Siitä lyönnistä jäi niin selvä jälki että sokea-Reettakin sen näkee. Merkkasin sen tähän kuvaan nuolella sinua varten. Jos et usko, niin käypä kelaamassa Ruudusta tilannetta uudestaan.
katso liitettä 1919
Toisessa kuvassa näet, että tuomarin laikka on juuri oikeassa kohdassa, Raudasoja osoittaa metrin päässä olevaa vanhaa jälkeä. Helppo päätellä vaikkapa kentässä olevan TAMPERE-tekstin perusteella. Osumakohta on pikkuisen T-kirjaimen vasemman poikkiviivan vasemmalla puolella, jos vetää suoran pystysuoran viivan. Raudasojan kohtaan olisi tarvittu vielä toinenkin T siihen eteen.
Tuomari teki juuri niinkuin aina tehdään: tarkistaa välittömästi jäljen ja pyyhkäisee sen pois. Jos hän olisi arvannut, että asiasta syntyy tällainen älämölö, niin olisi varmaan voinut sen jättääkin - mene ja tiedä. Tuskinpa koskaan aikaisemminkaan on pallon osumakohtia alettu kuvausautosta tarkistamaan, eikä siitä olisi ollut mitään apua. Jälkihän rikkoo rajaviivan niin selkeästi kuin tuosta kulmasta tuolla resoluutiolla pystyy näkemään. Se on sitten eri asia, onko myös pallon osumakohta ollut osittain viivan päällä, vai onko pallo kenttään osuessaan jättänyt itseään isomman "hiekan pöllähdysjäljen".