Supervuoro

Suomi-pallo

Viestejä
808
Talven aikana oli juttua, että ainakin IPV ja Kama olisi tehnyt sopimukset Suomi-pallolla,pelaamisesta. Onko näistä palloista nyt kokemusta sisä- ja ulko-olosuhteissa? Mitkä on erot Karhuun ja minkälaista etu/ haitta mahdollisuutta kotijoukkueelle?
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
152
Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Jännä ajatus, että sarjassa käytettäisiin eri valmistajan palloja, mutta näin IPV:n julkaisemassa yhteistyöjutussa kerrottiin.

Siinä sanottiin myös, että IPV käyttää suomipesiksen mailoja, mutta valtaosa näyttää karhuilla menevän. Pari kaveria varmuudella nähnyt käyttävän suomipesiksen mailaa harkkapeleissä, tais kupperi 100 olla käytössä.
 
Viestejä
157
Periaatteessa lajin kannalta olisi hyvä juttu, että esimerkiksi mailoja valmistaisi useampi firma. Jos yhdellä firmalla on monopoli, ei tuotekehitykselle ole juuri motiivia. Seuroilla menee vuosittain huomattava määrä rahaa varusteisiin. Erityisesti varusteiden hinnoilla on merkitystä alemmilla sarjatasolla. Kilpailu pitää myös hinnat kurissa.
 
Viestejä
7,365
Eikös suomi-brändillä ollut palloja joskus 15 v. sitten? Muistini mukaan olivat merkittävästi kimmoisempia kuin karhut. Vai muistanko omiani.

Jos eri merkkiset pallot poikkeavat merkittävästi toisistaan ja toista merkkiä käyttää vain harva seura niin kait käyttäjät saavat etua kotipeliin mutta toisaalta vieraspelit sitten vakeampia. Mutta kai pallojen normit pitävät huolta että pallot ovat ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan joten tuskin niistä merkittävästi pelillistä etua saa. Jos ne kestävät paremmin niin saa treeneihin parempia palloja mutta saako kuuta etua. Eikös yläsarjoissa pidä olla uusia palloja per peli aika paljon?
 
Viestejä
808
Eikös suomi-brändillä ollut palloja joskus 15 v. sitten? Muistini mukaan olivat merkittävästi kimmoisempia kuin karhut. Vai muistanko omiani.

Jos eri merkkiset pallot poikkeavat merkittävästi toisistaan ja toista merkkiä käyttää vain harva seura niin kait käyttäjät saavat etua kotipeliin mutta toisaalta vieraspelit sitten vakeampia. Mutta kai pallojen normit pitävät huolta että pallot ovat ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan joten tuskin niistä merkittävästi pelillistä etua saa.
Ei tietoa tästä tilanteesta, mutta menneisyyden Exelit ja Suomi pallot ovat olleet ominaisuuksiltaan merkittävästi poikeavia ”valtapallosta”.
Jos pallo on kimoisampi on pompun lyönti ja kumuran pomppu hyvin erillainen, sekä pystäri leijailee pitkälle ja laittomaksi. Jos pallo on tahkeampi on pystärit ja pomput lyhkäisiä kumurat linjassa, sekä saumat ei puhkea. Tällöin pelitaktiikat ja juoksu määrät muuttuvat kovasti. Ainakin vedonlyöjille kovastikkin merkitystä.
 
Viestejä
2,315
Eikös suomi-brändillä ollut palloja joskus 15 v. sitten? Muistini mukaan olivat merkittävästi kimmoisempia kuin karhut. Vai muistanko omiani.

Jos eri merkkiset pallot poikkeavat merkittävästi toisistaan ja toista merkkiä käyttää vain harva seura niin kait käyttäjät saavat etua kotipeliin mutta toisaalta vieraspelit sitten vakeampia. Mutta kai pallojen normit pitävät huolta että pallot ovat ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan joten tuskin niistä merkittävästi pelillistä etua saa. Jos ne kestävät paremmin niin saa treeneihin parempia palloja mutta saako kuuta etua. Eikös yläsarjoissa pidä olla uusia palloja per peli aika paljon?
Takavuosina Suomipalloilla oli maine, että ne pomppaavat paremmin kuin Karhun pallot. Tällaista tietoa löysin mm. Wikipediasta:

Pesäpallon kehittäjä Lauri Pihkala julkaisi vuonna 1916 ensimmäiset pallonteko-ohjeet, mutta varhaisimmat pallot eivät olleet kovinkaan kestäviä. Tämän jälkeen palloja on jatkuvasti kehitetty, ja uusimmat standardit ovat vuodelta 2005. Samalla myös pallon painoa on kasvatettu hiljalleen alkuperäisestä 110–120 grammasta, jotta se lentäisi pidemmälle. Pallon ympärysmitta ei sen sijaan ole muuttunut.

Pesäpallon säännöissä määritellään kolme pallokokoa, miesten pallo painaa 160–165 grammaa, naisten pallo 135–140 grammaa ja tenavapallo 95–100 grammaa. Kaikkien pallojen ympärysmitta on 21,60–22,20 senttimetriä.[1]

Pesäpallo-otteluissa käytetään palloja, jotka ovat vuoden 2005 standardien mukaisia.[2] Standardit ovat vuonna 2000 aloitetun tutkimustyön tulosta. Tutkimukseen osallistuivat Pesäpalloliiton lisäksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Superpesis ja välinevalmistajat. Vuoden 2005 standardi määrittelee pesäpallon vaatimuksiksi:[3]

  • Miesten pallo
    • uuden pallon kimmoisuusprosentin (160 km/h) on oltava 44–45,5 %
    • käytetyn pallon (70 kertaa/160 km/h) kimmoisuusprosentin on oltava yli 40 %
  • Naisten pallo
    • uuden pallon kimmoisuusprosentin (130 km/h) on oltava 44,5–46 %
    • käytetyn pallon (100 kertaa/130 km/h) kimmoisuusprosentin on oltava yli 43 %.
  • Tenavapallon kimmoisuusprosentin (60 km/h) on uutena oltava 46–49 %.

Suomessa virallisia pesäpalloja valmistavat L-Tec Sport ja Suomipesis.[4] L-Tec Sport myy palloja Karhu-tuotemerkin alla.[5]

Pesäpallon valmistuksessa on monta vaihetta. Sen ydin on tiiviiksi puristettua trasselia, jonka päälle kääritään lankaa. Langan päällä on kumiliuskakerros, joka tehdään käsin. Pintakerros liimataan, ja pallo saa muotonsa teräsmuotissa uunissa, jossa kuuma seos vulkanoituu. Valmis pallo punnitaan, koepomputetaan ja leimataan.[4]
 
Viestejä
7,365
Eli kimmoisuusprosentin - miten ikinä sitten lasketaakin - pitää olla 1,5 prosenttiyksikön sisällä ja haarukka on noin 3% tavoitteesta. Kun hommassa on käsityövaiheita, jotka eivät ole mitään ruuvin kiristystä niin kohtuu kapaea toi haarukka.

Toisaalta 70 kertaa 160 km/h max neljän prosenttiyksikön alenema kuullostaa isolta määrältä kovia lyöntejä eli onko tuollainen 40%:n kimmoisuusprosentin pallo täysin pelikelvoton? Jos on niin sittenhän ylä- ja alarajan pallolla on iso ero.
 
Viestejä
136
Eikös suomi-brändillä ollut palloja joskus 15 v. sitten? Muistini mukaan olivat merkittävästi kimmoisempia kuin karhut. Vai muistanko omiani.
Siilinjärvellä käytettiin aikoinaan Suomi-palloja. Eivät ne ainakaan olleet vierasjoukkuiden mieleen, kun useampi lyöjäjokeri ja pelinjohtaja kirosi ne "sinne tänne pomppivat suomipallot".
 
Viestejä
38
Muistelisin että Kinnarin pesis pelasi nimenomaan suomi-palloilla. Pallot olivat paljon kimmoisempia ja etenkin pomput nousivat todella enemmän kuin Karhun palloilla. Sama tilanne myös kuppereissa.
 
Viestejä
2,315
Eli kimmoisuusprosentin - miten ikinä sitten lasketaakin - pitää olla 1,5 prosenttiyksikön sisällä ja haarukka on noin 3% tavoitteesta. Kun hommassa on käsityövaiheita, jotka eivät ole mitään ruuvin kiristystä niin kohtuu kapaea toi haarukka.

Toisaalta 70 kertaa 160 km/h max neljän prosenttiyksikön alenema kuullostaa isolta määrältä kovia lyöntejä eli onko tuollainen 40%:n kimmoisuusprosentin pallo täysin pelikelvoton? Jos on niin sittenhän ylä- ja alarajan pallolla on iso ero.
Jos uuden pallon prosentti on 45, niin onhan alenema 40 %:iin aika paljon eli yli 10 %. Alenema näkyy varmaan esim. tutkaan lyötäessä. Onhan sekin paljon, jos tutkassa nopeus laskee 170:stä 151:een (sama suhde). Otteluissa lienee n. 6-7 palloa (?) ja lyöntejä n. 300 (2x8x9x2)eli reilut 40/palloa ja vaihteluväli voi olla esim. 25 - 60. Osa lyönneistä on kovia ja osa ei, mutta ottelun jälkeen jotkut pallot lähestyvät jo munkkeja ja pesäpallo-ottelu huipputasolla olisi ihan toisenlainen, jos munkeilla saisi pelata.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
7,365
Jup sitä juuri ihmettelin. Luulen, että 70 kertaa kovaa lyöty pallo on ihan munkki ja pallo otetaan pois pelistä paljon aiemmin eli tuo käytetyn pallon vaade on oikeastaan melko kuollut kirjain.

Kilpailumääräysten sivun #34 taulukon mukaan miesten superissa pitää olla 10 uutta palloa
1622448835751.png



Jos normitetun pallon kimmoisuusprosentti - edelleen ihan pihalla miten se lasketaan - tulee olla yli 40% niin se tarkoittaa sitä että normisti 41%:n pallo otetaan superissa pois pelistä ehkä jopa 42%:n.

41%:sta valmistustoleranssin ala-rajaan on kolme (3) prosenttiyksikköä ja uuden pallon toleranssi on puolitoista (1½) prosenttiyksikköä. Niin eikö tuosta seuraa, että valmistustoleranssin alarajan pallo (44%) on uutena melko lailla erilainen kuin ylärajan (45,5%) pallo?

Jos kimmoisuusprosentista voi suoraan päätellä pallon lähtönopeuksia niin jo pelkkä valmistustoleranssi sallii yli 3% poikkeaman joka on 160 km/h lyönnissä vajaa 1,5 m/s.

Mutta @Poju :han tiesi kuulleensa, että pelaajioen mukaan palloissa ei ole valmistajakohtaisia eroja eli hyvä niin.
 
Viestejä
34
Suomi pesis tullut mukavasti markkinoille takaisin ja tuo sitä kilpailua mitä kaivataan.
Palloissa on edelleen eroja joskin ei niin isoja mitä aikoinaan.
Mailat alkavat olemaan ihan hyvällä tasolla joskin se mailan antama palaute keskiosumasta äänen muodossa puuttuu..
 
Viestejä
236
Itse olen alasarjoissa pelatessani huomannut/pelikaverien kommenteista kuullut pallojen erosta sen että nuo suomipallot ei tosiaan kulje yhtä hyvin kuin karhun pallot, ja menettävät ominaisuutensa nopeammin. Mutta en sitten noista uusista suomipalloista tiedä kun muistaakseni ainakaan viime kesänä en pelannut kuin Karhun palloilla. Meidän joukkueen kovalyöntisimpien kaverien kommentit toki yleensä on olleet jos lyönti ei kulje että "onko toi suomipallo millä pelataan?" :D
 
Viestejä
345
Korviin kantautui tänään vähän sellasta tarinaa tuolta Imatran suunnalta, että pelin alkupuolella valittivat sitä, ettei pallo oikein tahdo lentää ja kulkea. Tälläselle tavalliselle tallaajalle TV-ruudun ääreltä se kuulosti vähän hassulta, koska aika hyvin Nikkanen ja Piirainen etunenässä anto pallolle kyytiä!
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös