Tässä osassa muistellaan menneitä

[MieVaan]

Tosin jostain syystä tuossa on ensimmäiseksi otteluksi merkitty Lohi - KaMa 2.5.1982, kummassakaan ei ole ehkä pelannut..

Kauden alkua, on voinut olla vuokralla tai siirtynyt vasta kauden alettua. Myös M. Rasilainen näyttää ton matsin tilastoissaan.

 

[Räpylävirhe]

Muistaako kukaan vanhemman polven edustaja kansakoulun opettaja Erkki Ansaa. Ansa toimi 1950-luvun lopulla ja 1960 alussa kansakoulun opettajana Hankasalmella Sauvamäen kyläkoululla. Tiedetään, että hän oli innokas pesäpallomies. On luultavaa, että hän olisi itsekin pelannut 1950-luvulla. Jos jollain on tietoja Erkki Ansasta, niin olisi mukava kuulla. Kävin itse ko. koulua vuosina 1962-66, mutta Erkki Ansa ei enää silloin ollut siellä opettajana.

Taisipa aikoinaan melko suuri osa pääsarjankin pelaajista olla opettajia, kun koko kesä oli lomaa. Itselläni oli opettajana 60-70 luvulla Kosti-Heikki Lahti, joka oli suuri pesäpallon ystävä, toimien lajin parissa tuomarina ja ottelujen selostajana.

 

[Pölhö Kustaa]

Peli on jostain syystä tuossa on ensimmäiseksi otteluksi merkitty Lohi - KaMa 2.5.1982, kummassakaan ei ole ehkä pelannut..

Peli on Lippo-Tahko.

 

[Lippofani]

1990 -luku oli Pesiksen kulta-aikaa. Noista ajoista on kulunut jo 30 vuotta kun vuosikymmenen alussa alkoi pesisbuumi ja katsomot pullistelivat yleisöä.
Itselleni on jäänyt mieleen vuoden 1990 finaalit Sotkamo - Imatra. Sotkamo voitti ensin Imatralla mutta seuraavana lauantaina taas Sotkamossa oli Imatran vuoro juhlia. Sunnuntaina Jymy sitten ratkaisi mestaruuden kotiyleisönsä edessä.
Iltalehden näköislehti 3.9.1990 tietää kertoa että että molemmissa Sotkamon saman viikonlopun peleissä oli kummassakin noin 6 000 katsojaa. Onhan tuo aivan huikea määrä pienehkössä pitäjässä eli 12 000 katsojaa katsomassa pesäpalloa. Sotkamon Alkossa oli väkijuomat loppuneet jo hyvissä ajoin viikolla ja olihan niille sitten tarvetta.
Ensimmäinen mestaruus oli Sotkamolle v 1963 ja olihan tuossa paljon vuosia välissä vuoteen 1990.Ei tuollaisia yleisömääriä Sotkamossa taideta rikkoa ainakaan meidän aikana. Huikeita ja hienoja aikoja tuolloin Sotkamossa elettiin. Sotkamon sinisiin pukeutunut joukkue sai nostaa mestaruuspyttyä.
Tänne voisi joku ilmottautua jos oli noita pelejä v 1990 katsomassa.

 

[aakoo]

1990 -luku oli Pesiksen kulta-aikaa. Noista ajoista on kulunut jo 30 vuotta kun vuosikymmenen alussa alkoi pesisbuumi ja katsomot pullistelivat yleisöä.
Itselleni on jäänyt mieleen vuoden 1990 finaalit Sotkamo - Imatra. Sotkamo voitti ensin Imatralla mutta seuraavana lauantaina taas Sotkamossa oli Imatran vuoro juhlia. Sunnuntaina Jymy sitten ratkaisi mestaruuden kotiyleisönsä edessä.
Iltalehden näköislehti 3.9.1990 tietää kertoa että että molemmissa Sotkamon saman viikonlopun peleissä oli kummassakin noin 6 000 katsojaa. Onhan tuo aivan huikea määrä pienehkössä pitäjässä eli 12 000 katsojaa katsomassa pesäpalloa. Sotkamon Alkossa oli väkijuomat loppuneet jo hyvissä ajoin viikolla ja olihan niille sitten tarvetta.
Ensimmäinen mestaruus oli Sotkamolle v 1963 ja olihan tuossa paljon vuosia välissä vuoteen 1990.Ei tuollaisia yleisömääriä Sotkamossa taideta rikkoa ainakaan meidän aikana. Huikeita ja hienoja aikoja tuolloin Sotkamossa elettiin. Sotkamon sinisiin pukeutunut joukkue sai nostaa mestaruuspyttyä.
Tänne voisi joku ilmottautua jos oli noita pelejä v 1990 katsomassa.

Paikalla oltiin, neljä tuntia ennen pelin alkua paikkaa varaamassa.

 

[Raumam Kettu]

Miesten superpesiksessä olen finaaleis ollu paikan pääl juurikin samoihin aikoihin, 90-luvulla.
Itseasias enpä sitä ennen, enkä sen jälkeen ole paikan pääl ollukaan... Siis äijien finaaleis.

Tulee mieleen ainakin Tahko-Kitee. Kohonen oli viel sillon KiPan riveis, ja KiPahan sen sarjan vei. Oli tuollakin kyllä porukkaa! Siis Pihkalaan ajeltiin, lauantaipeli, ja muistaakseni seuraavana päivänä mestaruus sitte ratkes Kitheelle, Rantakentällä. Vuosi oli 99, eli sopupelien jälkeen jopa taas oli yleisö palannut lehtereille. Alkukaus samana vuonna oli viel tyhjenpää...

Väkijuomat mainittu aiemmin myös, niin kyllähän niitäkin kului jo automatkal ennen Pihkalaa.
Voi sitä onnetont kuka olikaan nostanu lippiksestä kuskin hommiin oikeuttavan arpalipun! Onneks en ollu minä! 😁😜

90-luku tosiaan oli kulta-aikaa. Ekat muistot ittellä on 80-luvun alulta, olisko ol 84 tai 83 kun ekat pelit näin? 🤔 Pesiskoulupassilla sisään! Muistaako muut? Olik teil passia? Senhän siis sai, kun pelas junnuna pesistä. Passilla pääsi kaikkiin liiton peleihin, SM/superista maakariin, koko Suomes, miesten ja naisten pelit! 👍

Tulihan noita käytyä... 😁

Mikähän vuos se mahto ol, kun oltiin UPV:n poffia samaises Pihkalas kattomas, ja Tahko pudotti Lokit. Pihkalan kotiyleisö huus eritoten Raittilalle, notta syyslomat alkaa, mee Yyteriin uimaan... 😁 Hyvii muistoja!
Tuo kaus tais ol 2001 tai jotain... Eikä tätäkään peliä kaikki naattineet ilman mietoja mallasjuomia... 😁 Siitä huolimatta juuri koskaan ei ollu isompia järjestyshäiriöitä! Eihän sillon ollu kaljakatsomoita, eikä virvokemyyntiä. Omat kymppisäkit oli katsomos mukana... 🫢

 

[Räpylävirhe]

90-luku tosiaan oli kulta-aikaa. Ekat muistot ittellä on 80-luvun alulta, olisko ol 84 tai 83 kun ekat pelit näin? 🤔 Pesiskoulupassilla sisään! Muistaako muut? Olik teil passia? Senhän siis sai, kun pelas junnuna pesistä. Passilla pääsi kaikkiin liiton peleihin, SM/superista maakariin, koko Suomes, miesten ja naisten pelit!

Ensimmäiset pääsarjan pelit tuli katsottua joskus 60-luvun puolivälissä. Pesiskouluista ei ollut tietoakaan, mutta Imatralla kansakoululaiset saivat vapaakortin, jolla pääsi seuraamaan kunnan alueella järjestettäviä kaikkia ulkona järjestettäviä urheilutapahtumia. Eipä muuta kuin polkupyörän eturengas kohti Maneesia ja ketjua tiukalle!

 

[Pesäveikko]

Muistan kuin muistankin nähneeni mestaruussarjaa/superpesistä pelattavan nurmikentällä, hiekkakentällä ja hiekkatekonurmella. Todennäköisesti niin on täällä joku muukin.

 

[Tohtoori]

Muistan kuin muistankin nähneeni mestaruussarjaa/superpesistä pelattavan nurmikentällä, hiekkakentällä ja hiekkatekonurmella. Todennäköisesti niin on täällä joku muukin.

Kylläh, 50- luvulla olin Harjun nurmella Kirin mailapoikana.

 

[Pesäveikko]

Omat nurmikenttämuistot vasta 60-luvun puolivälistä. Harjun kentältä viimeinen nurmisato korjattiin kai 1966. Ainakin Ulvila pelasi vielä niinä aikoina myös nurmella. Semmoinen muistikuva on, että lopuksi poikkeusluvalla, kun hiekkakenttä jo periaatteessa vaadittiin. Tietäneekö joku, onko viimeinen nurmella pelattu miesten mestaruussarjaottelu pelattu Ulvilassa vai Harjulla vai jossain muualla?

Sateisella nurmella syöksyjä liukui parhaimmillaan metrikaupalla. Tuomo Vihriälä löi puolikuivallakin nurmella pomppoa kuin halonhakkaaja, pompunvaikeuttamiskaarta ei silloin ollut.

Sotkamossa vierasjoukkueet ihmettelivät, kun varsinkin etukenttä tuntui olevan aina sateen jäljiltä. Ihmettelyksi se kuitenkin jäi, toisin kuin - jos siirrymme nurmelta muille alustoille - Alajärven saamat sakot vuonna 1990 etukentälle sattuneesta paikallisesta sadekuurosta. Vastustaja Hyvinkää otti opikseen ja Pihkalassa 1997 kotipesän edustan yllättävä pehmeys ensin mitätöi ottelun Kaisaniemen Tiikereitä vastaan ja uusinnassakin tuomarit siirrättivät kenttää varmuuden vuoksi metrin eteenpäin. Liekö näitä muitakin?

Ensimmäisen hiekkatekonurmen saivat Ikaalisten naiset 1988.

 

[Raumam Kettu]

Nurmikolta ei ole muistoja ittelläni kuin muutama potkupallostadionilla pelattu peli.

Itä-Länsi pelattiin ainakin silloin kun pesisuraa aloittelin, 80-luvulla, Hesassa, olympiastadionilla. Pari kertaa olin siellä paikan päällä.

Silloinhan tuo ei ollut läheskään niin iso karnevaali, kuin nykyään.
Se pelattiin loppukaudesta, oliko jopa ihan finaalien yms jälkeen?

Muistan notta koulu oli kuitenkin jo alkanut...

Toinen mikä tuli mieleen, niin muistuuko tilanteita, joissa joku olisi viimisenä lyöjänä, tyhjään kenttään lyönyt sen tarvittavan kunnarin? Itte en muista nähneeni kuin kerran. Eikä sekään sijoitu ihan kauhian kauas historiaan, vain liki 10 vuoden taakse. Feran Tiina Andreasen moisen tempun teki! 🙂

 

[LBC]

Toinen mikä tuli mieleen, niin muistuuko tilanteita, joissa joku olisi viimisenä lyöjänä, tyhjään kenttään lyönyt sen tarvittavan kunnarin?

Vastahan kaudella 2022 Juha Niemi täräytti saarikentällä viimeisenä lyöjänä ensin juoksun ja sitten Elmeri Anttilasta läpi (tai oliko vaan yli, ehkä vähän molempia). Hyvinkää voitti jakson, että tuli ihan tarvittavat juoksu sekä kunnari. ja ei kai tänäkin vuonna jossain...? lähimuisti siis pätkii, hyvä merkki.

Vai tarkoititko naisten otteluita?

 

[ev22]

Vastahan kaudella 2022 Juha Niemi täräytti saarikentällä viimeisenä lyöjänä ensin juoksun ja sitten Elmeri Anttilasta läpi (tai oliko vaan yli, ehkä vähän molempia). Hyvinkää voitti jakson, että tuli ihan tarvittavat juoksu sekä kunnari. ja ei kai tänäkin vuonna jossain...? lähimuisti siis pätkii, hyvä merkki.

Vai tarkoititko naisten otteluita?

Kyllä tänäkin vuonna nähtiin vastaava tapaus, heinäkuussa Kiteellä Ville-Veikko Ollin lyömänä.

 

[LBC]

Kyllä tänäkin vuonna nähtiin vastaava tapaus, heinäkuussa Kiteellä Ville-Veikko Ollin lyömänä.

Jep näin se oli

 

[ev22]

Naisten puolella Nora Pulkkinen löi kunnarin viimeisenä lyöjänä tyhjään kenttään elokuussa 2020. En muista, onko sen jälkeen kukaan onnistunut siinä.

 

[Raumam Kettu]

Jeps, ihan meinasin molempia sarjoja.
Eipä tuo kuitenkaan ihan jokapäivästä ole, mutta aina sillon tällön nois kunnareis onnistutaan... 🙂

Ite tosiaan en muista paikan päällä nähneeni kuin tuon Andreasenin lyönnin. Eikös muuten vielä joskus sillon 80-luvulla saanu ulkopelaajat mennä kentän rajojen yli ennen lyöntiä? Vai muistank väärin? 🤔

Se ainaki oli, notta sillon 80-luvul riitti yks juoksu uudel lyöntikierroksel, eikö vaan? Tarkkaa en muista, koska se muuttu kahteen? Ei siitä niin hurjan kauan ole? 🤔

 

[Sturm]

Muistaako kukaan vanhemman polven edustaja kansakoulun opettaja Erkki Ansaa. Ansa toimi 1950-luvun lopulla ja 1960 alussa kansakoulun opettajana Hankasalmella Sauvamäen kyläkoululla. Tiedetään, että hän oli innokas pesäpallomies. On luultavaa, että hän olisi itsekin pelannut 1950-luvulla. Jos jollain on tietoja Erkki Ansasta, niin olisi mukava kuulla. Kävin itse ko. koulua vuosina 1962-66, mutta Erkki Ansa ei enää silloin ollut siellä opettajana.

Huomasin palstaa harvemmin lukevana oheisen tiedustelun vasta nyt. Kysymyksessä lienee jo nimen harvinaisuuden perusteella sama Erkki Ansa, joka opetti 70-luvun alkupuolella ainakin uskontoa Haminan yhteislyseossa, johon joudun kesken opintien siirtymään. Muistan miehen, mutta en ollut toista kirkkokuntaa edustavana itse hänen tunneillaan. Soitin Ansan oppilaana olleelle kaverille, jolla ei ollut mitään mielikuvaa miehen ja pesiksen mahdollisesta yhteydestä.. HP:n pelejä kävimme toki sen ajan lyseolaiset katsomassa suurella joukolla. Ehkä Ansakin. Kaverillani oli muistikuva, että Erkki Ansa oli tullut Haminaan Lappeenrannasta.

 

[Heka]

Kiitos Erkki Ansaa koskevasta tiedosta. Todennäköisesti sama mies. Semmoinen käsitys minullakin on, että hän olisi jonnekin Etelä-Suomeen muuttanut. Ansa tunnettiin opettajana ankarana miehenä, jopa sen ajan mittapuulla mitattuna. Koulukaverini kirjoitti kirjan ”Merkantista kuuden kunnan kyläpäälliköksi”. Siinä on Ansasta kokonainen sivu. Hyvä hän ollut opettamaan pesäpalloa, koska kirjassakin on maininta, että Sauvamäen koulun pojat voittivat ylivoimaisesti kunnan kaikki muut kansakoulut pesäpallo-otteluissa. Saattoihan hän pesisniksit osata ilman omaa pelitaustaa.. Sen verran persoonallinen mies hän on ollut, että kuka hänet on tavannut, niin luultavasti muistaa. Se, että hän tupakoi luokassa oppituntien aikana, puhuu sen puolesta, ettei hän kilpaurheilua olisi harrastanut. Tai eihän se välttämättä ainakaan tuohon aikaan ihan poikkeuksellista olisi ollut.

 

[vanha sossu]

Hyvinkäällä törmäsin kaveriin, jonka vaimo oli sukua Tahkon etenijäjokerina kymmenkunta vuotta sitten pelanneeseen Teemu Vuoristoon. Tämä kertoi, että Vuoristo oli aikanaan juossut 100 metriä aikaan 11,20. Vaativa siviilityö pakotti sittemmin Vuoriston pistämään pesäpallouran pienemmälle vaihteelle.