(Miesten) Superin ja Ykkösen joukkuemäärät

[Jaska]

Joskus edestakaisin vaihto tehdään sen vuoksi, että loukkaantuminen näyttää alussa pahemmalta kuin mitä se onkaan. Esim tänä kesänä Sotkamon koppari (oliko se nyt Niemi) vaihdettiin pois, kun hän satutti jalkansa palloa hakiessaan. TV-kuvankin perusteella tilanne näytti alussa tosi pahalta, jopa avomurtumalta. Kyseessä olikin lopulta vain pieni loukkaantuminen ja pois veto varotoimi ja koppari pääsi palaamaan takaisin peliin toiselle jaksolle.

Muistelen vuosien kuluessa nähneeni edestakaisia vaihtoja "ilmat pihalle" tai "roska silmään" tyyppisissä tilanteissa. Jääkiekossakin maalivahtia vaihdetaan toisinaan edestakaisin hetkeksi esim kolhun hoitamiseksi tai varusteen korjaamisen vuoksi.

En keksi yhtäkkiä mitään lisäarvoa, mitä tällaisten edestakaisten vaihtojen kieltäminen toisi pesäpallolle.

 

[jjjjussi]

En keksi yhtäkkiä mitään lisäarvoa, mitä tällaisten edestakaisten vaihtojen kieltäminen toisi pesäpallolle.

Kyllä se menee turhan ajan piikkiin numeroiden vaihto lopussa taktisista syistä. Saisi poistua kuvioista.

 

[LBC]

Joukkuemääristä yleensä pitäisikö kyseenalaistaa sarjaportaiden määrä liiton sarjoissa, varsinkin jos Superissa halutan säilyttää 14 joukkueen laajuus? Ykköspesis on kieltämättä paljon tasokkaampi kuin suomensarja, mutta myös nykymuodossaan raskas.

Back to roots ja reilusti lohkoja Superin alle ja niiden alle maakuntasarja? On sen nimi sitten vaikka Ykköspesis tai Suomensarja. Jonkinlainen noususarja lohkon parhaiden välillä ja niistä kaksi parasta nousee suoraan ja kolmas voi vielä mitata tasoaankin. Suora putoaminen myös uuden kerroksen viimeisille ja suora nousu maakkarista jollain tavalla?

Toki tässä saattaa tasokkaita otteluja tulla alkukauteen niukasti, toisaalta oikeasti nousua tavoittelevat joutuvat todistamaan loppusarjassa olevansa tässä kerroksessa parhaita.

 

[Tilastoniilo]

Loukit pitää aina voida vaihtaa. Myös jokerin "lopullinen" vaihto numerolle voisi käydä aina missä tilanteessa hyvänsä. Vastustan vain edestakaisin vekslaamista ja haluan nopeuttaa ja yksinkertaistaa peliä. Jos pelattaisiin vain 7 vuoroa ilman jaksoja, olisivat ottelut pituudeltaan 15 minuutin tauon kera n. 1 h 45 min - 2 h 15 min eli ihanteellisen pituisia ja ennen kaikkea ennustettavan pituisia. Silloin voisi olla melkoisen vapaa vaihto-oikeus. Katsojaa - ainakin minua - turhauttaa kaikki ottelun pituutta lisäävät asiat: hutunkeitto, hidas vuoronvaihto, edestakaisin jokereiden vaihdot, lukkarin pitkät heittelyt, turpakäräjät, hidastelut ennen superia ja kotareissa jne.

 

[Kalle]

Ongelma liian monessa suorassa nousussa on mielestäni siinä, että pelkään sen aiheuttavan hissiliikkeen, jossa samat seurat vaihtavat sarjatasoa ylös alas joka vuosi.

Tämä ongelma on ihan todellinen, mutta ehkä sitä korostetaan liikaakin. HP:n nousu oli varmaankin mainitsemasi vahinkonousu ja kyyti on ollut suurelta osin Superissa kylmää. HP:n suoriutumista on kuitenkin ollut tällä kaudella mielenkiintoisempi seura kuin esim. muutaman kauden Superin peräpäässä majailleen SiiPen. SiiPekin toimintaa voisi tulla uutta mielenkiintoa, mikäli nousumahdollisuudet ja putoamisuhat olisivat konkreetisempia. Makuasia on sitten se, että kumpi on suurempi ongelma: hissi- vai sarjan peräpäähän pysyvästi juuttunut joukkue. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, ettei lähdetä jääkiekon tielle ja poisteta suoraa nousua kokonaan!

En keksi yhtäkkiä mitään lisäarvoa, mitä tällaisten edestakaisten vaihtojen kieltäminen toisi pesäpallolle.

Kysymys on roolituksesta pesäpallossa. Roolitus nostaa pelin tasoa, koska pelaajat voivat keskittyä omaan erikoisosaamiseensa. Kolmen jokerin myötä roolitusta pystytään tekemään erityisen paljon ja myös ns. "ulkopelijokerit" ovat yleistyneet. Hyvien yleispelaajien arvo on samalla laskenut. Toisille pelin taso on kaikki kaikessa, eikä siinä ajatuksessa ole mitään vikaa. Itse kuitenkin koen roolituksen menneen liian pitkälle ja pelin muuttuneen kaavamaiseksi. Jokerien vähentäminen olisi tietenkin helpoin ratkaisu, mutta vaihtojen rajoittaminen jollain tavalla palvelisi myös samaa asiaa.

Joukkuemääristä yleensä pitäisikö kyseenalaistaa sarjaportaiden määrä liiton sarjoissa, varsinkin jos Superissa halutan säilyttää 14 joukkueen laajuus? Ykköspesis on kieltämättä paljon tasokkaampi kuin suomensarja, mutta myös nykymuodossaan raskas.

Ainakin miesten puolella säilyttäisin neljä sarjatasoa. Ykköspesiksen raskautta voisi helpottaa jakamalla sarjan kahteen lohkoon. @MieVaan tätä jo ehdottikin.

 

[pintakraapaasu]

Mielenkiintoista on, että juuri kukaan ei kannata näin suurta joukkuemäärää (14) Superpesiksessä, mutta silti lajin päättäjät ovat niin valinneet. Mikä saa jatkamaan tätä virheellistä ratkaisua ja mitä lisäarvoa Superin liika joukkuemäärä on tuonut Superpesikseen (tai Ykköspesikseen)? Olisi hyvä kuulla laajentamisesta päättäneiltä, miten meni omasta mielestä.

Kaikki näkevät, että Superin häntäpäähän on muodostunut osasto, jolla ei lähtökohtaisesti ole näköaloja sen enempään. Pääsarjatasoisia pelaajia ei edes ole niin paljon, että voisikaan olla. Ykköspesiksen taso on samalla laskenut. Mitä järkeä tässä on?

Superpesikseen pitäisi saada myös suora putoaminen heti runkosarjan jälkeen. Tämä nostaisi runkosarjan arvoa, eikä joukkuetta voisi rakentaa sillä mielellä, että kunhan karsintapelit sitten jotenkin hoidetaan. Tälläkin kaudella heikoimmat voivat vain pelailla elokuun, kun putoamispeikko on siirretty syyskuulle.

Lisäksi kun sekä Superpesiksen että Ykköspesiksen taso nousisi, putoaminen ei olisi niin dramaattinen asia. Eniten ihmetyttää, miksei tällaisia päätöksiä tehdä.

 

[Tilastoniilo]

Mielenkiintoista on, että juuri kukaan ei kannata näin suurta joukkuemäärää (14) Superpesiksessä, mutta silti lajin päättäjät ovat niin valinneet. Mikä saa jatkamaan tätä virheellistä ratkaisua ja mitä lisäarvoa Superin liika joukkuemäärä on tuonut Superpesikseen (tai Ykköspesikseen)? Olisi hyvä kuulla laajentamisesta päättäneiltä, miten meni omasta mielestä.

Kaikki näkevät, että Superin häntäpäähän on muodostunut osasto, jolla ei lähtökohtaisesti ole näköaloja sen enempään. Pääsarjatasoisia pelaajia ei edes ole niin paljon, että voisikaan olla. Ykköspesiksen taso on samalla laskenut. Mitä järkeä tässä on?

Superpesikseen pitäisi saada myös suora putoaminen heti runkosarjan jälkeen. Tämä nostaisi runkosarjan arvoa, eikä joukkuetta voisi rakentaa sillä mielellä, että kunhan karsintapelit sitten jotenkin hoidetaan. Tälläkin kaudella heikoimmat voivat vain pelailla elokuun, kun putoamispeikko on siirretty syyskuulle.

Lisäksi kun sekä Superpesiksen että Ykköspesiksen taso nousisi, putoaminen ei olisi niin dramaattinen asia. Eniten ihmetyttää, miksei tällaisia päätöksiä tehdä.

Olen totaalisesti eri mieltä ja uskon, että niin on aika moni muukin.

 

[LBC]

Superpesikseen pitäisi saada myös suora putoaminen heti runkosarjan jälkeen.

Minä luulen että tuo tuleekin. Nyt on ollut koronan vuoksi vaikeaa

 

[Kupitkaakkoon]

Miun puolestani Superpesiksessä voi hyvinkin olla 14 joukkuetta jatkossa, mikäli sarjan taso on hyvä, eikä ykköspesiksen taso mekittävästi kärsi. Tällä kaudella ykkösessä kaksi seuraa (PuPe, Lippo) ilmoittivat minimitavoitteekseen nousun superiin. Siis kaksi seuraa tavoittelee tosissaan nousua pääsarjatasolle.
Ykköspesiksen laajempi kärki, vähintään 4-6 tosissaan nousua tavoittelevaa seuraa, olisi parempi superpesispaikkaa tavoittelevien nuorten kehitykselle, ja sitä kautta koko lajille.

Laadukkaille nuorille olisi enemmän paikkoja ykkösen kärkiseuroissa mahdollisesti vastuullisemmissa rooleissakin kuin superpesiksen häntäpään porukoissa. Toki huippunuoret varmasti löytäisivät edelleen paikkansa superpesiksestä, oli seuroja 12 tai 14.

Superpesis on tottakai pesäpallon ykkösjuttu, mutta onko nykyinen tilanne lajin kannalta paras.

 

[Vince]

Suuri joukkuemäärä superissa aiheuttaa tämän nykyisen ongelman että nousijajoukkueen on käytännössä mahdoton haalata itselleen vahvistuksia kun kaikki Superin joukkueet sitovat omat pelaajansa jo hyvissä ajoin kauden alla tai heti sen alettua, samoin uudet sopimukset tehdään entistä aikaisemmin, jopa ennen kuluvan kauden alkua. Jos Superissa on vähemmin noita käsiä hiekkalaatikolla, jättää se silloin enenmmin niitä huipulla pelaamiseen kykeneviä pelaajiakin markkinoille syksyksi. Tällä hetkellä ero superin ja ykkösen välillä on melkoinen, pidän aikamoisena ihmeenä jos sieltä kukaan nousee.

Asiassa täytyy miettiä vain ja ainoastaan lajin parasta. Kun ykköspesis ja muut alasarjat näivetetään, kuten nyt on jo käynyt, niin se eittämättä tulee näkymään myös pelaajien tasossa, alasarjat eivät kehitäkkään nuoria pelaajia kuten on ajateltu ja nousu superiin on aina vaan vaikeampaa.

KPL oli hissijoukkue vuosituhannen alun. Vuorovetoa ykköstä ja superia. Lopulta kun viimeisen kerran superin paikka haluttiin niin käytännössä piti kasata superin tasoinen joukkue ykköseen jotta syksyn karsintasarjassa voitiin varmistaa paikka auringossa. Silloin meni runkosarja ilman tappioita, samoin karsintasarjassakin hävittiin eka jakso siinä vaiheessa kun nousu varmistui. Eihän tuossakaan ole mitään järkeä. Samoin kuin siinä että havitellaan isoa, laadukasta ykköspesistä mistä sitten voi nousta yksi joukkue. Nope, kaksi joukkuetta vaihtoon joka vuosi. Pistää painetta myös Superissa. Tällöin sarjasta putoaminen / nousu ei ole semmoinen peikko tai mörkö kun niitä penkkejä on tarjolla useampi. En ymmärrä miksi superin paikan saanutta joukkuetta pitäisi jotenkin suojella putoamiselta, jos pelaa runkosarjan ja sopivat karsintapelit perseelleen (tai tasonsa mukaan?) niin silloin ansaitsee paikan alemmassa sarjassa. Moni mielellään on nostamassa joukkueita parrasvaloihin mutta samaan aikaan ketään ei saisi pudottaa ykköseen, ei oikein kaava toimi.

 

[Tilastoniilo]

Oletan kirjoituksen perusteella, että Vince kannattaa joukkuemäärältään nykyistä suppeampaa sarjaa. Valitettavasti joudun olemaan aika monessa yksityiskohdassa Vincen kanssa hieman eri mieltä. Faktoina esitettyjä mielipiteitä ei voi täysin oikeiksi todistaa. Sehän tässä on ongelmana, että muutosten vaikutuksia joudutaan arvailemaan. Varmaa tietoa ei ole kellään. Itsekin vain arvailen. Siksi täytyy - tehtiinpä mitä tahansa - välttää isoja kerralla tehtäviä muutoksia ja mennä pienin askelin ihannetilaa kohti, mikäli sellainen nyt sattuisi olemaan tiedossa. Mielestäni ainoa tapa edetä sarjajärjestelmien muokkaamisessa maakarista superiin, on kysyä kaikkien tasojen seurojen mielipidettä ja toimia enemmistön mielen mukaan, jos se enemmistö on selkeä.

Suuri joukkuemäärä superissa aiheuttaa tämän nykyisen ongelman että nousijajoukkueen on käytännössä mahdoton haalata itselleen vahvistuksia kun kaikki Superin joukkueet sitovat omat pelaajansa jo hyvissä ajoin kauden alla tai heti sen alettua, samoin uudet sopimukset tehdään entistä aikaisemmin, jopa ennen kuluvan kauden alkua.

Aika paljon näyttää olevan eri joukkueissa pelaajia ilman sopimuksia tälläkin hetkellä. Pienempi joukkuemäärä tarkoittaa käsittääkseni pienempää määrää vapaita pelaajia kauden päättyessä eli kuvattu tilanne pahenisi.

Jos Superissa on vähemmin noita käsiä hiekkalaatikolla, jättää se silloin enenmmin niitä huipulla pelaamiseen kykeneviä pelaajiakin markkinoille syksyksi.

Pienempi joukkuemäärä tarkoittaa pienempää määrää pelaajia superissa ja sen mukaisesti vapaita pelaajia on superissa syksyisin jatkossa vähemmän kuin nyt, mutta tietenkin sitten ehkä ykkösessä enemmän. Tosin ykkösen parhaatkaan pelaajat eivät välttämättä ole todellisia vahvistuksia nousijalle.Top 10:n pelaajista tulee olemaan aina kova kisa käsien määrästä lähes riippumatta.

Tällä hetkellä ero superin ja ykkösen välillä on melkoinen, pidän aikamoisena ihmeenä jos sieltä kukaan nousee.

Milloin ero on ollut pieni? Ehkä ennen korkeita pelaajapalkkioita eli hyvin kauan sitten. Pieni sarja merkitsee sitä, että superin häntäpään taso on aiempaa korkeampi. Ei ole varmaa, että ykkösen kärki olisi jatkossa tasoltaan juurikaan lähempänä superin häntäpään tasoa kuin nykyisin. Nousun tulisi olla joka tapauksessa esim. 14 joukkueen sarjassa suora yhden joukkueen osalta ja mahdollinen toiselle karsinnan kautta.

QUOTE="Vince, post: 158633, member: 429"]
Asiassa täytyy miettiä vain ja ainoastaan lajin parasta. Kun ykköspesis ja muut alasarjat näivetetään, kuten nyt on jo käynyt, niin se eittämättä tulee näkymään myös pelaajien tasossa, alasarjat eivät kehitäkkään nuoria pelaajia kuten on ajateltu ja nousu superiin on aina vaan vaikeampaa.
[/QUOTE]

NIin, mikä on "lajin paras"? Tästä lienee hyvin erilaisia mielipiteitä. Itse olen esim. sitä mieltä, että entisen poikien superpesiksen (ikä max 21 v) lakkauttaminen oli ehkä virhe liike. Lienee yleisesti hyväksyttävää, että" lajin paras" tarkoittaa ainakin lajin laajalle levinneisyyttä ja suurta harrastajamärää. Muitakin määritelmiä "lajin parhaaksi" varmasti on. Joka tapauksessa nousun tulisi olla jatkossakin mahdollinen yhdelle joukkueelle suoraan ja toiselle karsinnan kautta. Uskon, että 14 joukkueen sarjaan on helpompi päästä karsinnasta kuin 10 joukkueen sarjaan.

En ymmärrä miksi superin paikan saanutta joukkuetta pitäisi jotenkin suojella putoamiselta,

14 joukkueen sarjasta pitää pudota vähintään yksi suoraan. 10 joukkueen sarjasta suoraan putoaminen nousijalle voisi olla taloudellisesti katastrofi ja siksi pienessä sarjassa on tarpeen "suojella" ainakin toista nousijaa jossain määrin suoralta putoamiselta. Nousija on ehkä joutunut ottamaan taloudellista riskiä ja yhteistyökumppanit on ehkä saatu sitoutumaan pitkäjänteisesti ja putoaminen veisi pohjan tältä pois. Siksi on hyvä, jos nousija voi säilyä ainakin karsinnan kautta. Toki nousija voisi tippua siinä tapauksessa, ettei onnistu olemaan viimeistä sijaa korkeammalla.

Moni mielellään on nostamassa joukkueita parrasvaloihin mutta samaan aikaan ketään ei saisi pudottaa ykköseen, ei oikein kaava toimi.

Ei kait kukaan kannata moista, koska silloinhan sarjan koko kasvaisi koko ajan. Joka tapauksessa 14 joukkueen sarjassa on helpompi pudottaa yksi suoraan kuin pienemmässä sarjassa. Liian suuri vaihtuvuus olisi mielestäni monella tapaa ongelma.

Itselläni kaikista tärkein sarjan koon määrittäjä on lajin levinneisyyden varmistaminen ja riittävän "helpon" mahdollisuuden tarjoaminen seuroille nousuun. Jokainen nousuun tähtäävä sitten miettii tykönään, riittävätkö rahkeet ylemmässä sarjassa säilymiseen. Noususta pitäisi voida tarvittaessa luopua, jos riittävän hyvää joukkuetta ei saada kasaan.

Ainoaa oikeaa totuutta on mahdoton määrittää. Yhden kärkiseuran kannattajana en kuitenkaan hyväksy asian tarkastelemista vain näiden huippuseurojen näkökulmasta. SiiPen, HP:n, KaMan, Lipon, PuPen, AA:n, Simon Kirin tai PuMun ym:n näkökulma voi olla ihan toisen oloinen.

 

[MieVaan]

Luulen, että @Vince hakee tällä

Moni mielellään on nostamassa joukkueita parrasvaloihin mutta samaan aikaan ketään ei saisi pudottaa ykköseen, ei oikein kaava toimi.

sitä että paljon puhutaan Oulusta ja Kuopiosta superiin koska kaupunkeja mutta samalla kaikki nykyiset pitäisi säilyä koska perinteet...

Käsittääkseni @Vince kannattaa 12 joukkueen superia ja kahden lohkon ynnä 12 .. 16 joukkueen ykköstä. Ja 2 joukkuetta vaihtoon superista joka vuosi, vahvistaa ykköstä kun ne nousevat joukkueet kuitenkin pelaavat osin omilla ykkösen aikaisilla pelaajilla.

 

[Tilastoniilo]

Luulen, että @Vince hakee tällä



sitä että paljon puhutaan Oulusta ja Kuopiosta superiin koska kaupunkeja mutta samalla kaikki nykyiset pitäisi säilyä koska perinteet...

Käsittääkseni @Vince kannattaa 12 joukkueen superia ja kahden lohkon ynnä 12 .. 16 joukkueen ykköstä. Ja 2 joukkuetta vaihtoon superista joka vuosi, vahvistaa ykköstä kun ne nousevat joukkueet kuitenkin pelaavat osin omilla ykkösen aikaisilla pelaajilla.

Oulussa ja Kuopiossa on aika paljon perinteitä. Vahinko, että vanha Kelta-Mustat, joka pelasi mm. mestaruussarjassa 1952 ja 1960, haudattiin nimenä.

 

[MieVaan]

Oulussa ja Kuopiossa on aika paljon perinteitä. Vahinko, että vanha Kelta-Mustat, joka pelasi mm. mestaruussarjassa 1952 ja 1960, haudattiin nimenä.

Juu ei kait kukaan kieltänytkään etteikö olisi, vai onko? Nykyisistä superin seuroista on monilla pitkät perinteet pääsarjatasolla paikkakunnista puhumattakaan, Haminassakin on ollut ainakin yksi vuosi, että kaksi seuraa pelasi mestaruussarjaa ja tämä kausi on HP:lle kait 50 pääsarjassa tms. ja seuralla on ihan kilpailukykyinen määrä miesten pääsarjan mestaruuksia mutta ei se silti minusta automaattisesti oikeuta HP:lle sinne paikkaa.

Koko pihvihän pitäisi käsittääkseni olla siinä, että superissa pelaa kulloinkin ne seurat jotka ovat kilpailullisin perustein sarjapaikan saaneet ja täyttävät tolkulliset lisenssisäännöt. Ja sitten lajin elinvoimaisuuden kannalta olisi tärkeää, että vuosittain riittävän moni pääsarjasta myös putoaa ja toisaalta sinne nousee. Riittävän moni on minusta suurempi luku kuin yksi mutta tarvitseeko sen olla kolme on sitten ihan relevantti kysymys.

Ongelma tulnee siitä, että kauas tulevaisuuteen katsovat näkevät nuo turut, oulut, kuopiot ehkä vaasat ja porit ynnä muut maakuntakeskukset sellaiseksi paikaksi missä pitäisi olla pääsarjajoukkue. Ja sitten on ne jotka sanoo, että pesäpallo on alajärvisessä tai kitteeläisessä DNA:ssa.

Kaikkia noita ei oikein saa yhdellä kertaa.

 

[Vince]

Siis jos meillä nyt on 15 joukkuetta superissa ja jatkossa olisi vaikka 12 niin miten se pelaajien määrä putoaisi dramaattisesti? Minusta markkinoilla olisi enemmin pelaajia tarjolla niihin superin joukkueisiin kuin mitä nyt on. Tämä näkyisi siinä että niitä ennen superiin mahtuneita pelureita olisikin ykköspesiksessä jolloin sen sarjan taso nousisi. Samaan syssyyn kun tehtäisiin hyvä sarjajärjestelmä niin kulut pysyisi jokseenkin järkevinä ja peleistä saataisiin hyviä.

Puhdas demokratia näissä päätöksenteoissa on silkkaa murhaa, jos niin tehtäisiin, pelattaisiin finaaleja stadionilla. Asia kun koskettaa noin viittä joukkuetta tällä hetkellä, veikkaan että loput 300 muuta joukkuetta voisi hyvin äänestää stadikkatapahtumien puolesta. Mutta tekisikö se silti päätöksestä oikean? Minusta ei. Tämä siis esimerkkinä. Pitäähän liitossa olla selvä visio siitä mihin suuntaan pesäpalloa halutaan kehittää, tämän pohjalta sitten laaditaan strategia miten se toteutetaan. Nyt jos tällä linjalla jatketaan, alasarjat näivettyy vuosi vuodelta enemmin, ykkösestä on tulossa kovaa vauhtia nuorten pelaajien kasvualusta kun se ennen oli kova kilpasarja, joukkuemäärät putoaa vuosi vuodelta sarjoissa ja väitän että harrastajamäärät ovat ottaneet takapakkia nyt pari vuotta. Toki voihan liitto linjata että pesäpallon visio on olla neljän joukkueen mestaruussarja ja muut pelailee junnupelejä tai paikallisia harrastesarjoja. Mikä nyt parhaaksi koetaan. Minusta olisi äärimmäisen tärkeää että ykköspesiksen statusta saataisiin pumpattua ylöspäin, tasoeroa kavennettua ja saadaan vaihtuvuutta niin pääsarjaan kuin myös kaikkiin alasarjoihinkin. Luo mielenkiintoa ja siten mahdollisesti yleisökin löytää joskus taas takaisin katsomoihin. Nyt tilanne on surkea.

 

[Tilastoniilo]

Ei kukaan ole havaintojeni mukaan ollut vaatimassa, että perinteet pitäisi ottaa millään tavalla huomioon sarjapaikoissa. Eihän siihen mitään tapaa edes olisi olemassa, paitsi suljettu sarja.

Useimmat tavoittelevat ehdotuksillaan lajin parasta, mutta keinoista ollaan jossain määrin eri mieltä. Näkemyserot koskevat käsittääkseni sarjojen kokoa, lohkojen tarvetta, putoamis- ja nousemistapaa ja vaihtuvuuden tarvetta tai tarpeettomuutta. Kun sanoin, että pitää kysyä seuroilta, niin tarkoitan sitä, että kyselyn tulokset ovat tärkeitä ja niitä voitaneen jossain määrin ottaa huomioon, jos vain yksittäiset seurat ovat eri mieltä muutostarpeista. En todellakaan ole sitä mieltä, että puhdas demokratia näissä asioissa saisi ratkaista. Kyselyn tarve tulee siitä, että nyt on paljon erilaisia mielipiteitä ja useimmilla niihin myös melko hyviä perusteluja, mutta kukaan ei tiedä, miten seuroissa asiat nähdään. Ymmärrän kuitenkin hyvin, jos joku on sitä mieltä, että nimenomaan demokratian pitää toteutua. Periaatteessa laji-ihmisten enemmistöllä pitäisi olla oikeus päättää kaikesta. Se on pitkän päälle minkä tahansa yhteisön toiminnan kulmakiviä.

On vaikea sanoa, mitä ja miten pitäisi muuttaa, jotta lopputulos olisi pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen. Oma kantani on 14 joukkueen superpesis, kahden lohkon ykköspesis, yksi suora nousija ja jonkinlainen karsintassysteemi toisesta paikasta. Erittäin vaikea on arvioida, millä systeemillä saataisiin nimenomaan ykkösen tasoa nostettua ja samalla kahden ylimmän sarjan välistä tasoeroa pienennettyä. Moni uskoo tietävänsä oikean ratkaisun. Minä en.

 

[PikipeiQQo]

On julkaistu suunnitelma, että miesten Superin joukkuemäärä tulee olemaan kaudella 2023:kin 13 joukkuetta.

Tekee mieli kysyä: KUKA VETÄÄ HILLOA VÄLISTÄ?! Vai miten muuten on selitettävissä tuollainen JÄRJETTÖMYYS?!!!

 

[Pystärilaaka]

On julkaistu suunnitelma, että miesten Superin joukkuemäärä tulee olemaan kaudella 2023:kin 13 joukkuetta.

Tekee mieli kysyä: KUKA VETÄÄ HILLOA VÄLISTÄ?! Vai miten muuten on selitettävissä tuollainen JÄRJETTÖMYYS?!!!

Niin kyllähän se pitäisi nostaa takaisin 14:ään, mikä oli alkuperäinen suunnitelma kaudelle 2023 ennen kuin SiiPe luopui sarjapaikasta. Se olisi ollut helpoiten tehtävissä, kun olisi nostettu ykkösen voittaja superiin ja karsinta superin viimeisen ja ykkösen toiseksi sijoittuneen välillä. Mutta rupesivat pelkäämään Pekkaa, niin päätyivät välimallin ratkaisuun.