Sääntötulkinnat

[Superpower]

On ajoittain varsin mielenkiintoisia keskusteluja somessa pesiksen säännöistä kun tulee joku vaikeampi tai harvinaisempi sääntötulkinta jostain tilanteesta niin on heti kaikenlaista asiantuntijaa kommentoimassa mikä olisi ollut oikea tuomio tilanteessa esim. B-poikien välierä Kipa - SoJy ja on niitä muitakin ollut.

Eiköhän niillä tuomareilla kuitenkin ole paras sääntötietämys niin kentällä olijoista kuin someseuraajistakin mikä on oikea tulkinta eri tilanteista.

 

[Pystärilaaka]

On ajoittain varsin mielenkiintoisia keskusteluja somessa pesiksen säännöistä kun tulee joku vaikeampi tai harvinaisempi sääntötulkinta jostain tilanteesta niin on heti kaikenlaista asiantuntijaa kommentoimassa mikä olisi ollut oikea tuomio tilanteessa esim. B-poikien välierä Kipa - SoJy ja on niitä muitakin ollut.

Eiköhän niillä tuomareilla kuitenkin ole paras sääntötietämys niin kentällä olijoista kuin someseuraajistakin mikä on oikea tulkinta eri tilanteista.

Näin sitä luulis, mutta valitettavasti tilanne ei kuitenkaan aina ole näin. Toki täällä palstoilla esiintyy jos jonkinlaista asiantuntijaa, vaikkapa nyt tässä tapauksessa pesäpallosääntöjen tulkintaan liittyen, joten varovaisuuskerroin saa olla korkealla, kun näitä lukee. Tuo mainiitun ottelun tilannehan meni pieleen tuomareilta oikein urakalla. Noista on ennen seurannut hyllytyksiä.

 

[risu]

No valaiskaapa hiukan, mikä se Kiteen ja Sotkamon ongelmallinen sääntötulkinta on ollut. Paikalla olleet vajaat 200 katsojaa varmaankin tietävät mistä on kysymys, mutta muualla Suomessa ei välttämättä tunneta junnujen välierien tapahtumia kovin hyvin.

 

[Kommentoija]

Ottelun toisen jakson ensimmäisessä vuoroparissa paloton ajolähtö numerolla 4. Viimeisellä päätetään lyödä taktinen laiton, mutta syöttö on asennoton ja matala ja huudetaan vääräksi ja jätetään lyömättä. Tuomari viheltää kuitenkin laittomaksi ja pienen mietintähetken jälkeen näyttääkin yllättäen syötön oikeaksi ja seurauksena kolme paloa. Syöttärin virhe siis ensimmäisen kerran siinä, että viheltää vahingossa laittomaksi ja toinen siinä, että korjaa tilanteen tuomitsemalla selkeän väärän oikeaksi.

 

[PietuPetteri]

Ottelun toisen jakson ensimmäisessä vuoroparissa paloton ajolähtö numerolla 4. Viimeisellä päätetään lyödä taktinen laiton, mutta syöttö on asennoton ja matala ja huudetaan vääräksi ja jätetään lyömättä. Tuomari viheltää kuitenkin laittomaksi ja pienen mietintähetken jälkeen näyttääkin yllättäen syötön oikeaksi ja seurauksena kolme paloa. Syöttärin virhe siis ensimmäisen kerran siinä, että viheltää vahingossa laittomaksi ja toinen siinä, että korjaa tilanteen tuomitsemalla selkeän väärän oikeaksi.

Lainaus suoraan Karjalaisen jutusta:
Kiistanalainen tilanne sattui toisen jakson ensimmäisen tasoittavalla Sotkamon johtaessa 3-0. KiPan ykköskärki kehitteli palottoman ajolähdön.
Numerolla neljä lyönyt Kasperi Kaksonen epäonnistui ensimmäisissä lyönneissään, ja asettui viimeisellä lyönnillään tahallaan syöttölautasen väärälle puolelle, jotta lyönti olisi laiton.
Pesäpallon pelisääntöjen mukaan lyönti on laiton, jos lyöjä on sijoittunut syöttölautasen halkaisijan lukkarin puolelle, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön.
Pelinjohtaja Havukainen oli antanut Kaksoselle ohjeen ottaa väärän syötön pois, ja Havukainen itse huusi kolmannen syötön vääräksi. Kaksonen jätti ohjeen mukaisesti lyömättä.
Syöttötuomari vihelsi lyömättömän lyönnin ensin laittomaksi. Sitten hän muutti mielensä ja näytti syötön olleen oikea.
Kaikkien etenijöiden olisi pitänyt edetä, mutta he jäivät epätietoisina pesille. Sotkamo otti pallottamalla kolme helppoa paloa ja vuoro päättyi siihen.
- Tilanne oli jakson tuloksen kannalta hyvin ratkaiseva. Meillä oli kolme nopeinta etenijää pesillä ja ajolähtö. Nyt tuloksena oli kolme paloa ja seuraavan sisävuoron alkaminen huonoimmasta mahdollisesta paikasta numerosta viisi, Havukainen näkee.
KiPa ei valituksessaan yllättäen vetoa siihen, että Kaksosen lyönti olisi ollut laiton ja ajolähdön olisi pitänyt jatkua yhdellä palolla. KiPa vetoaa sen sijaan sääntöjen pykälään 48, jonka mukaan tuomarin tehtyä väärän vihellyksen sen jälkeiset peliteot mitätöidään ja tilanne pelataan uudestaan.
- Peli olisi pitänyt viheltää poikki väärän laittoman vihellyksen jälkeen, ja antaa Kaksoselle uusi kolmas lyönti, Havukainen näkee.
Ohjausryhmän suppean päätöksen saateviestin mukaan ohjausryhmä oli konsultoinut asiassa kokenutta syöttötuomaria Matti Lähteenmäkeä.
- Kävin Lähteenmäen kanssa pitkän puhelinkeskustelun. Lähteenmäen mukaan säännössä 48 pitää olla ensin lyönti, ennen kuin voisi olla väärä vihellys. Nyt ei Lähteenmäen mielestä ollut lyöntiä, joten sääntö ei soveltunut.
Pesäpallon pelisääntöjen 28 pykälän mukaan lyönniksi katsotaan kuitenkin myös pelkkä oikea syöttö riippumatta siitä, lyökö lyöjä syöttöön vai ei.
Tunnettu pesäpallotuomari, urheiluoikeuden professori Antti Aine on tietoinen Kiteen tapauksesta ja sen synnyttämästä keskustelusta.
- Pesäpallon pelisääntöjä ollaan parhaillaan uudistamassa. Tämä tapaus on varmasti hyvä ottaa huomioon ja selventää sääntöjä, Aine sanoi.

 

[Kupitkaakkoon]

Lukkaroinnissahan ja pesäpallon syötössähän on tulkinnanvaraisiakin määritelmiä, mutta lukkarin väistämisestähän sanotaan yksiselitteisesti "Lukkarin on väistyttävä välittömästi lyöjästä poispäin siten, että lyöjä
voi suorittaa lyöntisivalluksen haluamaansa sallittuun suuntaan".

Esimerkiksi tässä Väliaho on juuri aloittamassa väistöliikkeensä, kun pallo on jo saavuttanut lakipisteensä n. 30cm ylempänä.

Tämä sääntökohtahan olisi helposti korjattavissa, kun vain poistettaisiin sana "välittömästi" (välittömästi=heti, ilman viivästystä).
Pikkujuttuhan tämä on, mutta näinkin yksiselitteisestä säännöstä lipsuminen on erikoista.

 

[MieVaan]

Siirsin vastaukseni tänne kun ei tämä varsinaisesti liity Koplaan.

No, siitähän tässä nimenomaan on kysymys, että tuo eri osapuolille sopii enemmän kuin hyvin - ja siitä se eettinen miinakenttä avautuukin. Ja pelaajien halut ovat täysin sivuseikkoja järjestelmätasoisten ongelmien kannalta.

Siirtoikkunan kiinnimeno jäädyttää tilanteen loppukaudeksi, mutta sen auki ollessa tilanteelle ei ehkä kauheasti voi - siis jos sille siis pitää jotain voida.

Siirtoihin pelikauden aikana on olemassa kait kohtuu kiistaton tarve, määräaikaisuus tulee siinä murojen mukana ja pesäpallon siirtokäytänteet taitavat olla hyvin samankaltaiset muiden palloilulajien kanssa.. jos rakennetaan joku monimutkainen lex JuhoIiro joka pyrkii estämään jonkun erikoistilanteen niin ollaan hyvin lähellä työvoiman liikkumisen rajoittamista.

Sovelletaanko tällaisiin asioihin todellakin työvoimalainsäädäntöä? Eikös silloin tuo, että siirtoikkunan kiinnimenon jälkeen tällainen ei ole mahdollista, ole nimenomaan liikkumisen rajoittamista? Urheilun omista säännöistä kai siinä on kysymys - eikö sitten myös ennen ko. määräaikaakin olevat säännöt ole samalla tavalla urheilun säännöistä kiinni?

Yritän vähän avata ajatuksiani, mutta mutulla mennään en ole juridti enkä sääntöekspertti, mutta omaan mielestäni kohtuullisen hyvän luetun ymmärtämisen suomenkielisestä tekstistä. Ja olen näitä joskus muinoin tavaillut ihan muista syistä mutta siitä on kyllä aikaa.

Minusta siirtoikkunan kiinnimeneminen ei rajoita työvoiman liikkuvuutta, koska se koskee yhtälaisesti kaikkea markkinoilla olevaa aktiivista työvoimaa. Markkinoilla olevalla aktiivisella työvoimalla tarkoitan kilpailumääräysten määrittelyä, että siirtokausi sulkeutuu kuluvalla tai kahdella edellisellä kaudella pelanneiden pelaajien osalta. Tämä määrittely kattaa koko lailla kaikki sellaiset pelaajat, joiden voidaan ajatella olevan halukkaita aktiivisesti pelisopimusta etsiviä pelaajia. Siirtokaudet ovat joukkueurheilun urheilullisuuden kannalta perusteltuja ja koska joukkueurheiluun liittyy muutamliiketoimintaa esim vedonlyönti niin ne ovat myös sen takia perusteltuja.

Siirtokausi sulkeutuu siis kaikilta aktiivisilta pelaajilta, joten ketään ei kohdella syrjivästi.

No sitten se useat määräaikaisiirrot välillä omassa seurassa pelaten eli case Juho.

Oletan, että olemme yhtä mieltä, että määräaikaisia siirtoja tarvitaan, koska n syytä alkaen loukkaantumista ja päätyen tyytymättömyyteen peliajasta tms.

Jos kerran esim kuukauden tai vaikka vain yhden pelin laina on sallittua niin on ok, että yläjuoksulla (tai hmm keski-?) sijaitseva seura Mustakelta vuokraa kopparin toisen joen yläjuoksulla sijaitsevalle seuralle Punainen, eikö niin?

Vuokra loppuu, koska keskiyläjuoksun Mustakelta seura tarvitsee pelaajaa tai vaikka laina-aika loppuu. Pelaaja J palaa omaan seuraansa ja pelaa muutaman ottelun.

Tulee tilanne, että Punainen seura tarvitsee edelleen kopparia, koska oma pelikuntoisten pelaajien on niin kehno tms. Olet siis sitä mieltä, että on eettisesti väärin, että Mustakeltaiset vuokraavat J:n uudestaan Punaisille koska se on epäreilua/epäeettistä etenkin kun J on niin hyvä pelaaja? Ja tätä pitäisi säännöllä tai seurojen sopimuksella rajoittaa? Ymmärsinkö oikein?

Miksi minä näen tämän ongelmana ja mahdollisena työvoiman liikkumisen rajoittamisena. Ongelma tulee siitä, että sinusta olisi ok, että Punainen seura vuokraisi (eka vuokra) Oranssista seurasta koppariksi pääsääntöisesti jokerina pelanneen T:n ( T on ihan jees koppari ja pelasi koko viime kauden kopparina). Tämä olisi siis ok, koska kyseessä olisi eka vuokra, eikö niin?

Olisi myös ok jos Mustakeltaiset vuokraisivat J:n Oransseille jotka vuokraisivat T:n Punaisille kun kaikki olisivat ekaa kertaa vuokrattu ko seurojen välillä?

Ongelma on siis se, että ajattelusi eettinen lisäys rajoittaisi siis J:n ammatinharjoittamista suhteessa esim T:hen tai kehen tahansa muuhun superissa pelaavaan pelaajaan. Ja rajoitus tulisi vain sen takia kun J oli jo kerran vuokrattu . Tämä on uskoakseni sellaista työvoiman liikkumisen rajoittamista jota ei saa tehdä.

Näin sen siis itse näen. Onko tulkintani työvoiman liikkumisesta oikea niin en tiedä mutta uskon sen olevan.

 

[Pystärilaaka]

Ihan sama, onko kyseessä työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittaminen vai ei. Jos löytyy tahtoa rajoittaa tätä pelleilyä, sellainen sääntö kyllä pystytään luomaan tavalla tai toisella. Ja löytyyhän meiltä.

 

[Elk]

Kiitos @MieVaan seikkaperäisestä selityksestä, jonka mahdollisiin työoikeudelllisiin kiemuroihin ja tulkintoihin en jaksa enempää paneutua, sori. Olen samaa mieltä kuin edellä @Pystärilaaka. Sen verran joudun työssäni (muissa asioissa) pykälien ja niiden tulkintojen kanssa tekemisiin, etten usko, etteikö tämmöistä sääntöä tai käytäntöä, mistä tässä asiassa on kysymys, voitaisi muuttaa. Ei ole ihan maailman suurin asia siinä mielessä.

Mitä tulee eettisyyteen, niin viittasin ko. käytännön seurauksiin. Sääntö ja käytäntö mahdollistaa periaatteessa ja käytännössä vaikuttamismahdollisuuksia ja seurauksia, jotka liikkuvat ainakin eettisyyden ja epäeettisyyden rajamailla. En usko, että tässä Kopla-Ipv -tapauksessa niin tehtäisiin, mutta periaatteessa. Vähän on samaa - teoreettisesti - kuin vedonlyönnin avautuessa 90-luvulla pesikselle. Luotettiin, että pelaajat ja joukkueet eivät käytä hyväksi sumplimisen mahdollisuutta, mutta kuinkas sitten kävikään.

 

[MieVaan]

No mä en varsinaisesti ole eri mieltä - ei ole mitenkään välttämättä lajille tai ainakaan sen julkisuuskuvalle eduksi, että näin toimitaan. Mutta kun olen seurannut eräänkin seuran loukkaantumistilannetta muutama vuosi sitten katsomosta ymmärrän IPV:n tuskan varsin hyvin.

Mutta mahdollisten rajoitusten tulee olla sellaisia, että se kohtelee kaikkia pelaajia tasavertaisesti. Portaittainen siirtomaksun kasvattaminen kauden aikana voisi olla sellainen tai sitten seurat vain tekevät herrasmiessopimuksen että näin ei tehdä. Mutta se, että pelaajaa ei vain voi vuokrata kun hän on liian hyvä tai, että hän on jo niin monta kertaa vuokrattu mutta jonkun toisen voi vuokrata ei minusta voi olla ratkaisu.

 

[Elk]

No mä en varsinaisesti ole eri mieltä - ei ole mitenkään välttämättä lajille tai ainakaan sen julkisuuskuvalle eduksi, että näin toimitaan. Mutta kun olen seurannut eräänkin seuran loukkaantumistilannetta muutama vuosi sitten katsomosta ymmärrän IPV:n tuskan varsin hyvin.

Mutta mahdollisten rajoitusten tulee olla sellaisia, että se kohtelee kaikkia pelaajia tasavertaisesti. Portaittainen siirtomaksun kasvattaminen kauden aikana voisi olla sellainen tai sitten seurat vain tekevät herrasmiessopimuksen että näin ei tehdä. Mutta se, että pelaajaa ei vain voi vuokrata kun hän on liian hyvä tai, että hän on jo niin monta kertaa vuokrattu mutta jonkun toisen voi vuokrata ei minusta voi olla ratkaisu.

Joo, Ipv:n murheet hyvin ymmärrän, ja olen heitä kohtaan myötätuntoni jossain näillä palstoilla osoittanutkin. Myöskään se, että lainapelaaja on hyvä pelaaja ei ole ongelma, vaan vain tuo hyppiminen suuntaan ja toiseen parin kolmen päivän sisällä (ja vielä niin, että pelataan samaa joukkuetta vastaan eri joukkueissa). Se näyttää… no, politiikasta sanotaan, että asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Ehkä se sopii tähänkin. Jos Hacklinin tai Nokkalan siirrot olisivat olleet vaikka yhtämittaisia viiden tai kolmenkin pelin lainoja, ei tätä outoa vaikutelmaa olisi syntynyt.

Tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa on viitattu siihen, että samaa tehdään muissakin palloilusarjoissa. Tehdäänkö - siis tällaista eestaas hyppelyä? Kysyn, kun en aktiivisesti seuraa muita kotimaan sarjoja. Jos tehdään, niin sitten ok; jos ei, niin tämä pesiscase on joka tapauksessa uusi avaus. Seuraan brittifutista, ja siellä ei ainakaan tällaista tapahdu. On kaksi siirtoikkunaa vuoden aikana ja niiden puitteissa tehtäviä siirtoja ja lainoja.

Tuo vielä jonkin verran kiinnostaisi, muutoin olen valmis tämän casen sulkemaan.

 

[Lukkari]

Otan sen verran kantaa asiaan, että nämä siirrot ovat mahdollisia myös muissa lajeissa ja noin ylipäätään siirtosäännöt eivät mielestäni suuresti poikkea toisistaan. Pidän mahdollisuutta hyvänä ja kaikkien lajien kannalta hyvänä, miksi näin? Kun puhutaan urheilusta, niin loukkaantumiset kuuluvat siihen ja mikään joukkue ei voi varautua kovin isolla ryhmällä ns. ylimääräisiä pelaajia. Toisaalta tämä mahdollisuus on tärkeä pelaajille, joilla ei ole vakiopaikkaa oman joukkueensa mukana. Tulemme itse tätä käyttämään aktiivisesti toisessa lajissa tulevalla kaudella ja se motivoi näitä pelaajia, jotka ovat siinä edustuksen ja kakkostason rajamailla. Kuitenkin lopulta tulee aina se päivä, jolloin pelaajat ovat lukittava jonnekin ja sen jälkeen kaikki menevät omillaan.

Kokonaisuutena näen mahdollisuuden siis tärkeänä ja hyvänä sekä pelaajille että seuroille (seuroille myös kustannusten hallinnan vuoksi). Nyt tämä tapaus IPV on tietysti mielenkiintoinen, toisaalta sen vuoksi, että Kouvolassa on niin erinomaisia pelaajia niin runsaasti, toisaalta IPV:n loukkaantumis-/sairaskierre oli taas niin raju, että tämä näyttää nyt niin erilaiselta, kuin mitä se on ollut "normivuosina". Otetaan joku IPV:n 12. tai 13.pelaaja, jos hän pelaisi aina ajoittain vaikka Kiteellä, niin se ei edes kiinnostaisi ketään. Nyt vain pelaajien profiilit ovat niin kovia, että se nostaa keskustelua, mielestäni turhaan, koska eihän voida rakentaa sääntöjä, että lainattavan pelaajan pitää olla tasoa 4-5, mutta tasoa 8-9 pelaajaa ei saa lainata. Kouvolalle hatunnosto, olette rakentaneet aika kovan ryhmän tällekin kaudelle.

 

[MieVaan]

Tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa on viitattu siihen, että samaa tehdään muissakin palloilusarjoissa. Tehdäänkö - siis tällaista eestaas hyppelyä? Kysyn, kun en aktiivisesti seuraa muita kotimaan sarjoja. Jos tehdään, niin sitten ok; jos ei, niin tämä pesiscase on joka tapauksessa uusi avaus. Seuraan brittifutista, ja siellä ei ainakaan tällaista tapahdu. On kaksi siirtoikkunaa vuoden aikana ja niiden puitteissa tehtäviä siirtoja ja lainoja.

Tuo vielä jonkin verran kiinnostaisi, muutoin olen valmis tämän casen sulkemaan.

En tiedä tehdäänkö edestakaishyppelyä, mutta käsittääkseni sitä ei juurikaan rajoiteta säännöissä. Nopealla vilkaisulla ainoastaan koripallo määrittää, että alle 30 päivän lainoja ei voi tehdä mutta sielläkään ei rajoiteta mielestäni lainakertojen määrää. Jalkapallossa taas on hyvin lyhyet siirtoikkunat joka käytännössä estää lainaamisen.

Jääkiekkoliiton siirtojutut näyttäisivät olevan hyvin samanlaiset kuin pesäpallossa 1.8. - 14.2. välisenä aikana voi lainata pelaajaa ja mitään mainintaan lainauskerroista ei näytä olevan. Tapahtuuko tällaista niin en tiedä. Kiekossa ainakin liigaseuroilla on suht isot rosterit ja vielä farmiseuratkin ja pelin luonnekin yksittäisen pelaajan suhteen erilainen (kaikissa joukkueissa on useita tietyn roolin pelaajia). Mutta onhan noita maalivahteja nyt ainakin käynyt lainoilla muistaakseni.

Jalkapallossa näyttäisi olevan vain siirtoikkunat keväällä huhtkuun loppupuolelle ja sitten heinäkuun tokasta viikosta elokuun tokaan viikkoon. Ja se varmaan menee kansainväklisen käytänteiden mukaan. Työttömät ennen 21.4. vapaat ammattilaiset saavat liittyä vapaasti heinäkuyun siirtoikkunaan asti eli käytännössä elokuun tokalle viikolle. Eli ei määraikaisuutta mutta ei rajoitetta siirtojen määrällekään mutta lyhyet siirtoikkunat kyllä estävät lainaamisen.

Koripallon siirtoaika on 1.7.2022 - 28.2.2023. Näyttäisi olevan 30 päivän karenssi eli lyhyitä vuokria ei voi tehdä.

Lentopallossa näyttäisi olevan myös pelaajalainat mutta ei alemmilla sarjatasoille eikä mainintaa lainakertojen rajoittamisesta tai kestosta. ja lainoja/siirtoja voi tehdä tammikuun loppuun.

Salibandyssa siirtoaika heinäkuun alusta tammikuun puoleenväliin. Ei erikseen määräaikaista siirtoa, mutta siirtojen määrää ei mielestäni rajoiteta.

 

[Jaska]

Jääkiekossa liigassa aina silloin tällöin lainataan pelaajia lyhyiksi pätkiksi, kun tavallista pahempi loukkaantumissuma iskee, enkä ole kuullut kenenkään tätä paheksuvan. Näitä lainoja on vuosittain vaikka kuinka monta. Ja joskus hyvän maalivahdin saaminen lainaan voi olla erittäin ratkaisevaa verrattuna tilanteeseen, että jouduttaisiin ottamaan joku juniori maalille (riippuu toki minkä tasoinen junioriveskari sattuu seurasta löytymään). Lainaavalle seuralle taas saattaa olla hyvä saada kakkosmaalivahdille kovia pelejä alle.

 

[Pystärilaaka]

Jääkiekossa liigassa aina silloin tällöin lainataan pelaajia lyhyiksi pätkiksi, kun tavallista pahempi loukkaantumissuma iskee, enkä ole kuullut kenenkään tätä paheksuvan. Näitä lainoja on vuosittain vaikka kuinka monta. Ja joskus hyvän maalivahdin saaminen lainaan voi olla erittäin ratkaisevaa verrattuna tilanteeseen, että jouduttaisiin ottamaan joku juniori maalille (riippuu toki minkä tasoinen junioriveskari sattuu seurasta löytymään). Lainaavalle seuralle taas saattaa olla hyvä saada kakkosmaalivahdille kovia pelejä alle.

Kaksi skenaariota: a) saadaan naapuriseurasta huippuveskari kahdeksi peliksi päävastustajia vastaan ja otetaan 6 pistettä, jotka turvaavat sarjapaikan vai b) pitää nostaa oman seuran A-junnu näihin kahteen ratkaisevaan peliin eikä saada pistettäkään, kun ei olla syksyllä varauduttu tilanteeseen. Kumpi on mielestäsi urheilullisesti oikeudenmukaisempi, jos ajatellaan myös samoista sijoista kilpailevia joukkueita, jotka häviävät nämä pelit?

 

[Jaska]

Liigassa sarjapaikka on turvattu, kun vaan seuran talous on välttävässä kunnossa.
Mutta asiaan: en ole koskaan kuullut liigassa kenenkään valittavan lainapelaajista, jos ei lasketa joidenkin junioreiden vanhempia, joiden lapselle ei taaskaan annettu näyttöpaikkaa...
Jääkiekossa on joukkueilla on kohtuullisen isot ringit, mutta kaikkeen, kuten pahaan loukkaantumissumaan ei voi eikä ole taloudellisesti järkevääkään varautua ylettömällä määrällä omia pelaajia. Pesäpallossa monella seuralla on vielä vaikeampaa varautua. Lisäksi pesäpallossa superpesiskelpoisten määrä on varsin rajallinen, kun taas jääkiekossa ja jalkapallossa ulkomaalaisten pelaajien määrä on lähes rajaton.