- Viestejä
- 133
Tässä osiossa käydään läpi Superpesiksen markkinointia jakyvykkyyksiä suhteessa nykymaailman haasteisiin. Kilpaillakseen vakavasti yleisömäärien nostamisesta, markkinoinnin keskittymisen täytyy olla erityisesti uusien katsojien hankinnassa. Tottakai, rinnalla kulkee myös muu tuotanto joka lähentää suhdetta seuraan ja pesäpalloon yleisesti - mutta sillä ei ole mitään merkitystä, jos hienoja videoita tms. katsellaan vain lajiväen piirissä. Tämän takia kävinkin pienen analyysin Superpesiksen läpi markkinoinnin ja teknisten toteutusten silmin.
Tässä osiossa keskityn vain Superpesikseen. Julkaisen pian toisen osion, jossa eritellään seuroja ja niiden eroavaisuuksia.
Sosiaalisen median seuraajamäärät, valtakunnallisesti (facebook):
- Facebook heijastelee vahvasti yhteiskunnallisia trendejä ja yleistä kiinnostavuutta suuren massan silmissä. Urheilusarjoja seuraavat ihmiset ovat perinteisesti lajiväkeä + useamman kerran katsomossa käyvää porukkaa. Satunnaiskävijät harvoin aloittavat tästä, joten on suunnilleen oikea mittari kiinnostavuuden ja suosion määrittelyyn.
Liigojen seuraajamäärä:
Sarjan seurojen yhteenlaskettu seuraajamäärä ja keskiarvo:
Vaikutus yleisömääriin?
Sarjan yleisömäärät ja yleisökeskiarvo 2016:
Kokonaisuudessan suurempi vaikutus yleisömääriin on selvästi seurojen toiminnalla ja markkinoinnilla, mikä ei nyt mikään suuri yllätys itsessään ole. Näkisin, että pesäpallon tapauksessa lajissa on kyse kuitenkin niin ainutlaatuisesta kokonaisuudesta kun tukena ei ole kansainvälistä organisaatiota tukemassa itse lajin brändäyksessä, niin Superpesiksen tulisi ottaa tässä homma paremmin haltuun. Tässä olisi varmasti hyvä ottaa mallia toisesta kansainvälisestä marginaalilajista, salibandysta, jossa itse liigaa seurataan enemmän kuin siinä pelaavia seuroja - ainoana vertailukokonaisuudessa.
Kun on käsitys suunnilleen asemasta urheilumarkkinoilla, niin on luontevaa lähteä seuraamaan, miten Superpesis kilpailijoineen markkinoilla sitten toimii:
Internet-sivut + mobiilimaailma
Verkkosivut pöytäkoneella käytettynä on suosituimpia tiedonhakulähteitä kohderyhmään 40+.
Suurin puute ensimmäisenä mikä häiritsee on itse tuotteen puuttuminen etusivulta. Pelattavista otteluista näkyy ainoastaan veikkauksen kohteena olevat tuotteet - ei minkäänlaista tulosseurantaa. Tulosseuranta löytyykin vasta mutkien takaa vanhasta kunnon bittilähteestä suoraan 90-luvulta ja on selvästi _kaikkiin_ muihin pääsarjoihin verrattuna jäljessä. Tilastojen käyttäminen voisi olla tehokkaampaa myös etusivulla ja kuvaisi pisteiden tekijät pelaajakuvin varustettuna myös Superin sivuilla. Minkäänlaista kustomoitua dataa tuolta ei näköjään saa ulos mitenkään, jos haluaisi veikkaajana esim. analysoida tarkemminkin jonkin tietyn joukkueen suorittamista nyt ja kautta aikain.
Sarjataulukko selvästi verrokkeja suppeampi ja muuten materiaali on pitkälti seuratiedotteita koottuna ja sponsoreiden tageja. Linkkiä ei sosiaalisen median palveluihin ole eikä muihinkaan feedeihin. Videomateriaali ei tule juurikaan esille, vaikka esim ruutu sellaista tällä kaudella tuottaa mielin määrin. Miksei Superpesis hyödynnä näitä? Tuskin juuri kukaan muuta kuin joukkueet jaksaa katsella vimeon koko-ottelutallenteita.
Jos ei ole aikaa tehdä omaa materiaalia, kuten tällä hetkellä näyttää, niin käyttäisi edes täysivaltaisesti muun tuotannon hyödykseen. Nyt ei oikein tehdä kumpaakaan - tekeekö kukaan tätä markkinointia muuten kuin päivittelee tulokset someen? - Säälittävää suorittamista vuonna 2017.
Ehdottomasti mallia esim. Veikkausliigan ja liigan internet-sivuista tähän.
Mobiilimaailma
Jos verkkosivuilla ollaan kilpailijoita jäljessä, niin tässä sitä vasta ollaankin. Älypuhelinsukupolvessa täydellisin ratkaisu mobiilisovellus tai vähintäänkin mobiiliresponsiiviset verkkosivut. Noh, eipä ole ja hyvin vaikea on alkaa tihrustamaan. Mobiilipuolella korostuukin nuo some-yhteydet ja feedit, josta ohjautuminen olisi kohti seurojen uutisvirtaa.
Läsnäolo markkinoinnissa
Facebook-sivut sarjalta löytyy mutta siihempä jäädään aktiivisena. Liiga, Korisliiga & salibandyliiga ovat kaikki paikalla esim. instagramissa, joka on kaikista suosituin relevantti some-sovellus alle 20-vuotiaiden keskuudessa. Superin aktiivisuus näyttää rajoittuneen lähinnä Itä-Lännen markkinointiin tässä kanavassa. Mahtaakohan tuo ikäpolvi sinne hirvittävästi liikkua? Toki varmaan lajiväkeä nuo kaikki 1200 varmaan ovatkin.
Twitterissä ei taas sitten paikalla ollakaan, vaikka voisi tehokkaasti kytkeä kaikki seurat yhteiseen markkinointiin ja julkisuuskuvan luomiseen kaikista tehokkaimmin. Kaikki seurat näyttävät olevan jo paikalla, Superpesistä odotellaan. Siinä missä fb on ehkä jo lajiin tutustuneille tiedonjakokanava, niin twitter ja instagram on puhtaasti promoa - Jos Superpesis ei ole paikalla promoamassa niin onko yllätys jos yleisömäärät laskee. Nuorten mukana tässä pitää mennä, jos yleisömäärää haluaa kasvattaa - niillä on aikaa ja todennäköisesti käyvät myös useammin.
Johtopäätökset:
Superpesiksessä olisi kyllä aika laittaa pikkuisen isompi vaihde sisään, mikäli aikoo pärjätä tulevaisuudessakaan kilpailluilla markkinoilla. Tällä hetkellä tuotanto on vielä heikompaa kuin suurella osalla seuroista, varsinkin sisällöllisesti, mutta myös promon kautta. C'moon Superpesis aletaan töihin!
Nyt teiltä alas kommenttia ja omaa ideaa Superpesiksen markkinoinnin kehittämiseen, eikä aina vain syytetä fanikameraa! Sana on vapaa -->
Ps. Tämä puheenvuoro koskee puhtaasti Superpesis-brändin toimintaa. Täydessä ymmärryksessäni ymmärrän seurojen isojen roolin tuotteen kehityksessä, mutta sille tulee oma osansa. Let's go!
Tässä osiossa keskityn vain Superpesikseen. Julkaisen pian toisen osion, jossa eritellään seuroja ja niiden eroavaisuuksia.
Sosiaalisen median seuraajamäärät, valtakunnallisesti (facebook):
- Facebook heijastelee vahvasti yhteiskunnallisia trendejä ja yleistä kiinnostavuutta suuren massan silmissä. Urheilusarjoja seuraavat ihmiset ovat perinteisesti lajiväkeä + useamman kerran katsomossa käyvää porukkaa. Satunnaiskävijät harvoin aloittavat tästä, joten on suunnilleen oikea mittari kiinnostavuuden ja suosion määrittelyyn.
Liigojen seuraajamäärä:
Sarja | Superpesis | Veikkausliiga | Salibandyliiga | Korisliiga | Mestaruusliiga | Mestis | Liiga |
Seuraajamäärä | 13,165 | 13,801 | 53,491 | 3,908 | 5,684 | 8,084 | 101,744 |
Sarjan seurojen yhteenlaskettu seuraajamäärä ja keskiarvo:
Sarja | Superpesis | Veikkausliiga | Salibandyliiga | Korisliiga | Mestaruusliiga | Mestis | Liiga |
Seuraajamäärä | 56,400 | 144,000 | 53,200 | 43,600 | 29,000 | 55,200 | 620,700 |
KA/Joukkue | 4,340 | 12,000 | 3,800 | 4,360 | 2,600 | 4,600 | 41,380 |
Vaikutus yleisömääriin?
Sarjan yleisömäärät ja yleisökeskiarvo 2016:
Sarja | Superpesis | Veikkausliiga | Salibandyliiga | Korisliiga | Mestaruusliiga | Mestis | Liiga |
Yleisömäärä | 315,192 | 505,123 | 101,000 | 229,806 | 100,103 | 265,536 | 1,946,186 |
KA/Joukkue | 1,336 | 2,551 | 609 | 787 | 650 | 885 | 4,327 |
Kokonaisuudessan suurempi vaikutus yleisömääriin on selvästi seurojen toiminnalla ja markkinoinnilla, mikä ei nyt mikään suuri yllätys itsessään ole. Näkisin, että pesäpallon tapauksessa lajissa on kyse kuitenkin niin ainutlaatuisesta kokonaisuudesta kun tukena ei ole kansainvälistä organisaatiota tukemassa itse lajin brändäyksessä, niin Superpesiksen tulisi ottaa tässä homma paremmin haltuun. Tässä olisi varmasti hyvä ottaa mallia toisesta kansainvälisestä marginaalilajista, salibandysta, jossa itse liigaa seurataan enemmän kuin siinä pelaavia seuroja - ainoana vertailukokonaisuudessa.
Kun on käsitys suunnilleen asemasta urheilumarkkinoilla, niin on luontevaa lähteä seuraamaan, miten Superpesis kilpailijoineen markkinoilla sitten toimii:
Internet-sivut + mobiilimaailma
Verkkosivut pöytäkoneella käytettynä on suosituimpia tiedonhakulähteitä kohderyhmään 40+.
Suurin puute ensimmäisenä mikä häiritsee on itse tuotteen puuttuminen etusivulta. Pelattavista otteluista näkyy ainoastaan veikkauksen kohteena olevat tuotteet - ei minkäänlaista tulosseurantaa. Tulosseuranta löytyykin vasta mutkien takaa vanhasta kunnon bittilähteestä suoraan 90-luvulta ja on selvästi _kaikkiin_ muihin pääsarjoihin verrattuna jäljessä. Tilastojen käyttäminen voisi olla tehokkaampaa myös etusivulla ja kuvaisi pisteiden tekijät pelaajakuvin varustettuna myös Superin sivuilla. Minkäänlaista kustomoitua dataa tuolta ei näköjään saa ulos mitenkään, jos haluaisi veikkaajana esim. analysoida tarkemminkin jonkin tietyn joukkueen suorittamista nyt ja kautta aikain.
Sarjataulukko selvästi verrokkeja suppeampi ja muuten materiaali on pitkälti seuratiedotteita koottuna ja sponsoreiden tageja. Linkkiä ei sosiaalisen median palveluihin ole eikä muihinkaan feedeihin. Videomateriaali ei tule juurikaan esille, vaikka esim ruutu sellaista tällä kaudella tuottaa mielin määrin. Miksei Superpesis hyödynnä näitä? Tuskin juuri kukaan muuta kuin joukkueet jaksaa katsella vimeon koko-ottelutallenteita.
Jos ei ole aikaa tehdä omaa materiaalia, kuten tällä hetkellä näyttää, niin käyttäisi edes täysivaltaisesti muun tuotannon hyödykseen. Nyt ei oikein tehdä kumpaakaan - tekeekö kukaan tätä markkinointia muuten kuin päivittelee tulokset someen? - Säälittävää suorittamista vuonna 2017.
Ehdottomasti mallia esim. Veikkausliigan ja liigan internet-sivuista tähän.
Mobiilimaailma
Jos verkkosivuilla ollaan kilpailijoita jäljessä, niin tässä sitä vasta ollaankin. Älypuhelinsukupolvessa täydellisin ratkaisu mobiilisovellus tai vähintäänkin mobiiliresponsiiviset verkkosivut. Noh, eipä ole ja hyvin vaikea on alkaa tihrustamaan. Mobiilipuolella korostuukin nuo some-yhteydet ja feedit, josta ohjautuminen olisi kohti seurojen uutisvirtaa.
Läsnäolo markkinoinnissa
Facebook-sivut sarjalta löytyy mutta siihempä jäädään aktiivisena. Liiga, Korisliiga & salibandyliiga ovat kaikki paikalla esim. instagramissa, joka on kaikista suosituin relevantti some-sovellus alle 20-vuotiaiden keskuudessa. Superin aktiivisuus näyttää rajoittuneen lähinnä Itä-Lännen markkinointiin tässä kanavassa. Mahtaakohan tuo ikäpolvi sinne hirvittävästi liikkua? Toki varmaan lajiväkeä nuo kaikki 1200 varmaan ovatkin.
Twitterissä ei taas sitten paikalla ollakaan, vaikka voisi tehokkaasti kytkeä kaikki seurat yhteiseen markkinointiin ja julkisuuskuvan luomiseen kaikista tehokkaimmin. Kaikki seurat näyttävät olevan jo paikalla, Superpesistä odotellaan. Siinä missä fb on ehkä jo lajiin tutustuneille tiedonjakokanava, niin twitter ja instagram on puhtaasti promoa - Jos Superpesis ei ole paikalla promoamassa niin onko yllätys jos yleisömäärät laskee. Nuorten mukana tässä pitää mennä, jos yleisömäärää haluaa kasvattaa - niillä on aikaa ja todennäköisesti käyvät myös useammin.
Johtopäätökset:
Superpesiksessä olisi kyllä aika laittaa pikkuisen isompi vaihde sisään, mikäli aikoo pärjätä tulevaisuudessakaan kilpailluilla markkinoilla. Tällä hetkellä tuotanto on vielä heikompaa kuin suurella osalla seuroista, varsinkin sisällöllisesti, mutta myös promon kautta. C'moon Superpesis aletaan töihin!
Nyt teiltä alas kommenttia ja omaa ideaa Superpesiksen markkinoinnin kehittämiseen, eikä aina vain syytetä fanikameraa! Sana on vapaa -->
Ps. Tämä puheenvuoro koskee puhtaasti Superpesis-brändin toimintaa. Täydessä ymmärryksessäni ymmärrän seurojen isojen roolin tuotteen kehityksessä, mutta sille tulee oma osansa. Let's go!