Pesäpallon visio seuraavalle sadalle vuodelle

[Thorlak]

Pesäpallon visio seuraavalle sadalle vuodelle

Yritän tässä hahmotella sitä, miten pesäpalloa pitäisi kehittää seuraavan sadan vuoden aikana. Monet palstaveljet ja -sisaret, jotka suhtautuvat pesäpallon levinneisyyteen ja kiinnostavuuteen fatalistisesti pitävät tätä varmasti ”haihatteluna”. Yritetään kuitenkin, sillä itse uskon, että laji voi myös kehittyä.

Jaoin tämän kolmeen osaan, sillä muuten tästä olisi tullut älyttömän pitkä viesti. Pitkiä nämä osat ovat näinkin.

Ensimmäinen osa puhuu alkutilanteesta ja peruslähtökohdasta. Toisessa osassa hahmottelen "semirealistisen" mallin niistä paikkakunnista, joilla pesäpalloa pitäisi Superpesiksessä pelata ja mikä Ykköspesiksen rooli voisi olla. Viimeiseen osaan kokosin joitain asioita siitä, kuinka pesäpalloa voisi viedä uusiin paikkoihin tai lajiymmärrystä lisätä.

OSA 1:

Alkutilanne ja tulevaisuusnäkymät

”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”

Tilastokeskus - Väestöennuste 2021–2070

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 ainoastaan Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa väkimäärä kasvaa. Tilanne ei tämän vuoden osalta ole paljon parempi, sillä tällä hetkellä väkimäärä lisääntyy vain neljässä maakunnassa.

Maakuntien sisällä ihmiset muuttavat kohti isoja kaupunkeja. Vuonna 2020 suurimpia muuttovoittajia olivat Tampere (+2094 hlöä), Vantaa (+1039), Kuopio (+ 678), Turku (+659), Kaarina (+630) ja Oulu (+619). Kaupungistumisen megatrendi siis jyllää ja maaseutu autioituu. Tämä ei ole mielipidekysymys. Pitää tällaista kehitystä toivottavana tai ei, näin se kuitenkin menee.

Kuluva vuosi 2021 on jo kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Maahanmuutto vaikuttaa väkilukuun siten, että ennusteen mukaan vuoteen 2034 asti väkiluku kasvaa, jonka jälkeen kääntyy laskuun. Vuonna 2050 suomalaisia olisi jo vähemmän kuin tänään.

Koska syntyvyys on matalalla tasolla, vähenee myös nuorten määrä tulevaisuudessa. Siksi kaikki sellaiset keinot ovat erityisen tärkeitä, joiden avulla saavutetaan hupenevan nuorison kiinnostus. Pesäpallon seuraajana voi löytää katsomoon myöhemmälläkin iällä, mutta jotta saisimme uusia huippupelaajia (tai edes pelaajia), ei pesismailaan tarttumista voi odottaa kolmikymppiseksi asti.

Tämän kaltainen demografinen kehitys tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 ja eteenpäin, yhä useampi suomalainen:

• asuu kaupungissa
• on maahanmuuttajien jälkeläinen

Näistä lähtökohdista on mielestäni itsestään selvää, että pesäpallon on päästävä isoihin kaupunkeihin jo pelkästään siksi, että ihmisetkin ovat siellä.


Pesäpallo isoihin kaupunkeihin

Pesäpallon on siis päästävä isoihin kaupunkeihin jo siitä syystä, että jäädessään pienten maalaispitäjien peliksi, pesäpallo kuihtuu samaa tahtia kuin pitäjästä väkimäärä muuttoliikkeen tai luonnollisen poistuman kautta vähenee. Muuttoliikkeestä on kuitenkin muistettava, että pesäpallopitäjien tyhjentyminen tarkoittaa sitä, että kaupungeissa asuu jo paljon pesäpalloihmisiä. Ei sitä työtä siinä mielessä täysin tyhjästä tarvitse missään aloittaa.

Laji tarvitsee näkyvyyttä ja junioreita. Uusia pelaajia on saatava myös maakuntakeskuksista, sillä suurin osa lapsista ja nuorista asuu siellä. Nuoria on helpompi houkutella pesäpallon pariin, kun alueelta löytyy jokin huippuseura. Kaupunkien joukkueita tarvitaan myös siksi, että pesäpallo lajina näyttäytyisi nuorelle edes potentiaalisena vaihtoehtona. Nyt nuoret näkevät kaupungeissa jalkapalloa ja jääkiekkoa, sekä seuraavat e-urheilua. Kuka helsinkiläinen nuori edes haaveilee pelaamisesta Superpesiksessä, kun hän ei edes tiedä, että pesäpalloa pelataan koulun liikuntatuntien ulkopuolella.

Suurissa kaupungeissa on enemmän yrityksiä, eli enemmän potentiaalisia yhteistyökumppaneita kuin pienemmillä paikkakunnilla. Seurojen on siis mahdollista kerätä enemmän rahaa sisään. Kaupungeissa on myös totuttu siihen, että kaikki maksaa. Siksi pääsylipun hintaa voidaan luultavasti nostaa ylöspäin.

Yritykset tarkoittavat myös enemmän työpaikkoja. Kasvukeskuksissa pesäpallon pelaamisen yhdistäminen muuhun elämään on teoriassa helpompaa, sillä niin työ- kuin koulupaikkoja löytyy enemmän.

Näiltä seuduilta löytyvät myös isoimmat mediat. Alueen tärkein media on helpompi saada kirjoittamaan pesäpallosta, jos joukkue on siinä isoimmassa kaupungissa. Otetaan esimerkiksi Tampere ja Aamulehti. Valtakunnan toiseksi tärkein sanomalehti saatiin aikoinaan huomioimaan pesäpalloa edes jollain tapaa, kun Hämeenkyrön Räpsän naisten Superpesiksen sarjapaikka siirrettiin Tampereelle. Tämän kehityksen tähänastinen huipentuma nähtiin tänä syksynä. Aamulehti striimasi oman ennakkostudion ainakin viimeisestä finaalista ja raportoi livenä mestaruusjuhlista. Seuraavan päivän Aamulehden etusivulla oli lähes koko sivun kokoinen kuva Mansen miehistä juhlimassa Keskustorin suihkulähteessä. Helsingin Sanomissa oli pieni STT:n juttu urheilusivuilla.

Ei tämä kuitenkaan mitään riemumarssia ole. Kaupungeissa pesäpallon kanssa kamppailee kaikki muut ajanviettotavat. Vimpelissä Vedon peli on paikkakunnan (tai naapurikuntien) ylivoimaisesti tärkein tapahtuma, eikä pesäpallopelien aikana tapahdu juuri muuta. Tampereella saattaa pesäpallopelin kanssa samaan aikaan olla Ratinassa yleisurheilua, Tammelassa jalkapalloa ja Keskustorilla vaikka kansainväliset ruokamarkkinat. Puhumattakaan museoista, teattereista ja ravintoloista. Kaupungeissa kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on entistä tiukempaa. Tämän takia pelkkä joukkue isossa kaupungissa ei riitä, vaan se vaatii runsaan määrän työtä. Esimerkiksi Seinäjoki on suomalaisella mittakaavalla isohko ja vireä kaupunki, joka on saavuttanut viime vuosina myös urheilullista menestystä. Lajeina vain ovat olleet salibandy ja jalkapallo. JymyJussit on totaalinen mahalasku, vaikka alueen juniorityö on hyvää ja paikkakunnalla pitkät pesisperinteet.

Toisaalta kaupungeissa yleensä myös kulut ovat isommat. Esimerkiksi harjoittelupaikoista pitää maksaa, kun pienemmillä paikkakunnilla kunta ne yleensä tarjoaa. Sen takia taloudellinen riski on kaupungeissa suurempi, mutta ei mitenkään mahdoton. Yhteistyösopimusten ja yritysmyynnin avulla yhtälön pitäisi kääntyä positiiviseksi. Helimon mukaan Manse olisi tehnyt nollatuloksen jo pelkästä runkosarjasta, vaikka vanha katsomo, korona ja yleisörajoitukset vaikuttivatkin katsojamääriin. Jos Manse sai koottua SM-joukkueen Tampereelle niin, että yksikään sponsori ei tuo yli 5% sisään tulevasta rahasta, ei menestyvän ja taloudellisesti toimeen tulevan joukkueen kokoaminen muissakaan kaupungeissa pitäisi mahdotonta olla.


Pesäpallon ammattilaistuminen

Isot talousalueet mahdollistavat pesäpallon ammattimaistumisen entisestään. Mitä useampi pelaaja voi keskittyä vain pesäpalloon, sen laadukkaampia pelaajia saadaan ja sen houkuttelevammalta pesäpallon peluu ylimmällä sarjatasolla näyttäytyy.

 

[Thorlak]

OSA 2:

Superpesis

Esittelen tässä oman semirealistisen näkemykseni siitä, miltä Superpesiksen paikkakuntakartta voisi näyttää. Pesäpallon eräs etu on naisten Superpesiksen suosittu asema. Siksi naisten ja miesten pelipaikkakunnissa kannattaa olla jotain hajontaa, jotta pääsarjapesistä nähdään laajasti ympäri Suomen. Myös Ykköspesiksen asema nousee tärkeämmäksi.

Helsinki (naiset ja miehet)
Kaikilla tavoin tärkein kaupunki, mutta vaikein saavuttaa. Valtakunnan pääkaupunki, jonka vaikutuspiirissä elää 1,2 miljoonaa suomalaista. Isoimpien yritysten ja medioiden pääpaikka. Roihu kaupunginosajoukkueena naisten puolella tekee tärkeää työtä, mutta ei yksinään riitä mihinkään. Helsinkiin tarvitaan Suomen mestaruudesta kamppaileva miesten Superpesisjoukkue. Suuresti ihmettelen sellaisia näkemyksiä, että Pk-seutu on niin erikoista aluetta, että tuosta 1,2 miljoonan ihmisen porukasta ei löydy vaikkapa 3000 ihmisen katsojakeskiarvoa menestyvälle pesäpallojoukkueelle.

Elmo avasi keskustelun aiheesta: Myötätuulessa olevan pesäpallon seuraava määräasema on Helsinki ja siellä Kaisaniemi - ElmoTV

Tätä ehdotusta käsitelty tällä palstalla ketjussa: Myötätuulessa olevan pesäpallon seuraava määräasema on Helsinki ja siellä Kaisaniemi

Turku (miehet)
Helsingin tavoin iso kaupunki, josta ainakin miespesäpallo tällä hetkellä uupuu (lähes) kokonaan. Yksi Suomen suurimmista kaupungeista, joten pesäpallo tarvitsee Turkua.

Turussa ja Helsingissä tilanne on erityisen haasteellinen. Onneksi tässä visioidaankin pesäpallon seuraavaa sataa vuotta, vaikka itse toivoisin näkeväni miesten joukkueet näissä kaupungeissa jo parin vuosikymmenen sisällä. Toiminta on nyt pienimuotoista, mutta kaupungit ovat myös tärkeitä opiskelupaikkakuntia, joten pelaajien houkuttelu pitäisi onnistua. Kaupungit tarvitsevat myös junioritoimintaa, ja siihen tarvitsee löytyä vetäjiä. Kuitenkin joukkueet pääsarjassa innostaisivat myös uusia nuoria pesäpallon pariin. Siksi ei voida odottaa sitä, että Helsinki ja Turku kasvattaisivat omat pelaajansa G-ikäisestä asti.

Pori ja Rauma (naiset ja pojat)
Pori ja Rauma tekevät jo erinomaista työtä naispesäpallon saralla. Täyttävät Satakunnan Superpesisjoukkueiden kiintiön. Poriin ja Raumalle pitäisi saada myös vireä poikapuoli. Tavoitteena pitäisi olla vähintään poikien superpesisjoukkue toisessa näistä.

Tampere (naiset ja miehet)
Mansen naiset ja miehet pelaavat jo Superpesiksen kärkisijoilla. Tällä hetkellä Superpesiksen tärkein seura. Toivon pilkahdus kaikille niille, jotka epäilevät voiko pesäpallo levitä uusille alueille ja voiko sitä opettaa jääkiekko- tai jalkapalloihmisille. Kyllä pesäpallo kiinnostaa, kun sille antaa mahdollisuuden.

Hyvinkää (miehet)
Paikkakuntana pienehkö, mutta sijainti ja asema Uudenmaan tämän hetken ykkösseurana puoltaa paikkaansa. Uudenmaan pesäpalloilijoille helpoin tapa nähdä miesten Superpesistä livenä, toimii myös alueen muiden seurojen pelaajapolun päänä.

Espoo (naiset)
Espoossa ei oikein mihinkään lajiin löydetä yleisöä katsomoon. Espoo voisi kuitenkin kokeilla naisten Superpesiksessä. Näin Hyvinkään resurssit eivät jakautuisi kahden huippujoukkueen kesken. Espoosta luulisi löytyvän riittävästi tukijoita ja yleisöä joukkueen pyörittämiseen, tämän hetken asema Pk-seudun tärkeimpänä seurana ainakin puoltaisi sitä. Näin saataisiin uusi iso kaupunki Superpesiksen kartalle.

Seinäjoki (naiset ja miehet)
Seinäjoki on isohko kaupunki keskellä mitä vankinta pesäpalloaluetta. Pitäisi riittää pyörittämään sekä naisten että miesten superpesisjoukkueita. Maila-Jussit tekee jo naisten puolella hyvää työtä. JymyJussit totaalinen mahalasku. Potentiaalia kuitenkin pitäisi olla, toivottavasti Seinäjoella löytyy uusi vaihde.

Kuopio (miehet)
Ei menisi ainakaan huonommin kuin Siilinjärvellä. Siilinjärvi ei kiinnosta omia eikä vieraita. Kuopiossa isompi potentiaali uudelle väelle. Lisää keskustelua täällä: Siilinjärven Pesis 2022

Oulu (miehet)
Ansaitsisi paikan Superpesiksestä jo nyt. Suuri potentiaali. Toivottavasti jostain löytyy laskutaitoisia ihmisiä, että nousun tullessa talous pysyy hallinnassa.

Jyväskylä (naiset ja miehet)
Kirittäret tehnyt vuosia laadukasta työtä naispesäpallon eteen. Eiköhän Keski-Suomen talousalue kykene elättämään myös miesten superpesisjoukkueen. Uusi stadion tuo olosuhteet nykyaikaisiksi. Paikkakunnalla vetovoimaa opiskelukaupunkina.

Joensuu (naiset ja miehet)
Viime vuosien innovatiivisin pesäpalloseura niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Aktiiviset ulkopelikuviot, ottelutapahtumaan panostaminen ja muutenkin toimiston puolella kovaa suorittamista. Jomassa on jo sekä naisten että miesten superpesisjoukkueet, joten ilmeisesti talous kestää.

Kouvola (miehet)
Kovaa tekemistä ja pitkät perinteet. Juniorityö kuosissa. Itsestään selvä valinta.

Sotkamo ja Vimpeli (miehet)
Muisto menneestä, jolloin pesäpallo oli pienten paikkakuntien laji. Tarinana helppo myydä, ja joukkueet kiinnostavat myös oman kylän ulkopuolella. Sotkamo kaikkien aikojen menestynein seura miesten Superpesiksessä. Toimiston puolella innovatiivinen, pyrkinyt levittämään pesäpallon asiaa myös oman kylän ulkopuolelle. Vimpelissä koko kylä elää niin Vedon matkassa, että se tuntuu muista huvittavalta. Saarikenttä jokipallojen ansiosta pesäpallofanin pyhiinvaelluskohde. Vimpeli ei markkinoinnin puolelta vaikuta niin innovatiiviselta, mutta urheilullisesti todella laadukasta tekemistä yhteistyössä alueen muiden seurojen kesken.

Lappeenranta (naiset)
Itä-Suomi tarvitsee erityisesti naisten joukkueita. Lappeenranta kaupunkina merkittävän kokoinen.

Lapua (naiset)
Paikkansa ansainnut.

Vaasa (naiset)
Vaasa on isona kaupunkina arvokas lisä superpesiskartalla.

Kempele (naiset)
Kempele tekee tällä hetkellä hyvää työtä niin naisten kuin miesten puolella. Pohjois-Pohjanmaa ansaitsee myös naisjoukkueen korkeimmalle sarjatasolle, vaikka tämä jako on aika länsipainotteinen.

Jokerikortit (miehet):

Tällä jaolla miehiin tulisi 12 joukkuetta. Jos halutaan 14 joukkueen sarja, paikkakuntina Lahti ja Rovaniemi voisivat olla mielenkiintoisia. Tai Vaasa, Espoo ja Lappeenranta myös miehissä.

Eli miesten joukkueet olisivat: Helsinki, Turku, Tampere, Hyvinkää, Seinäjoki, Kuopio, Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Kouvola, Sotkamo ja Vimpeli.

Naisissa: Helsinki, Espoo, Pori, Rauma, Tampere, Seinäjoki, Jyväskylä, Joensuu, Lappeenranta, Lapua, Vaasa, Kempele.

Superpesis olisi samaan tapaan avoin sarja kuin nytkin. Jos pelattaisiin 12 joukkueella en tiputtaisi ketään runkosarjan perusteella, sillä siitä syntyy helposti hissiliikettä, kun joukkueen kokoaminen jää viime tippaan. Eli 12 joukkueen sarjassa Superpesiksen huonoin karsii Ykköspesiksen parasta vastaan. Jos pelataan 14 joukkueen sarjalla, huonoin voisi tippua suoraan runkosarjan perusteella.


Ykköspesis

Ykköspesiksessä olisivat perinteiset pienet ja keskisuuret pesäpallopitäjät, kuten Alajärvi, Koskenkorva, Kankaanpää, Siilinjärvi, Kempele, Pattijoki, Kitee, Imatra, Hamina, Ulvila, Loimaa…

Ykköspesiksen sloganina olisi ”Aitoa pesistä”. Siellä saisivat ukot jurottaa katsomossa, haukkua liiton herroja, naureskella Helsingin töppäilyille ja muistella aikoja, kun pesis oli vielä pesistä.

Ykköspesiksellä olisi siis selvästi Superpesiksestä erillinen brändi ja sarjojen välille luotaisiin vähän vastakkainasettelua. Sarja koostuisi vahvojen ja perinteisten pesispitäjien joukkueista, jotka kiinnostavat paikallisesti. Monella paikkakunnalla nämä olisivat niitä kesän ykkösurheilutapahtumia. Tavoitteena voisi olla sellainen 500-1000 katsojan keskiarvo.

Tästä hyvänä esimerkkinä Elmon maininta Jyväskylän Lohesta. Arffman kirjoittaa näin:

”Ykköspesikseen putoaminen ja siellä pelaaminen ei ole muutenkaan sellainen maailmanloppu kuin joissakin seuroissa ja päättäjien keskuudessa pelätään. Hyvä esimerkki on Jyväskylän Lohen tämän kauden huima tarina. Lohen synnyttämä ilmiö ja yli 600 katsojan yleisömäärät runkosarjan otteluissa kertovat, että hyvin hoidettu ja hyvin menestyvä Ykköspesis-seura voi olla paljon kiinnostavampi seurattava kuin vuodesta toiseen Superin jämäsijoilla rämpivä seura.”

Tässä linkki kyseiseen juttuun: Pesäpalloliitto kumarsi muutamaa Superissa rämpivää seuraa koko pesäpallon edun sijasta - ElmoTV

Ykköspesiksestä olisi mahdollisuus luoda ihan omanlaisensa tuote. Ne jotka vihaavat ”muovisia” superpesisseuroja, voisivat keskittyä Ykköspesiksen seuraamiseen. Superpesiksen seurat yrittäisivät tavoittaa kaupungeissaan uutta yleisöä ja viedä sitä kautta lajia kokonaisuudessaan eteenpäin. Superpesiksessä lajin pitäisi ammattimaistua, Ykköspesiksessä ei niin haittaisi, vaikka istumapaikka löytyisi satunnaisesti maasta. Vaikka sarjojen profiilit olisivat selvästi omanlaisensa, mahtuisi mukaan aina myös niitä tosissaan Superiin pyrkiviä.


Toimenpiteitä

Tämä kaikki tietysti vaatii tekoja. Vaikka tämänkaltainen visio saisikin vastakaikua, silti sen toteuttamiseksi valittavista keinoista syntyisi taatusti erimielisyyttä. Esimerkiksi kuinka joukkue Helsinkiin saadaan? Perustetaanko uusi seura, toimitaanko PuMun nimissä, saako liitto antaa villiä korttia ja niin edelleen. Siinä sitä pohtimista riittää. Se olisi kuitenkin jo askel eteenpäin, että siitä omasta nurkkakuntaisuudesta onnistuttaisiin irrottautua edes hetkeksi.


Tähänastisen yhteenveto, eli TL;DR:

Isot kaupungit Superpesikseen. Kaupunkien kesken varioimista naisten ja miesten osalta. Brändätään pienten paikkakuntien Ykköspesis tämän jälkeen ”Aidoksi pesikseksi”, ja näin luodaan omanlaiset profiilit sekä Superpesikselle että Ykköspesikselle. Isoissa kaupungeissa löydettävä uusia ihmisiä pesäpallon pariin, niin katsojaksi kuin junioriputkeen.

 

[Thorlak]

OSA 3:

Kuinka lajia vietäisiin uusille alueille?

Tämä on näistä viesteistäni fragmentaarisin, mutta tein joitain nostoja otsikon aiheesta.

Ehkä Helsingin maalaiset uusmuuttajat diggaisivat pesiksestä Stadissa?

Tai josko vaikkapa maahanmuuttajataustaiset henkilöt?

Herra Appelsiini tässä pohdiskelee muuttoliikkeen vaikutusta Helsingin miesten superpesishankkeelle. Kuten aiemmin kirjoitin, pääkaupunkiseudulla elää 1,2 miljoonaa ihmistä. Näistä merkittävä osa on muuttanut muualta Suomesta. Jo sillä porukalla elättäisi useammankin miesten superpesisjoukkueen.

Maahanmuuttajataustaiset taas kannattaisi yleisesti jotenkin pesäpallon piirissä huomioida, sillä kuten alun demografisesta katsauksesta kävi ilmi, heidän osuutensa tulevaisuudessa nousee. Koska pesäpalloa ei juurikaan Suomen rajojen ulkopuolella pelata, joitain kohdennettuja toimia voisi yrittää tämän tiimoilta tehdä, ettei lajivalinta kaikilla olisi tuttu ja turvallinen jalkapallo.

*[M]iten lehdistötilaisuuksiin ei keksitä oikein mitään uutta missään seurassa. (…) Lehdistöllä ei ole olevinaan koskaan mitään kysyttävää jne. Voin kertoa, että pesisfanina minulla olisi usein paljonkin kysyttävää.[Lehdistötilaisuus kannattaisi] siirtää IG-liveen [ja poimia sieltä] esim. 2-5 katsojakysymystä.

* Vaikkapa kerran alkukaudesta (touko- tai kesäkuussa) peli, jossa lipun ostaneiden katsojien olisi mahdollisuus tulla esim. 45 minuuttia ennen ottelua stadionille - ja alkuun olisi laji-info (seura voisi myös tarjota kahvit ja teet ). Laji-infolla tarkoitan ihan sääntöjen kertaamista leppoisaan tapaan asiantuntijan johdolla. Jos on uusi / vähemmän pesistä seurannut, niin nämä etulaittomat ja muut eivät välttämättä ole hallussa. Toinen, mitä olen ottelutapahtumaan odottanut, on pesisaiheinen tietovisa, johon voisi osallistua kännykällä. Siis tyyliin etulaittomalla tarkoitetaan a), b) vai c), tai mikäli etenijä ei kierrä kulmalippua, tapahtuuko mielestäsi a), b) vai c).

Koppari tässä pohdiskelee hienosti sitä, miten pesäpallon sääntöjä ja taktista puolta voisi avata asiasta ymmärtämättömille.

Itse kirjoitin finaalien aikana somen roolista. Somen rooli korostuu erityisesti nuorison kiinnostuksen herättäjänä, jonka tärkeydestä kirjoitin ensimmäisessä osassa. Tässä tuo vanha viestini:

En ehkä ajatellut itse aivan näin, mutta tämän suuntaisesti vielä muutama aika sitten. Vieroksuin vähän sitä, että Puhtimäki tekee joitain juttuja omiin nimiinsä, eikä seuran. Kyllä minä silti Puhtimäkeä olen aina joukkuepelaajana pitänyt, enkä siis ajatellut, että kyseessä olisi mikään Puhtimäen soolo.

Kuitenkin, tämäkin vieroksuntani muuttui varauksettomaan kannustukseen, kun kuuntelin tämän jakson Kansallispeli-podcastista: Kansallispeli - Paljon puhetta urheilumarkkinoinnista – Vieraana Jere Virtanen

Tämän jälkeen olen ajatellut, että on koko lajille äärimmäisen tärkeää, että meillä on/olisi sellaisia pelaajia, jotka tiedettäisiin yli lajirajojen. Puhtimäki tekee äärimmäisen hienoa työtä somessa, josta hauska esimerkki kuultiin eilen Mikkelin Jukureiden omassa Instagram-livessä, jossa Puhtimäki kävi vierailemassa. Siinä Jormakka kommentoi kutakuinkin, että "Puhtimäen naamaan törmää nykyään aina, kun somen avaa".

Mitä kiinnostavampia pesäpalloilijat ovat persoonina, urheilijabrändeinä ja/tai sosiaalisen median käyttäjinä, sen enemmän se antaa mahdollisuuksia koko lajille. Nämä pelaajat saavat vedettyä pesäpallon piiriin uusia tukijoita ja katsojia sellaisten ihmisten joukosta, jotka eivät ole mitään pesisniiloja. Näitä ihmisiä pesäpallo kuitenkin kipeästi tarvitsee. Kuten tuossa podcastissa sanotaan, täysin pesäpalloa tuntemattomalle henkilölle on helpompi tulla ottelutapahtumaan paikan päälle, kun on edes jokin kontaktipinta mitä kautta lähteä liikkeelle. Nykymaailmassa se on (tai sen pitäisi olla) usein juuri sosiaalinen media. Jos ei tiedä pesäpallosta yhtään mitään mutta tietää edes Puhtimäen, on pelissä kiva seurata juuri Puhtimäen tekemisiä. Sitä kautta avautuu moni muukin asia.

Mitä isompi näkyvyys pesäpallolla, seuroilla ja pelaajilla on, sen enemmän siitä näkyvyydestä ollaan myös valmiita maksamaan. Siinä siis hyötyy kaikki, kun yhteistyökumppanuuksia solmitaan.

Aika hyvää mainosta sai niin Manse kuin koko pesäpallo siitä Ilveksen pelissä suoritetusta "avaussyötöstä". Tähän päälle pieni somekommentointi ja taas saavutettiin sellaisten ihmisen huomio, jotka eivät ehkä aiemmin pesäpalloa tai Mansea juuri noteeranneet.

Eikä se sitä tarkoita, että nyt tämän seurauksena valtava määrä massoja rynnisi pesäpallo-otteluihin. Mutta riittävän monta tällaista esimerkkiä ja lumipallo alkaa vieriä oikeaan suuntaan. Ja on siellä somessa tilaa muillekin pesäpalloilijoille kuin Puhtimäelle.

Jatkoa täällä: Manse PP - KPL, finaali 2021

Samoin kirjoitin myös pesäpallolähetyksistä ja -journalismista:

Tämä on aivan totta, ja sitä itsekin tullut useasti harmiteltua. Nykyään Elmo (eli Arffman) kirjoittaa edes hivenen myös pelitapahtumista. Esimerkiksi Vimpelin ja Sotkamon finaaliputken aikana ainut anti oli kirjoittaa siitä, kenellä pää kestää jos kestää.

Joskus muutamia vuosia sitten oli mielestäni vähän yritystä kun Ojanperä kommentoi joitain pelillisiä asioita ihan fläppitaulun kanssa. Sitä ei sitten kuitenkaan jostain syystä jatkettu, vaikka minun mielestäni olisi kyllä pitänyt.

Oikeastaan pesäpallojournalismista ja -lähetyksistä puuttuu kaksi asiaa. Ensimmäinen niistä on asioiden avaaminen ummikoille. Tähän on puheiden perusteella keskitytty tällä kaudella, mutta en ole täysin vakuuttunut. Esimerkiksi Supermaanantaita esiteltiin niin, että siinä on aikaa pureutua myös perusteisiin ja kyseisiin joukkueisiin, mutta en ole sitä juurikaan ainakaan katsomissani lähetyksissä havainnut. Ei siis mitään syväluotaavaa, sama yksi kotijoukkueen ja yksi vierasjoukkueen pelaajan haastattelu.

Sitten jos tulee jokin selitysyritys niille jotka pesäpalloa eivät ole juurikaan seurannut, on se usein kuitenkin aika vaikea. Esimerkkinä tämä merkkipeli, mistä Eronen ja Tokkari ovat tällä kaudella muutaman insertin tehneet. Suurin osa siitä ajasta on lätinää, eikä oikeasti näytetä sitä, kuinka sitä viuhkaa voitaisiin käyttää. Tai puhutaan väärä pois -merkistä ja lennosta, mutta ei samassa yhteydessä kerrota sitä, miksi etenijä välillä lähtee heti pallon noustessa. Mitkä ovat kummankin merkin edut ja haitat.

Tällainen ummikkopuhe ei sinänsä vaadi paljoa. Super Bowl -lähetys on suomeksi tehty yleensä niin, että pelin alkupuolella käydään läpi joitain perusperiaatteita, koska tiedetään se, että ottelua seuraa paljon sellaisia, jotka eivät amerikkalaisesta jalkapallosta mitään ymmärrä. Miksei siis vaikkapa näiden Supermaanantailähetysten ensimmäisiä vuoropareja/jaksoja voitu käyttää ihan ummikkotason selostamiseen. Tai olisi edes muutama peli kaudessa tällaisia. Kenttäkuuluttaminen on vähän eri asia, mutta mielestäni Tampereella on siinä suhteessa varsin oivaa toimintaa. Siinä kuuluttaja usein melko lyhyesti, mutta riittävällä tarkkuudella avaa tehtyjen ratkaisujen taustoja.

Toinen asia on tavallaan jatkumoa tälle. Eli pelillisten ja taktisten asioiden kommentointi ja esittely. Miksei koskaan voida vaikkapa videokuvan päälle piirtää (eli jääkiekkotyyliin) miten ulkokenttä paikkoja vaihtaa, minne ne tilat syntyvät ja missä se keskisauma sijaitsee? Mikä on oulukuvio ja miten sitä vastaan pitäisi sisäpelijoukkueen hyökätä? Miksei ykköstilanteessa lyödä aina kakkospuolelle, vaikka suurin osa ulkopelaajista on sijoittuneena ykköspuolelle? Selitysyritykset näistä turvaavat vain puheeseen, kun pieni visuaalisuus tekisi selityksistä paljon helpommin ymmärrettäviä.

Itse en esimerkiksi jääkiekosta mitään ymmärrä, mutta tällainen pelillinen/taktinen kommentointi avaa kuitenkin minullekin pelin saloja. Kun joku piirtää kuinka viisikko kentällä liikkuu ja miten keskushyökkääjä vapaata syöttöpaikkaa pakeille tarjoaa, se on paljon helpompi ymmärtää, kun pelaajien ja kiekon liikkeen näkee piirrettynä. Usein niissä piirroksissa näkyy vaikkapa se, että mitkä kaikki ovat pakin syöttösuunnat kyseisessä tilanteessa. Eli minkä vaihtoehtojen väliltä tämä ratkaisu tehtiin. Ei se sen kummempaa ole pesäpallossakaan, vaikka siinä ei viisikkona pelatakaan. Hidastetaan kuvaa ja näytetään, että kun ulkokenttä on sijoitettu näin, pallo on (teoriassa) helpointa lyödä tänne tai tuonne. Tätä taas vaikeuttaa vielä se, kun lukkari syöttää niin tai näin.

Tälle jatkoa vielä täällä: Manse PP - KPL, finaali 2021

Tähän samaan kategoriaan menee myös muutama vuosi sitten julkaistu Annukka Koskelan kirja: Pesis. Opas jännittävän pelin seuraajalle ja harrastajalle. Pesis | Otava

Joskus oli puhetta Pesäpalloliiton roolista ja liiton suhteesta seuroihin. Tässä voisi olla yksi hyvä homma, eli koota hyväksi havaittuja keinoja yhteen siitä, kuinka pesäpalloummikoita saadaan katsomoon ja kuinka niille opetetaan pelin saloja.

 

[LBC]

Mielenkiintoinen avaus ja näyttää aiheuttaneen pureskelua, ennen kuin kukaan alkaa kommentoida.

Tuo 100 vuoden visio pesäpallolle tuntuu tällä hetkellä rohkealta, mutta eihän se tavatonta ole. Maanmainio tiedetrippi -sarja käsitteli yhdessä osassaan Japanin vanhimpia yrityksiä, joita on maailman mittakaavassa todella paljon: lähes puolet yli satavuotisista yrityksistä on Japanissa (yli 30 000), yli 500 vuotiaita on siellä 140, ja parikymmentä jopa yli tuhat vuotta vanhaa yritystä löytyy.
Esimerkkeinä oli mm pieni koju joka on myynyt yli tuhannen vuoden ajan saman suvun omistuksessa riisikakkuja pyhiinvaeltajille. Sen visio - ja tällä kertaa samalla myös missio- lienee siis olla johtava riisikakkujen myyjä kyseisellä pyhiinvaellusreitillä. Toinen esimerkki oli vähän tuoreempi 1981 perustettu (mm rahoittajayritys) Softbank, joka omisti yhdessä vaiheessa Supercellistä enemmistön (on jo myynyt pois). Heidän perustajaltaan kyseltiin tällöin businesvisioista, ulottui kuulemma 300 vuoden päähän. Suomen vanhimmat yritykset ovat iältään nippa nappa tuon, omistajavaihdoksia kokeneina.

Olisiko @Thorlak se missio Pesikselle olla suomalainen kansallisurheilulaji ja tuottaa elämyksiä urheilua seuraavalle kansalle ja visiona muuttua Suomen väestönkehityksen mukana suurien kaupunkien ja kansainvälistyvien asukkaiden suosioon? kansainvälisestä kehityksestä et tainnut kommentoida, onko se mielestäsi täysin poissuljettu? ehkä se suuressa mittakaavassa vääjäämättä onkin.

Tuo suuntahan on aika selväkin. Olen itse harmitellut omien kotikulmien pesisseurojen kuihtumista ja katoamista ja sama ilmiö on varmasti muuallakin. Pohjanmaan suunnalla lienee edelleen pienemmilläkin paikkakunnilla (Ilmajoen, Vimpelin, Alajärven, Halsuan, Vetelin ja mitä näitä nyt on) lisäksikin toimintaa.

Jos nyt kansallispelistä puhuttaessa sallitaan sellainen sana kuin maakuntakeskus, niin sen puoleen on osittain hyvä ja selväkin, että kaikenlainen toiminta, palvelujen ja harrasteiden tarjoaminen kasautuu sinne, koska siellä voidaan asioita isommilla paukuilla hoitaa, esim. tarjota pesäpallon harrastajille puitteet ja löytää riittävä määrä junnuja joukkueisiin. Mutta kyllähän se harrastajamäärää ja sarjassa pelaavia joukkueita sitten kuitenkin karsii. Itse olen tässäkin vähän pessimisti, saadaanko "pesistä pelastettua" pitkällä aikavälillä kaiken pirstoutuneen viihteen, e-urheilun ja uusien muidenkin lajien keskellä.

Se, miten sitten nuo visiot saa toteutettua esim. Turkuun ja Helsinkiin menee palasteluun sinne strategiatasolle vähintään. Avainsanana lienee viihdyttävyys ja kiinnostavuus. Harrastajatkin (=> huippuharrastajatkin) tuskin pelkästään siksi tuolla jatkossa tahkoavat, että tää on kiva, haastava ja älliä vaativa urheilullinen laji.

Röngän/Arffmanin Kaisaniemi -kirjoitus kyllä innosti, mutta toteutumiseen menee aikaa, jos se yleensä toteutuu. Toivottavasti siinä onnistutaan ja mieluiten ennen 2120 -lukua.

Itse en halua täällä alkaa kommentoida, että ei ikinä onnistu. Mieluiten vaan kaikkia hyviä ideoita lyhyemmille kuin pidemmille aikaväleille olisi hyvä nähdä.

 

[LBC]

Eli miesten joukkueet olisivat: Helsinki, Turku, Tampere, Hyvinkää, Seinäjoki, Kuopio, Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Kouvola, Sotkamo ja Vimpeli.

Ykköspesiksessä olisivat perinteiset pienet ja keskisuuret pesäpallopitäjät, kuten Alajärvi, Koskenkorva, Kankaanpää, Siilinjärvi, Kempele, Pattijoki, Kitee, Imatra, Hamina, Ulvila, Loimaa…

Tarkoitit tuota toivottavasti ns periaatteessa? suljettuna sarjana en haluaisi pesistä nähdä. Mutta toki se tarkoittaisi että jos Manse tai Turku tai Helsinki tuon vision toteutuessa joskus jää Superpesiksen jumboksi, täytyisi siellä löytyä tahtoa ja resursseja yksi tai tarvittava määrä Ykköspesistäkin.

 

[MieVaan]

Tarkoitit tuota toivottavasti ns periaatteessa? suljettuna sarjana en haluaisi pesistä nähdä. Mutta toki se tarkoittaisi että jos Manse tai Turku tai Helsinki tuon vision toteutuessa joskus jää Superpesiksen jumboksi, täytyisi siellä löytyä tahtoa ja resursseja yksi tai tarvittava määrä Ykköspesistäkin.

Suljettu sarja olisi koulonsuudelma pesäpallolle tässä tilanteessa luulen mä. Ja kun ei ole suljettua sarjaa ei ole staattista tilannettakaan superpesispaikkakkunnista olla.

Taitaa mainitut kolme kaupungia olla Suomen mittakaavassa niin suuria, että jos huippupesis sinne aidosti juurtuu niin seutukunnasta löytyy kyllä ykköspesisseurojakin jos pesäpalloa ylipäätään pelataan vielä 2040. Sen verta synkistelyä esim nuo luvut ovat

http://www.mdi.fi/content/uploads/2019/05/C23_vaestoennuste.pdf

 

[Juuret]

@Thorlak visiossa en löydä ristiriitaisuuksia omiin ajatuksiini, ainoastaan tuo kenties leikkimielellä heitetty "sadan vuoden" -näkymä pitäisi oikeasti ottaa tosissaan ja viedä se tulevan viiden vuoden kehitysrakenteeseen.

Laji on kuitenkin heikolla pohjalla kasvun kannalta. SuperPesis on seuravetoinen vailla keskitettyä yhtiörakennetta a'la SHL, NHL, KHL, Liiga ym. sarjat missä fyrkat pyörii. Sen vuoksi tuo visio keskityykiin ulkopuolisiin muuttujiin mihin seurat eivät kykene vaikuttamaan, mutta se oman rakenteen tekeminen lajin taloutta kehittämään on kenties liian herkkä maakuntien miehille ratkaistavaksi ... Siksi tämä laji ei kaupallistu täydellä potentiaalilla ja toki kaupallistuu jos Super Pesis yhtiöityy tai lajiliitto olisi johtokeskus eikä pelkkä ottelukalenterin tekijä.

 

[Thorlak]

Tarkoitit tuota toivottavasti ns periaatteessa? suljettuna sarjana en haluaisi pesistä nähdä.

Suljettu sarja olisi koulonsuudelma pesäpallolle tässä tilanteessa luulen mä.

Kirjoitin näin:

Superpesis olisi samaan tapaan avoin sarja kuin nytkin. Jos pelattaisiin 12 joukkueella en tiputtaisi ketään runkosarjan perusteella, sillä siitä syntyy helposti hissiliikettä, kun joukkueen kokoaminen jää viime tippaan. Eli 12 joukkueen sarjassa Superpesiksen huonoin karsii Ykköspesiksen parasta vastaan. Jos pelataan 14 joukkueen sarjalla, huonoin voisi tippua suoraan runkosarjan perusteella.

Mielestäni putoamiskarsinta tarkoittaa enemmän jännittäviä pelejä syksyyn, joten ehdottomasti Superpesiksen pitää olla avoin sarja. Mutta olen hivenen skeptinen siitä, että onko Ykköspesiksen runkosarjan voittajan järkevää nousta suoraan Superiin, ja/tai Superin viimeisen tippua suoraan, sillä jos ja kun laji saadaan ammattimaistumaan, myös joukkueiden kasaamista ei voida enää tehdä pelikausien loputtua. Silloin ei ole huippupelaajia vapaana, jolloin tuleva nousija on valmiiksi selvä heittopussi, jonka todennäköisenä seurauksena on tippuminen seuraavana vuonna. Silloin on hankala suunnitella seuran tulevaisuutta pitkäjänteisesti, kun ei tiedetä edes sitä, millä sarjatasolla pelataan. Jos taas Ykköspesiksen joukkue voittaa superpesisjoukkueen nousukarsinnoissa, se luultavasti pärjää säällisesti seuraavan vuoden pääsarjassa.

Nuo joukkueet/kaupungit olivat enemmän sellainen oma visio mikä voisi olla hyvä. Eli jonkinlainen tavoite jota kohden voisi olla hyvä suunnata, mutta pääasiana se, että kunhan "isot" kaupungit (mitä se sitten Suomen mittakaavassa tarkoittaakaan), saataisiin vahvasti huippupesäpallon piiriin. Se on lajin selviämisen kannalta välttämätöntä, eikä tähän mielestäni olla herätty vielä tarpeeksi.

Ne joukkueet olivat myös tuollaisia "omasta mielestäni jollain aikavälillä realistisia". Eniten tekemistä on juuri Helsingin ja Turun kanssa, mutta muiden tapauksessa on jo olemassa enemmän tai vähemmän vireää pesäpallotoimintaa.

Avoin sarja myös mahdollistaa isojen kaupunkien nousun Superiin. Itse olisin valmis myös villeillä korteilla harkinnanvaraisesti sarjapaikkoja antamaan, mutta onhan se touhu luotettavammalla pohjalla kun nousu tehdään pelillisesti.

 

[Thorlak]

@Thorlak visiossa en löydä ristiriitaisuuksia omiin ajatuksiini, ainoastaan tuo kenties leikkimielellä heitetty "sadan vuoden" -näkymä pitäisi oikeasti ottaa tosissaan ja viedä se tulevan viiden vuoden kehitysrakenteeseen.

Tuo 100 vuoden visio pesäpallolle tuntuu tällä hetkellä rohkealta, mutta eihän se tavatonta ole.

Tuo otsikko "sadan vuoden visiosta" oli osaltani osittain leikkimielinen, osittain todellinen. Tuossa kuvailtu toivomani tulevaisuus ei voi odottaa sataa vuotta. Jos pesäpallo ei pääse Helsinkiin (ja muualle) seuraavan muutaman vuosikymmenen kuluessa, meille ei tule pesäpallon 200-vuotisjuhlia. Siinä se todellinen sisältö. Leikkimielisyys tuli siitä, että kun näistä isojen kaupunkien tärkeydestä on puhuttu, yleensä keksitään vain syitä sille, miksi se ei onnistu. "Haihattelua", "ei ole realistista", "on näitä jo kokeiltu", "Helsinki/Kuopio/mikä vaan on jalkapallokaupunki, eikä pesäpallo siellä menesty". No jos annetaan aikaa 100 vuotta, niin ehkä sitten nämä ankeuttajatkin voivat nähdä uusia mahdollisuuksia.

Laji on kuitenkin heikolla pohjalla kasvun kannalta. SuperPesis on seuravetoinen vailla keskitettyä yhtiörakennetta a'la SHL, NHL, KHL, Liiga ym. sarjat missä fyrkat pyörii.

En tiedä onko sarjan yhtiöittäminen järkevää. Tai en tiedä mitä se hyödyttää, olisi mielenkiintoista kuulla tästä lisää. Superpesis taisi olla oma osakeyhtiönsä aiemmin, mutta siinä tehtävänä oli kuitenkin pääasiassa markkinointi. Tällaisessa yhtiöittämisessä on ainakin se vaara, että Superista tulee suljettu sarja, sillä jos sarjasta tulee osakeyhtiö jonka omistaa superpesiksen seurat, eivät he halua säilyttää tippumismahdollisuutta.

Sen sijaan seurojen tai huippupesäpalloa pyörittävien tahojen on luultavasti yhtiöidyttävä tulevaisuudessa. Sotkamon taustalla on SuperJymy Oy, Joensuussa Super-Joma Oy, Oulussa Läpilyönti Oy, onkos muita? Eli muutama näitä jo pesäpallostakin löytyy, mutta esimerkiksi Mansen edustusjoukkueita pyörittää yhä ry.

Minä en tunne yhdistysten tai osakeyhtiöiden pyörittämistä niin tarkasti, että osaisin ottaa kantaa siihen, miksi yhtiöittäminen olisi hyvä asia. Joku ainakin joskus kommentoi, että yhtiön kautta vähän isomman liikevaihdon pyörittäminen on melko byrokraattista. No, joku oikeasti asiasta tietävä voinee kommentoida lisää. Kuitenkin esimerkiksi jääkiekon puolelta nähdään, että kehitys menee kohti osakeyhtiöitä. Hämeenlinnan Pallokerho oli viimeinen SM-liigassa yhdistysrakenteella operoiva, ja HPK muuttui osakeyhtiöksi 2015 tai niillä main, suurin osa seuroista 2000-luvun vaihteessa/alkuvuosina.

Olisiko @Thorlak se missio Pesikselle olla suomalainen kansallisurheilulaji ja tuottaa elämyksiä urheilua seuraavalle kansalle ja visiona muuttua Suomen väestönkehityksen mukana suurien kaupunkien ja kansainvälistyvien asukkaiden suosioon? kansainvälisestä kehityksestä et tainnut kommentoida, onko se mielestäsi täysin poissuljettu? ehkä se suuressa mittakaavassa vääjäämättä onkin.

Itse olen tässäkin vähän pessimisti, saadaanko "pesistä pelastettua" pitkällä aikavälillä kaiken pirstoutuneen viihteen, e-urheilun ja uusien muidenkin lajien keskellä.

Näihin liittyen kommentoisin sitä, että tämä oma visioni lähti siitä, että pesis edes säilyisi hengissä. Ehdottomasti kannattaa miettiä vähän syvällisemminkin, mutta tuo nyt oli oma lähtökohta. Jotain tässä pitää muuttuvassa maailmassa tehdä toisin.

Sitä en tiedä, mitä kukakin "pelastamisella" sitten tarkoittaa. On selvää, että kilpailu vapaa-ajasta lisääntyy entisestään tulevaisuudessa. Itse olen kuitenkin sen verran luottavainen, että pesäpallon vetovoima riittää, kunhan peli saadaan vietyä ihmisten pariin.

Näihin liittyen ulkomailtahan on positiivisia esimerkkejä. En ole muodostanut omaa mielipidettä siitä, kuinka vahvasti pesistä pitää "pakottaa" ulkomaille. Mutta Intiassa ja Nepalissa syntynyt kiinnostus kertoo, että pesäpallolla on potentiaalia. Samoin kuin yhdysvaltalainen Ron Bronson on vaikuttunut pesäpallosta niin vahvasti, että tekee melkoista brändityötä (vaikka yhden ihmisen tekemänä se toki aika pienimuotoista onkin). Suomessa taas Tampereella on katsomoon löytänyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole pesiksen kanssa aiemmin olleet tekemisissä. Ruudun porukka puhui samankaltaista tekstiä. Erityisesti tänä vuonna pesistä on seurannut paljon sellaisia, jotka eivät sitä aiemmin ole tehneet. Eli oli maa tai kaupunki mikä hyvänsä, pesäpallo on pelinä niin mielenkiintoinen, että kyllä sille oma yleisö löytyy. Töitä se toki vaatii, eikä vähiten juuri siitä syystä, että nykyään esille ei pääse kaiken muun sisällön joukosta niin helposti.

Se, miten sitten nuo visiot saa toteutettua esim. Turkuun ja Helsinkiin menee palasteluun sinne strategiatasolle vähintään.

Tähän olisi kiva kuulla erilaisia mielipiteitä. Koska visioita voi tehdä, mutta miten ne jalkautetaan?

 

[LBC]

ainoastaan tuo kenties leikkimielellä heitetty "sadan vuoden" -näkymä pitäisi oikeasti ottaa tosissaan ja viedä se tulevan viiden vuoden kehitysrakenteeseen.

uo otsikko "sadan vuoden visiosta" oli osaltani osittain leikkimielinen, osittain todellinen.

Visiot heittäisin pidemmälle kuin 5 vuoden päähän, lyhyeltä tuntuu ainakin koko pesäpalloilun ja Superpesiksen suhteen. En nyt ehkä tuonne Japanin mallin 300 ja tuhanteen vuoteen, mutta vuosikymmen/kymmeniä eteenpäin kuuluisi mielestäni kunnon vision ollakin. Strategioilla sitten palastellaan tie sitä kohti. Tuo aloitus mielestäni oikeasti tähyilikin pidemmälle kuin viiteen ja olin aistivinanikin siinä pienen herättelyn.

Mielestäni putoamiskarsinta tarkoittaa enemmän jännittäviä pelejä syksyyn, joten ehdottomasti Superpesiksen pitää olla avoin sarja.

Juu hyvä näin, mutta karsinta kahden sarjaportaankin välillä on hieman kinkkinen. Hissijoukkuepuhetta pidellään tuolla HP:n palstalla, mutta se toisaalta tulee kuulua asiaankin, jos joku joukkue puurtaa ja yrittää sinne ylöspäin omin voimin. Ehkä Valioliiga on huono esimerkki, mutta jos suhteutetaan Brittien kansallispeli - tai yksi niistä - ja väestö + lajin kansainvälisyys, niin vaikkapa West Ham ja Wolverhampton taisivat hissillä ajella jonkin aikaa, nyt näyttää taas Valioliigajaksolta. No, siellä on juuria jalkapallolle niin paljon joka puolella, että tuollainen onnistuu siellä ihan voisko sanoa luontevasti.

 

[Thorlak]

Taitaa mainitut kolme kaupungia olla Suomen mittakaavassa niin suuria, että jos huippupesis sinne aidosti juurtuu niin seutukunnasta löytyy kyllä ykköspesisseurojakin jos pesäpalloa ylipäätään pelataan vielä 2040. Sen verta synkistelyä esim nuo luvut ovat

Näin se on. Kyllä niitä Ykköspesisjoukkueita mahtuu ja pitääkin mahtua myös isommille paikkakunnilla. Mutta tuolla sarjojen brändäyserolla voitaisiin lievittää maakuntien pikkuseurojen jäärien tuskaa.

Mutta tuo "jos pesäpalloa ylipäätään pelataan vielä 2040" on asian ytimessä. Tässä on kiire, että pesäpallosta voidaan yhä muutaman vuosikymmenen päästä lukea urheilusivuilta, eikä historiankirjoista.

 

[Thorlak]

Nuoret aina etsivät itselleen esikuvan johon samaistua ja jonka tarinan kaltaisesta unelmoida omalle kohdalleen.

Stadissa junnut ja nuoriso unelmoivat ehkäpä aiemmin mainituista kulttuurieroista johtuen toisenlaisista tarinoista kuin maaseudulla: mä voin ihan hyvin olla seuraava cristiano ronaldo jos vaan treenaan tarpeeks!

Se Ronaldon tarinan fiilis - ja todellisuus - on ihan muuta kuin päästä johonki itä-länteen ja siitä kerran tv-haastatteluun. Junnu kelaa ettei kantsi, eikä tosiaan hotsita, alkaa satsata lajiin jossa satumainen tarina ja makeet reissut ympäri maailmaa ei edes ole mahdollista.

Se katse on siellä vähän niinku toisaalle: kysy naperolta lähetkö Vimpelii pesäpalloleirille vai Italiaan kansainväliseen futisturnaukseen viikoks mihin tulee jengejä 30 eri maasta, pizza on sitä mitä sen olla pitääkin ja pimutkin taitaa hyvin mahd olla piirun paremmannäköisiä?

Siit voi hahmottaa.

Samasta syystä lätkä on suosittua urheilun valitsevien naperojen keskuudessa stadissa. Lisäksi maahanmuutajien jälkikasvulla on usein jo entuudestaan suhde johonkin lajiin jolla on pitkä historia heidän elämässään ja kulttuurissaan jo kotopuolesta. Usein tuo laji on juurikin jalkapallo - intialaisilla jopa kriketti.

Siinä ongelma viedessä pesistä vaikkapa nyt stadin junnuille ja maailmalta tulleille hepuille.

Näin sanoisin.

Tässä on hyvin kuvattu sitä tarvetta miksi pesäpallo pitää isoihin kaupunkeihin saada. Pesis tarvitsee näkyvyyttä, jotta se on realistinen vaihtoehto nuorille. Tampereella on tästä kyllä positiivisia merkkejä. Junnutoiminta on vireää ja laji on saatu näkymään kaupungilla nuorisonkin parissa.

Tässä voi toki todeta, että "ei tule mitään" ja jättää edes yrittämättä. Jos pesäpallo vaan yhtään kiinnostaa, on tätä asennetta vaikea kuitenkaan ymmärtää.

Maailmalla on myös sellaisia urheilulajeja, joita ei pelata juurikaan kuin yhdessä maassa. Ei se siis sinänsä ole este, mutta harva sellaisen lajin valitsee, mitä ei omassa kaupungissa edes pääse harrastamaan. Siksi huippupesäpallo Helsinkiin/Turkuun/jne --> esikuvia junnuille. Samaan aikaan väsymätöntä työskentelyä junnupuolella.

 

[Thorlak]

Päivän Hesarissa erinomainen juttu siitä, miten jääkiekko ja HIFK reagoivat muuttuvaan maailmaan. Aika paljon samoja teemoja kuin tässä ketjussa. Tässä tuo juttu:

Jääkiekko | ”Jos ei kehity, niin taantuu ja kuolee pois.” Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji, mutta silti yleisö kaikkoaa Liiga-katsomoista.

Liiga-seurojen täytyy keksiä, miten jääkiekkoa myydään 2020-luvulla.

www.hs.fi

Muutamia nostoja:

"Tänä päivänä sarjajääkiekon rinnalla ihmisten ajasta kamppailee moni muukin tekijä. Miksi käyttää aikaa jääkiekkoon, kun voi katsoa Netflixistä uutta hittisarjaa Squid Gamea? Miksi maksaa lipusta, kun voi maksaa Helsingin lisääntyneestä ravintolatarjonnasta? Miksi mennä paikan päälle, kun voi katsoa televisiosta?"

"NHL on kasvattanut merkittävästi suosiotaan Suomessa, kertovat sarjaa televisioivan Viasatin tilastot."

"BISNEKSEN ydin ei ole enää vuosiin ollut ottelutapahtuma, jossa yritykset voivat mainostaa laitamainoksillaan. Seurojen liikevaihdoista lipunmyynti kattaa noin 20–30 prosenttia, kun loput tulevat muun muassa ravintoloista, tv-sopimuksesta ja yhteistöistä."

"'Kun aikoinaan tulin tähän tehtävään, niin myimme näkyvyyttä. Se oli sitä, että yrityksen logo näkyi jäässä tai lehdessä. Ei arvo kuitenkaan ole siellä, vaan yhteisössä.'

MITÄ se käytännössä tarkoittaa? No tietenkin internetiä, jonka avulla seurat tavoittavat kymmeniätuhansia kertoja enemmän ihmisiä kuin ottelutapahtumissa.

HIFK on alkanut luoda myös omia palveluitaan, jotta se ei ole Facebookin algoritmien armoilla.

Omalla mobiilisovelluksella on nyt yli 20 000 käyttäjää ja erillisellä bättre folk-yhteisöllä yli 5 000 tilausta.

'Facebook ei kasva, Twitterissä on tietty yleisö, Instagram kasvaa ja Tiktok kasvaa todella kovaa. Kaikilla näillä on vähän eri kohderyhmät.'

NHL:n suosion kasvua Valtanen tervehtii kuulemma ilolla, koska se tarkoittaa, että jääkiekon kokonaiskakku kasvaa.

'NHL:n seuraaminen ei poista ihmisten tarvetta kokoontua yhteen.'"

"JÄÄKIEKON tapaan myös Suomi muuttuu. Huoltosuhde vaatii, että valtakunnan rajojen sisälle muuttaa yhä enemmän uusia ihmisiä, jotka eivät välttämättä saa äidinmaidosta kiinnostusta jääkiekkoa kohtaan.

Valtanen sanoo, että nyt ollaan asian ytimessä, mutta pohtii sanojaan.

'Suomen kansa muuttuu, koska me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Jos jääkiekko ei tee itsestään kiinnostavaa muualta tulleille, niin vääjäämättä jääkiekon merkitys pienenee. Se on iso kysymys.'

HIFK:n toimitusjohtaja pohtii, että jääkiekon pitäisi tuoda enemmän itseään tykö, jotta laji olisi heti mukana, kun ihmistä kotoutetaan Suomeen.

'Tämä on aika hyvä paikka integroitua yhteiskuntaan”, hän sanoo ja osoittaa hallia.'"

"Vaikka ottelutapahtuman merkitys jääkiekkobisneksessä on laskenut, niin se on samalla edelleen täysin sen ytimessä. Ilman jääkiekko-ottelua ei ole tuotetta, josta brändi syntyy.

Yhtälö synnyttää liiketoiminnallisesti mielenkiintoisen tilanteen, jossa kilpailijat ovatkin oikeasti kumppaneita.

'Monia saattaisi hämmästyttää, kuinka tiivistä yhteistyötä teemme seurojen kanssa kulisseissa.'”

Jääkiekossa NHL:n suosion kasvua ei nähdä uhkana, sillä se tekee lajille kokonaisuudessaan hyvää. Pesäpallossa ei ole isoja amerikkalaisia urheilusarjoja, se "isous" on tehtävä suurien kaupunkien joukkueilla.

Sosiaalisen median rooli on tulevaisuudessa (tai jo tänään) elintärkeä. Seurat ja pelaajat on saatava isosti someen.

Huoltosuhde huolettaa Suomen suosituimman lajin isoimman seuran toimitusjohtajaa. Ja jääkiekko sentäs on jo isoissa kaupungeissa ja pesäpalloon verrattuna globaali peli (jalkapalloon verrattuna taas ei). Jos jääkiekon pitää reagoida isosti, sitä on tehtävä pesäpallonkin, sillä aikamoiselta takamatkalta lähdetään.

Jääkiekossa seurat taas osaavat puhaltaa yhteen hiileen, sillä siellä ymmärretään, että mitä paremmin koko laji voi ja mitä enemmän ihmisiä sen piirissä liikkuu, sen parempi asia myös yksittäisille seuroille.

 

[Observer]

Päivän Hesarissa erinomainen juttu siitä, miten jääkiekko ja HIFK reagoivat muuttuvaan maailmaan. Aika paljon samoja teemoja kuin tässä ketjussa. Tässä tuo juttu:

Jääkiekko | ”Jos ei kehity, niin taantuu ja kuolee pois.” Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji, mutta silti yleisö kaikkoaa Liiga-katsomoista.

Liiga-seurojen täytyy keksiä, miten jääkiekkoa myydään 2020-luvulla.

www.hs.fi

Muutamia nostoja:
















Jääkiekossa NHL:n suosion kasvua ei nähdä uhkana, sillä se tekee lajille kokonaisuudessaan hyvää. Pesäpallossa ei ole isoja amerikkalaisia urheilusarjoja, se "isous" on tehtävä suurien kaupunkien joukkueilla.

Sosiaalisen median rooli on tulevaisuudessa (tai jo tänään) elintärkeä. Seurat ja pelaajat on saatava isosti someen.

Huoltosuhde huolettaa Suomen suosituimman lajin isoimman seuran toimitusjohtajaa. Ja jääkiekko sentäs on jo isoissa kaupungeissa ja pesäpalloon verrattuna globaali peli (jalkapalloon verrattuna taas ei). Jos jääkiekon pitää reagoida isosti, sitä on tehtävä pesäpallonkin, sillä aikamoiselta takamatkalta lähdetään.

Jääkiekossa seurat taas osaavat puhaltaa yhteen hiileen, sillä siellä ymmärretään, että mitä paremmin koko laji voi ja mitä enemmän ihmisiä sen piirissä liikkuu, sen parempi asia myös yksittäisille seuroille.

Pesäpallo on pieni kotimainen marginaalilaji ja sellaisena pysyy. Vapaaehtoisvoimin pyörivä junioritoiminta sopii hyvin myös pienille paikkakunnille. Suuriin kaupunkeihin ei saada mitään pysyvää pesäpallon saralla, jos pelkästään rahalla pystytetään ylimmän tason edustusjoukkue. Ihan turhaa postailla mitään haavekuvia ja tilastoja utopioitten tueksi. Pesäpallo joko nousee tai loppuu vapaaehtoisten toimijoitten mukana. Suurilla rahoilla ja miljonäärihaaveilla ei junnuja lajin pariin houkutella, eikä uusia pelimiehiä kasvateta. Ruohonjuuritason työ kunniaan ja yritetään selvitä tämänkin hienon marginaalilajin kanssa hengissä.

 

[VK]

Pesäpallo on pieni kotimainen marginaalilaji ja sellaisena pysyy. Vapaaehtoisvoimin pyörivä junioritoiminta sopii hyvin myös pienille paikkakunnille. Suuriin kaupunkeihin ei saada mitään pysyvää pesäpallon saralla, jos pelkästään rahalla pystytetään ylimmän tason edustusjoukkue. Ihan turhaa postailla mitään haavekuvia ja tilastoja utopioitten tueksi. Pesäpallo joko nousee tai loppuu vapaaehtoisten toimijoitten mukana. Suurilla rahoilla ja miljonäärihaaveilla ei junnuja lajin pariin houkutella, eikä uusia pelimiehiä kasvateta. Ruohonjuuritason työ kunniaan ja yritetään selvitä tämänkin hienon marginaalilajin kanssa hengissä.

Nimenomaan näin. Turha yrittää väkisin viedä lajia sinne, missä se ei kiinnosta, eikä olla valmiita tekemään sen eteen töitä, eli kaiken pohja koko pesisperheelle on vahva juniorityö. Ei ole edes rahalla ostettavia pelaajia, jollei niitä jossain kasvateta ja se on kaikkien, koko suuren pesisperheen yhteinen ja tärkein voimavara. Paljon on pesiksen ympärillä faneja. jotka eivät hahmota kokonaisuutta, vaan näkevät vain pelkän keihään kärjen ja muusta ei käsitystä, eikä väliä. Rahalla menestykseen, samalla kun laji ajautuu vaikeuksiin, tuntuu olevan tyyli ja se ei pitkälle kanna. Toivotaan, että päättäjillä ja kenttätyötä tekevillä riittää järkeä, ymmärrystä, voimia ja halua jatkaa tärkeää toimintaa yhteisen hienon lajimme eteen!

 

[Pystärilaaka]

Nimenomaan näin. Turha yrittää väkisin viedä lajia sinne, missä se ei kiinnosta, eikä olla valmiita tekemään sen eteen töitä, eli kaiken pohja koko pesisperheelle on vahva juniorityö. Ei ole edes rahalla ostettavia pelaajia, jollei niitä jossain kasvateta ja se on kaikkien, koko suuren pesisperheen yhteinen ja tärkein voimavara. Paljon on pesiksen ympärillä faneja. jotka eivät hahmota kokonaisuutta, vaan näkevät vain pelkän keihään kärjen ja muusta ei käsitystä, eikä väliä. Rahalla menestykseen, samalla kun laji ajautuu vaikeuksiin, tuntuu olevan tyyli ja se ei pitkälle kanna. Toivotaan, että päättäjillä ja kenttätyötä tekevillä riittää järkeä, ymmärrystä, voimia ja halua jatkaa tärkeää toimintaa yhteisen hienon lajimme eteen!

Kiitos hienosta kirjoituksesta. On täällä sentään vielä muutamia, joilla on jäljellä ymmärrystä.

 

[LBC]

Ei ole edes rahalla ostettavia pelaajia, jollei niitä jossain kasvateta ja se on kaikkien, koko suuren pesisperheen yhteinen ja tärkein voimavara.

Eiks noissa aiemmissa kirjoituksissa ja esim Helsinkiä puivassa langassa junnutuotannon merkitystä nostettu esille? Homma tuppaa olemaan vaan se, että niitä junnujakaan ei enää saada niin vain paikalle ilmoittamalla, että "ensi tiistaina ja torstaina on kentällä reenit. Koittakaa ny, niin pääsette vielä pesisstadionille pelaamaan, muuten sinne niin asiaa ole".

Esikuvia, mielenkiintoa, puitteita ja myös niitä vetäjiä tarvitaan. Kiinnostavuuden ylläpito on entisestään tärkeämpää. En sano osaavani tähän ratkaisevia ideoita luetella, mutta se, että me on hävitty tää peli, ei yleensä ole muuta seurausta kuin kuihtuminen.

Vai onko @Observer @VK ja @Pystärilaaka teidän mielestä pesiksellä niin ylivoiminen tekniikkaa vaativa koostumus ja niin mahtava säännöstö ja muu (käyttö)järjestelmä, että sloganniksi käy "Pesäpallo, connecting people".

 

[Pystärilaaka]

Eiks noissa aiemmissa kirjoituksissa ja esim Helsinkiä puivassa langassa junnutuotannon merkitystä nostettu esille? Homma tuppaa olemaan vaan se, että niitä junnujakaan ei enää saada niin vain paikalle ilmoittamalla, että "ensi tiistaina ja torstaina on kentällä reenit. Koittakaa ny, niin pääsette vielä pesisstadionille pelaamaan, muuten sinne niin asiaa ole".

Esikuvia, mielenkiintoa, puitteita ja myös niitä vetäjiä tarvitaan. Kiinnostavuuden ylläpito on entisestään tärkeämpää. En sano osaavani tähän ratkaisevia ideoita luetella, mutta se, että me on hävitty tää peli, ei yleensä ole muuta seurausta kuin kuihtuminen.

Vai onko @Observer @VK ja @Pystärilaaka teidän mielestä pesiksellä niin ylivoiminen tekniikkaa vaativa koostumus ja niin mahtava säännöstö ja muu (käyttö)järjestelmä, että sloganniksi käy "Pesäpallo, connecting people".

Täytyy tunnustaa, että en ole sloganien erityisasiantuntija. Jätän tämän palstaveljien arvioitavaksi.

 

[Observer]

Eiks noissa aiemmissa kirjoituksissa ja esim Helsinkiä puivassa langassa junnutuotannon merkitystä nostettu esille? Homma tuppaa olemaan vaan se, että niitä junnujakaan ei enää saada niin vain paikalle ilmoittamalla, että "ensi tiistaina ja torstaina on kentällä reenit. Koittakaa ny, niin pääsette vielä pesisstadionille pelaamaan, muuten sinne niin asiaa ole".

Esikuvia, mielenkiintoa, puitteita ja myös niitä vetäjiä tarvitaan. Kiinnostavuuden ylläpito on entisestään tärkeämpää. En sano osaavani tähän ratkaisevia ideoita luetella, mutta se, että me on hävitty tää peli, ei yleensä ole muuta seurausta kuin kuihtuminen.

Vai onko @Observer @VK ja @Pystärilaaka teidän mielestä pesiksellä niin ylivoiminen tekniikkaa vaativa koostumus ja niin mahtava säännöstö ja muu (käyttö)järjestelmä, että sloganniksi käy "Pesäpallo, connecting people".

Minusta sloganiksi käy näille huippupesäpalloa vängällä suurkaupunkeihin haalaaville "Perse edellä puuhun"!

 

[LBC]

Kuuluuko Manse tuohon perse edellä-kategoriaan ja kuuluiko Oulu edellisillä kierroksilla?

Haluan vaan korostaa tätä visio -sanaa. Se ei ole viiden eikä kymmenenkään vuoden päässä, ja sen suhteen ehtisi samanlainen pesiksen nousu kyllä tapahtua ainakin jossain pesikselle uudessa suurkaupungissa, sehän voisi olla vaikka Vantaa tai mainittu Lahti.

Minulle piisaa hienosti nämä nykyiset joukkueet ja nykyiset kuviot, jos haluaa ajatella, että ei huolta tulevista sukupolvista. Tässä kohtaa ehkä niin voikin ajatella: jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, no harm. Kyllä Pesikselle sen verran suosiota vielä 15-25 vuotta riittää, että mun pesiksen seuranta saa jatkaa suunnilleen niin kauan kuin sitä itse jaksan suht täysillä hoksottimilla seurata.