keksi yhtäkkiä, miten kovasta peruslyönnistä, joka lyödään mailan lyöntialueella, voisi tulla kaksari?

 

[Juuret]

Kun varsilyönneistä puhe, niin eroaako vanhalla 1970/80 luvulla lyödyllä puumailalla lyötö varsilyönti paljoa nykypäivän alumiini tms nykymateriaaleilla lyödyistä? Tuleeko sama lopputulos vai pitääkö löjän säätää tms. verrattuna vanhaan aikaan? Ehkä en osaa kysyä tätä oikein kun vastaajissa ei varmankaan ole puumailan käyttäjiä, olihan siellä ne kanakerroksetkin puumailojen tykkiosaston päällä mutta mennyt on mennyttä ...

 

[kehäkolme]

Kun varsilyönneistä puhe, niin eroaako vanhalla 1970/80 luvulla lyödyllä puumailalla lyötö varsilyönti paljoa nykypäivän alumiini tms nykymateriaaleilla lyödyistä? Tuleeko sama lopputulos vai pitääkö löjän säätää tms. verrattuna vanhaan aikaan? Ehkä en osaa kysyä tätä oikein kun vastaajissa ei varmankaan ole puumailan käyttäjiä, olihan siellä ne kanakerroksetkin puumailojen tykkiosaston päällä mutta mennyt on mennyttä ...

Lyöntihän sinänsä ei eroa teknisenä suorituksena eikä lopputuloksena. Ihan fysiikan lakien mukaan alapalloon lyöty "sivuosuma" tuottaa sen kierteen taaksepäin mikä jarruttaa pallon etenemistä. Periaatteessa sillä osuman lähteellä ei ole merkitystä.

Toki välineet ovat kehittyneet ja tehot kasvaneet, joten marginaalisia eroja voi olla jos laitetaan myytinmurtajat asialle. Mutta kysymyksen asetteluun suora vastaus: ei eroa.

Alumiinimailaa en ole eläissäni kädessä pitänyt.

 

[pintakraapaasu]

Tästä tuleekin seuraava tyhmä kysymys, eli: mikä on alkuaan kaksoislyöntikiellon peruste? Ymmärrän että toinen lyöntiliike (esim että lyöjä lähtisi ulkokentälle pompottamaan mailalla palloa) on syytä kieltää, mutta mitä haittaa tai vaaraa kahdesta tiheätahtisesta osumasta yhdellä lyöntiliikkeellä on?

 

[Pystärilaaka]

Tästä tuleekin seuraava tyhmä kysymys, eli: mikä on alkuaan kaksoislyöntikiellon peruste? Ymmärrän että toinen lyöntiliike (esim että lyöjä lähtisi ulkokentälle pompottamaan mailalla palloa) on syytä kieltää, mutta mitä haittaa tai vaaraa kahdesta tiheätahtisesta osumasta yhdellä lyöntiliikkeellä on?

Eiköhän se riitä kiellon syyksi, että palloon saa lyödä vain yhden osuman yhdellä lyönnillä. Kaksoisosuma aiheuttaa ulkokentän kannalta täysin ennakoimattoman lyönnin suunnan ja joskus tulee myös vaaratilanteita etukenttäpelaajille sen takia esim. epäonnistuneissa varsilyönneissä.

 

[Heka]

Mitä se prosenttipeli oikein tarkoittaa? Sotkamoa siitä on syytetty erityisesti. Minä en vajavaisilla tiedoillani oikein erota mikä joukkue sitä pelaa ja mikä ei. Olen ymmärtänyt niin, että ko. pelimuodossa haetaan aina se todennäköisin haluttuun lopputulokseen johtava ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan esim. se, että yritetään tilanne tehdä lyöjäjokerille. Toisaalta taas, jos ei pelata prosenttipalloa, niin tehdään yllätysottoja. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, koska kyllä Manse ja lähes kaikki muut, ehkä ViVeä lukuunottamatta, esim. jättävät lyöjiä välistä hakeakseen sitä etukäteen ajateltua parasta vaihtoehtoa. Tai lyödään kolmannella koppi, vaikka etupesät ovat täynnä, mutta ei niitä nopeimpia jalkoja. Toisaalta kyllä Jymykin teki yllätysottoja ainakin Niko Korhosella. Joten selittäisitkö joku viisaampi, miten Jymyn peli eroaa Mansen, Koplan tai Tahkon pelistä. Enkä tarkoita ainoastaan tämän vuoden pelejä, vaan pelaamista pitemmältä ajalta.

 

[Pystärilaaka]

Mitä se prosenttipeli oikein tarkoittaa? Sotkamoa siitä on syytetty erityisesti. Minä en vajavaisilla tiedoillani oikein erota mikä joukkue sitä pelaa ja mikä ei. Olen ymmärtänyt niin, että ko. pelimuodossa haetaan aina se todennäköisin haluttuun lopputulokseen johtava ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan esim. se, että yritetään tilanne tehdä lyöjäjokerille. Toisaalta taas, jos ei pelata prosenttipalloa, niin tehdään yllätysottoja. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, koska kyllä Manse ja lähes kaikki muut, ehkä ViVeä lukuunottamatta, esim. jättävät lyöjiä välistä hakeakseen sitä etukäteen ajateltua parasta vaihtoehtoa. Tai lyödään kolmannella koppi, vaikka etupesät ovat täynnä, mutta ei niitä nopeimpia jalkoja. Toisaalta kyllä Jymykin teki yllätysottoja ainakin Niko Korhosella. Joten selittäisitkö joku viisaampi, miten Jymyn peli eroaa Mansen, Koplan tai Tahkon pelistä. Enkä tarkoita ainoastaan tämän vuoden pelejä, vaan pelaamista pitemmältä ajalta.

Kaikkien joukkueiden perustaktiikka on siinä mielessä saman kaltainen, että halutaan nopeita jalkoja kentälle, parhaat vaihtajat vaihtamaan ja mörssäreille tilannetta päälle. Siinä ei varmaan suuria eroja ole.

Minä olen ymmärtänyt prosenttipelin niin, että sen ytimessä on aika ja todennäköisyys. Mitataan, kuinka paljon aikaa etenijällä kuluu pesänväliin. Mikä on helpoin/varmin/paras lyönti, joka riittää ko. etenijälle? Esim. jos lyödään ykköstilanteeseen koukku Vainikaiselle, kuinka isolla prosentilla sillä syntyy vaihto? Jos todennäköisyys on riittävä, ei kannata lähteä lyömään kovaa lukijoita vastaan.

Nykyisellään kaikki superin joukkueet pyrkivät pelaamaan prosenttipeliä, mutta edellytykset ovat hyvin erilaiset. Vastustajan lukkarilla ja ulkopelaajilla on myös iso vaikutus, miten prosenttipeliä voidaan pelata. Jos "Vainikaiselle koukkua" voidaan käyttää yhtä ykkösvahtia vastaan jatkuvasti, toista vastaan sillä ei saada vaihtoja riittävästi. Pitää keksiä jotain muuta.

 

[Heka]

Kiitos vastauksesta. Näin kyllä minäkin ajattelen prosenttipelistä. Mutta se vielä selvinnyt miksi Jymyä ”syytetään” tästä. Nytkin toivotaan, että Komulaisen aika olisi ohi, että päästäisiin siitä hiivatin prosenttipelistä eroon.

 

[sorza]

Kun tänään katsoin junnujen finaalia, KPL kaari vetosi Komulaisen syöttöä matalaksi. Syöttötuomari kumminkin näytti tangentti väärän. Kysymys onkin, että onko syöttötuomarilla oikeus/velvollisuus kertoa näyttönsä lisäksi, oliko syöttö muuten väärä?

Jatkokysymyksenä vielä, että millä perusteella väärä näytetään, jos syöttö on kaikilla mahdollisilla tavoin väärä eli tangentti, väärä puoli, alkuasento, lautasen välitön läheisyys, syöttö liike, matala ja lautasväärä? Onko muita vääriä muuten olemassa?

 

[MieVaan]

Kun tänään katsoin junnujen finaalia, KPL kaari vetosi Komulaisen syöttöä matalaksi. Syöttötuomari kumminkin näytti tangentti väärän. Kysymys onkin, että onko syöttötuomarilla oikeus/velvollisuus kertoa näyttönsä lisäksi, oliko syöttö muuten väärä?

Jatkokysymyksenä vielä, että millä perusteella väärä näytetään, jos syöttö on kaikilla mahdollisilla tavoin väärä eli tangentti, väärä puoli, alkuasento, lautasen välitön läheisyys, syöttö liike, matala ja lautasväärä? Onko muita vääriä muuten olemassa?

mistä muuten tiesit, että Kopla vetosi matalaa eikä sitä tangettia?

Isossa kuvassa sääntöjen mukaan

​

Vääräksi tuomitussa syötössä on ilmoitettava virheen laatu, ensisijaisena syöttöoikeuden puuttuminen, toisena pallo ei osu lautaseen ja kolmantena tekninen virhe.​

Eli mielestäni tuomari kertoo vain ensimmäisen syyn.

Sitten tekniset virheet menee käsittääkseni niin kuin ne on säännöissä lueteltu ja lopuksi matala on listassa viimeisenä. Eli sjoittuminen, alkuasento, syöttöliike, väistyminen, matala.

väärältä puolelta syöttäminen ei ole väärä vaan mitätön edellyttäen tietty että lyöjä ilmoittanut puolen. Mitätöimiseen on sitten nippu muitakin syitä. Lautasen välitön läheisyys kait kuuluu alkuasentoon säännöissä tai toistepäin alkuasennossa on useita osia - ainakin pysähtyminen, pallon näkyvillä olo (?)käsien asento, sijoittuminen. Samoin kuin syöttöliikkeessä on monia elementtejä.

Säännöt IV jakso voi tiirailla.

 

[sorza]

mistä muuten tiesit, että Kopla vetosi matalaa eikä sitä tangettia?

Perustin käsityksen siihen, että lähetyksen kommentaattoreista toinen (Kiiskinen ja Hyvönen) näin kertoi ja omaan oletukseen, että tangentti olisi huudettu heti pallon lähtiessä kädestä ja mielestäni huuto tuli siihen nähden myöhässä. Toinen kommentaattoreista myös sanoi, että Komulainen on useamman saanut syöttää tangettiväärällä ja ne menivät läpi. Katsoin myös itse, että Komulaisen jalat ei ihan oikein ollut joissakin syötöissä, mutta lyöjän lyödessä ihan sama mitä/mistä/miten syöttää.

Väärältä puolelta syöttö oli minun väärä tulkinta, koska sain käsityksen sen olevan väärä eikä mitätön, kun Eronen ja Tokkari sitä kävi läpi. Ehkä sen uudelleen katsomisella voisi saada oikean käsityksen.

Tiedän myös, että kaikki olisi säännöistä luettavissa, mutta Pesiksen säännöt ovat niin monitulkintaiset ja rönsyilevät, että helpompi täältä kysyä, kun joku muukin saattaa samoja pähkäillä niin saavat vastauksen samalla.

 

[betkit]

Isossa kuvassa sääntöjen mukaan

​

Vääräksi tuomitussa syötössä on ilmoitettava virheen laatu, ensisijaisena syöttöoikeuden puuttuminen, toisena pallo ei osu lautaseen ja kolmantena tekninen virhe.​

Eli mielestäni tuomari kertoo vain ensimmäisen syyn.

Sitten tekniset virheet menee käsittääkseni niin kuin ne on säännöissä lueteltu ja lopuksi matala on listassa viimeisenä. Eli sjoittuminen, alkuasento, syöttöliike, väistyminen, matala.

Tapahtumajärjestyksessä ensimmäisen syyn ja vain sen kertominen olisi mielestäni kaikkein loogisinta, koska sen jälkeisiä asioita syöttärin ei periaatteessa tarvitse edes seurata. Jos lukkarilla on varpaat lautasen päällä niin sen jälkeen ei tarvitsisi enää muuta katsoakaan kuin että lyökö lyöjä vai jättääkö lyömättä. Tuo lautaseen osuminenhan on lisätty omana kohtanaan kaiketikin vasta tämä vuoden sääntökirjaan, joten nyt pitää sitten vielä seurata tuota lautaseen osumistakin. Vanhassa versiossa oli eritelty vain ensisijaisena syöttöoikeuden puuttuminen ja toisena tekninen virhe, jollaiseksi sitten ohi lautasen pudonnutkin syöttö katsottiin. Pahan linkun kohdalla on tietysti helpompi tuomita vain lautasväärä kuin arvioida sen korkeutta, joten vaikkapa sillä voi tuota nykyistä järjestystä perustella.

 

[Tangenttivirhe]

Kasvattajaseuran määräytyminen
Kasvattajaseura taitaa nykyään olla se, mihin on eka lisenssi ostettu?
Mistä vuodesta lähtien muutos on ollu voimassa?

 

[Nape]

2003 ja myöhemmin syntyneillä kasvattajaseura on se, mihin ensimmäinen kilpailulisenssi on ostettu.
2002 - 1992 syntyneillä kasvattajaseura on se, jolla on ollut pelaajaoikeudet kahtena pelikautena, kun pelaaja on ollut 13-, 14- ja 15-vuotias.

Jälkimmäiseen kahden kauden tapaukseen sopii hyvin esimerkiksi Ida Lähde, joka aloitti pesäpallon SiiPessä. Idan ollessa n. 13-14 vuotias, perhe muutti Turkuun, joten kasvattajaseura on Turku-Pesis.

 

[ssehta]

Minua kiinnostaa kuulla palstalaisten näkemyksiä siitä milloin taktisia pudotuksia kannattaa tehdä. Näppituntuma on, että superissa pudetetaan ehkä vähän usammin kuin mitä kannattaisi.

Itse pudottaisin seuraavissa tilanteissa: 1) tuplahaavan estämiseksi, 2) jos on ykkös-kolmostilanne, taululla kaksi paloa, sisäpelijoukkue haluaa täyttää etupesät ja lyöjiä on vielä enemmän kuin kolme, 3) jos kenttä on tyhjä ja kopin lyönyt henkilöä ei voi kuvitella etenijäksi, 4) jos on takatilanne ja lyöjiä on vielä roimasti.

Ennen välistäjättösääntöä ja kahden juoksun vaatimusta yhdelle lyöntikierrokselle pudottaminen oli järkevää huomattavasti useammin, mutta minusta tuntuu, että vieläkin pudotellaan aika anteliaasti. Usein melo nopeitakin etenijöitä lasketaan kentälle vaan pakkotilanteen saamiseksi päälle. Ymmärrän toki, että on hankalaa kun sisäpelijoukkue pääsee kokeilemaan vapaila lyönneillä kotiutuksia, mutta onko se paljon pahempi kuin helpot takaetenemiset?

Vai ajattelenko tästä täysin väärin?

 

[Pystärilaaka]

Minua kiinnostaa kuulla palstalaisten näkemyksiä siitä milloin taktisia pudotuksia kannattaa tehdä. Näppituntuma on, että superissa pudetetaan ehkä vähän usammin kuin mitä kannattaisi.

Itse pudottaisin seuraavissa tilanteissa: 1) tuplahaavan estämiseksi, 2) jos on ykkös-kolmostilanne, taululla kaksi paloa, sisäpelijoukkue haluaa täyttää etupesät ja lyöjiä on vielä enemmän kuin kolme, 3) jos kenttä on tyhjä ja kopin lyönyt henkilöä ei voi kuvitella etenijäksi, 4) jos on takatilanne ja lyöjiä on vielä roimasti.

Ennen välistäjättösääntöä ja kahden juoksun vaatimusta yhdelle lyöntikierrokselle pudottaminen oli järkevää huomattavasti useammin, mutta minusta tuntuu, että vieläkin pudotellaan aika anteliaasti. Usein melo nopeitakin etenijöitä lasketaan kentälle vaan pakkotilanteen saamiseksi päälle. Ymmärrän toki, että on hankalaa kun sisäpelijoukkue pääsee kokeilemaan vapaila lyönneillä kotiutuksia, mutta onko se paljon pahempi kuin helpot takaetenemiset?

Vai ajattelenko tästä täysin väärin?

Ajattelet 😂

 

[kontiola]

Ajattelet 😂

Voi anteeksi: Tämän ketjun nimi on tyhmät kysymykset pesäpallosta.
Perustettaisko uus? "Tyhmät vastaukset pesäpallosta". Sellainen, jossa voi vapautuneesti käyttää itkunauruhymiöiden koko kirjoa, kun siltä tuntuu, purkaa turhautumista pesismaailman tyhmyyksiin ja ilmaistaa omaa ylemmyyttä?

 

[kontiola]

Jaa, onhan täällä sentään jo tämä: Vitutusketju
Ja tämä:Kun oikein keljuttaa-ketju
joista voi valita hetken mielentilaan sopivimman.

Toisaalta voisi täällä olla myös ketju otsikolla "Mikä kaikki ihan aiheesta ottaa tai on viime aikoina ottanut pirusti päähän pesäpallopiireissä, pesäpalloliitossa, pesiksen satavuotisjuhlavuodessa ja [VAPAASTI TÄYTETTÄVÄ PESISAIHEINEN KOHTA]"

Supervuoro on ainutlaatuinen foorumi, jossa on tosi paljon kokemusta ja tietämystä itseni kaltaisten innokkaiden, pesiksellisesti vähän tollojen suhteellisen hiljattain lajille sydämensä menettäneiden taviskatselijoiden ja muiden perusentusiastien lisäksi - myös tyyppejä, jotka eivät seuraa Twitteriä, instaa tai facea eivätkä tule koskaan seuraamaan, ja joita (itseni tavoin) ottaa myös hitusen ainakin välillä päähän "Erosen Twitterissä oli", "Puhtiksen instalivessä oli" ja "FBPesäpallojuttuja -keskusteluissa oli..." tyyppiset "se siitä ja loput kirjeessä"-heittelyt, joiden sanoma on jotakuinkin "joo siellä puhuttiin (jo) tästä, menkää sinne itse ja etsikää, jos jaksatte." Kun en minä ainakaan jaksa enkä viitsi, rajansa kaikella.

Tänne on myös helpompi kirjoittaa pitempiä, perustellumpia ja analyyttisiä puheenvuoroja ja käydä järjellistä keskustelua.

Terveisin nimimerkki "Supervuoron potentiaali maksimaaliseen käyttöön ja lisää mahdollisuuksia sanoa painavia sanoja siitä mistä on sanottava painavia sanoja." eli "Naljailut naljailuina mutta perunat perunoina". PS Lainaan vielä @Mr.Orange a (ainakin osapuilleen): Piis änd lav.

 

[Pystärilaaka]

Voi anteeksi: Tämän ketjun nimi on tyhmät kysymykset pesäpallosta.
Perustettaisko uus? "Tyhmät vastaukset pesäpallosta". Sellainen, jossa voi vapautuneesti käyttää itkunauruhymiöiden koko kirjoa, kun siltä tuntuu, purkaa turhautumista pesismaailman tyhmyyksiin ja ilmaistaa omaa ylemmyyttä?

Ei tarvitse pyytää anteeksi, ainakaan minulta.