Supervuoro

Sotkamon Jymy 2018

Nyt on aika Juha Tanskasen ottaa kaikki pelaajat ja pelinjohto henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun ja puhutteluun koskien tätä kautta ja erityisesti 4 viimeistä peliä ja kysyä heiltä että miten meni niinkuin omasta mielestä , oliko ns. henkinen ja fyysinen lataus kohdillaan joka pelissä ja mitä olisin voinut tehdä paremmin oli nimittäin sellaista aneemista pelailua ajoittain jota ei ole nähty Jymyssä juuri koskaan.

Jos puhutaan peli-ilosta tai fiiliksestä niin se on pääasiassa ja nimenomaan pelinjohdon ja myös kapteenin tehtävä ruoskia sitä peli-iloa vaikka kovalla kädellä nyt sitä oli vaikea havaita joissain peleissä.

Jymyn tasoisessa hyvin menestyneessä organisaatiossa ykköstavoite on aina mestaruus ja minimitavoite mitali ( pronssi ) , jos jää näiden tavoitteiden ulkopuolelle niin kausi on ollut suuri pettymys , mutta näitä joskus tulee ja ne on selvitettävä perusteellisesti juurta myöten että miksi kävi näin.

Okei , runkosarjassa oli loukkaantumisia ja se selittää silloin pelin ailahtelevuutta ja loppupeleihin saatiin ykkösnyrkki kasaan ja peli oli hyvänlaista mutta aneemisuus alkoi välierien loppuvaiheessa ja jatkui pronssipeleissä eli mitä tuolloin tapahtui se pitää selvittää.

Nyt on ihan pakko antaa kovaakin kritiikkiä Jymylle koska tälläistä notkahdusta ei ole nähty viimeiseen 20 vuoteen seuran historiassa , mutta tästä pitää ottaa opiksi ja korjata virheet kohti uusia menestyksiä !!!
 
Viestejä
164
Ei hätää, mitalitta jäämiseenkin tottuu.

Esimerkiksi Ankkureilla mitaliton putki on jatkunut jo yli 20 vuotta eikä se tunnu enää yhtään pahalta. On jotenkin jopa vapauttava tunne maistaa menestymättömyyttä.
 
Viestejä
164
Ehkä joskus tekee hyvää ihan sulkea silmät ja tehdä mielikuvaharjoituksia, jossa etenee vuosi kerrallaan.

2019: sijoitus 6.
2020: sijoitus 8.
2021: sijoitus 12. Paikka säilyy karsintojen jälkeen.
2022: putoaminen ykkössarjaan kirvelevän tappion jälkeen. Simo nousee Superpesikseen.
2023: jänskää divaripesistä. Sijoitus 5. 🙂
 
Sotkamossa on vahvan mietinnän paikka. Koska lie ollut sellainen vuosi, jolloin Jymyn paidassa ei ole tullut mitalin mitalia missään sarjassa? Nyt näyttää ainoa oljenkorsi olevan A-poikien pronssipeli Vimpeliä vastaan. Pelkällä nimellä ja sillä, että ollaan Sotkamon Jymy ja aina pärjätty, ei enää mennä eteenpäin. Pesislukio on edelleen Vuokatissa, mutta vastaavia on jo muuallakin ja palloilulinjoihin satsataan ympäri Suomea. Myös seuraorganisaatiot ovat ajaneet Jymyn monessa paikoin kiinni ja Joensuussa ohi. Ei Sotkamo jatkossakaan katsojan rooliin joudu, mutta sen (ei provosoiden) ylivalta/vertaisuusaika on ohi. Todella mielenkiinnolla odotan, mitä Kainuusta kuuluu...
 
Ylös