Terve vaan. En ole tänne muistaakseni aikaisemmin kirjoitellut vaikka olenkin jo vuosia keskusteluja seurannut. Nyt kuitenkin tekee mieli vähän spekuloida Mansen pelaajien ja pelinjohdon otteita ja hahmotella omaa kokoonpanoa ratkaisupelien lähestyessä.
Sisäpeli kaipaisi vähän rohkeita muutoksia, kun viime aikoina on jotenkin tullut fiilis, että siellä taotaan päätä seinään ja itsepintaisesti säilytetään lyöntijärjestys ennallaan. Taustalla voi toki olla paljon asioita, joista tavallinen tallaaja ei mitään tiedä, mutta epätietoisuuden varjolla onkin hyvä tehdä omia ehdotuksiaan, vaikka ne tuskin millään tavalla konkretisoituu (mikä suurella todennäköisyydellä on kaikkien etu

)
Lyöntijärjestys:
lähtisin kokeilemaan jo Feraa vastaan tänään seuraavaa:
1 Saaga-Angelia Raudasoja.
-Saagalla on kentälle menoa ajatellen loistavat haastolyönnit, pystärit, viistomailalyönnit ja myös läpilyönnin uhka ja sen tarkemmin tilastoja tutkimatta, on viime aikoina tuntunut, että pienillä ei Korpela vaihdu kovinkaan suurella prosentilla kakkoselle ja taka-avulla tehtävät, kovat lyönnit on tiettyjä lukijoita vastaan sakanneet. Tilanne ei ainakaan tule helpottumaan pudotuspeleissä.
2 Kiira Kautto
-muutaman kerran on jo väläytellyt osaamistaan ykköstilanteen purkamiseen, kun on Ylöstaloa vaihdellut. Toki pienet lyönnit ovat usein menneet etulaittomiksi ja varsinkin kun Vartian peluuttamisen DNA:ssa on vahvana tuo ensimmäisen lyönnin "uhraaminen" vapaaksi kokeiluksi, korostuu toisen lyönnin merkitys. Saaga kärkenä kyllä ehtii pienillä, mutta etulaiton toisena lyöntinä on pahin mahdollinen. 2- kopparin tontti ulkopelissä toimii oman havaintoni perusteella suunnilleen yhtä hyvin, kuin Korpelallakin.
3 Virpi Hukka
-Selkeästi paras valinta numeroksi kolme. Vasurin koukkunäppi on niin tehokas vaihtolyönti, että sillä on Ellakin ehtinyt hyvin usein ja nyt jos Saaga olisi kärkenä, voisi paljon rohkeammin varioida koukkunäppiä ohitusnäpiksi tai ähkynäpiksi keskustaan. Vartian peluutuksessa on ollut nähtävissä, että Hukka saa paukuttaa jopa 2 vapaata ennen kuin merkki on päällä. Läpilyöntiuhka on Virpillä melkoinen, mutta silti mieluummin antaisin vain yhden vapaan yrityksen ja toisella lyönnillä merkkiä päälle.
4 Lina Olenius
-prosentit eivät mielikuvaani puolla, mutta mielestäni Oleniuksen lyöntivalinnat säilyttäisivät tilanteen päällä huomattavasti paremmin, kuin kummankaan, Ala-Kauhaluoman tai Eskolan vastaavat. Varmaankaan potentiaali vaihtolyönteihin ei ole Ala-Kauhaluoman tasolla, mutta tästäkin huolimatta kokeilisin Oleniusta numerolle 4.
5 Siri Eskola
-kotiuttamisen potentiaali on olemassa, vaikka kumurat ja kakkosjatkeen "leikkurit" eivät ole pudonneet tällä kaudella mitenkää mairittelevalla prosentilla. Lyöntivalinnat ja niissä epäonnistuminen tyhjää kentän hälyttävän usein, mutta historia ja potentiaali tuntien pidetään Siri numerolla 5
6 Anna Ala-Kauhaluoma
-liekö jotain vammaa, kun useampi peli on jäänyt väliin, eikä ainakaan nelosena ole esittänyt oikeastaan juuri mitään sellaista, mikä puoltaisi kyseistä numeroa. Toisaalta hyvät rajanäpit ja varsilyönnit Saagan ollessa kärkenä voisivat mahdollistaa pelaamisen edelleen nelosena. Kuitenkin minun nyt ollessa diktaattorimaisena viuhkamiehenä Annalla on hihassaan numero 6
7 Sylvi Pellonperä
-ero kaikessa tekemisessä viime kauteen verrattuna on huomattava, mutta ainakaan sisäpelissä ei ole saanut oikeastaan paikkojakaan näyttää osaamistaan ja sen, mitä on saanut nollaan lyödä, on mielikuvani perusteella ollut hyvällä tasolla ja jalkakin kulkee mukavasti. numero 7 on perusteltavissa.
8 Hanna Lammela
- vähäisen sisäpelivastuun takia on muistikuvat onnistumisista jääneet jonnekin sumuun. etulaittomia, huteja ja kopinnostopaloja tulee mieleen joitakin. Valikoimassa on kuitenkin hyviä jatkelyöntejä ainakin 2-puolelle ja muistelisin nähneeni monta onnistunutta tappikumuraakin. Vaihtajan roolissa ei kuitenkaan ole parhaimmillaan. Jos saisi sisäpelivastuuta enemmän ja sitä kautta varmuutta, voisin jopa kokeilla numeroille 4-6.
9 Venla Tanhua
- sisäpelirooli on niin pieni, ettei ole syytä antaa sapiskaa. Oikeastaan jopa pienet kehut. Tuskin Venlalla on halujakaan isompaan lyöntirooliin, kun ulkopelissä on se tärkein pelaaja
10 Maija Vastamäki
-Kauden alussa sanoin, että Mansen rosteri näyttää muuten hyvältä, mutta jokereilla ei ole "mitään virkaa" joukkueessa. Vastamäki on kyllä tyrmännyt tämän lausunnon hyvin. Käsittämättömän vähäisellä vastuulla on takonut kuitenkin tärkeitä juoksuja ja paljon. Lähes joka kerta tulee kotiutusvuoroon kahdella palolla ja 2-korin etenijöitä saattelemaan. Aivan ehdottomasti laittaisin kotiuttamisjärjestyksessä korkeammalle.
11 Ella Korpela
-todellinen multijokeri. Vaikka ei mikää tuulennopea olekaan, niin kokemus ja taito etenemisestä on hurjalla tasolla. Siihen nähden, miten harvoin joutuu vaihtamaan tai kotiuttamaan, myös siihen löytyy eväitä ja lyöntivalikoimassa on raikkautta pelkän kupperin hakkaamisen sijaan.
12 Johanna Ylöstalo
-kentälle menoprosentti on yllättävänkin hyvä ja on kohtalaisen nopeakin. Ei mikään tähtipelaaja, mutta parhaiten täyttää jokerin roolin verrattuna Kivelään tai Laineeseen.
Eiköhän tuossa Manulla liene homma ihan näpeissään ja hyvinkin tarkka tieto, missä mennään. Suurimmat satsaukset on pudotuspeleihin ja takuuvarmasti on ongelmakohdat hyvin selvästi yksilöity, e-pesistä tutkittu ja myös uusia juttuja takataskussa. Siitä huolimatta kuvitteellinen viuhka kädessäni otan vapauden toimia keinutuolista käsin pelinjohtajana, valmentajana ja managerina.