Kellojen siirrosta luopuminen

[jjjjussi]

Talviaika on niin perseestä kuin olla ja voi. Ei siis suurimpana osana ajasta näe 8-16 ajan ulkopuolella valon häivähdystäkään. Mitä sitten pitäisi tehdä. Nyt syksyllä pitäisi kelloja kääntäää eteenpäin tunnilla, ja sitten keväällä vielä kerran eteenpäin ja lukita sitten siihen. Ei tarvitsi syksyn pelejäkään siirrellä vaan voisivat rehellisesti alkaa sen kello 18 arkena siis!

 

[MieVaan]

THL vyöryttää pysyvän talviajan puolesta, mutta ilmeisesti otakantaa.fi kyselyssä kesäajassa pysymistä puolustetaan. Hesarin mukaan Suomen Latu liputtaa kesäajassa pysymisen puolesta, pesäpalloliittoa ei mainittu.

YLE:n sivuilla on kätevä graafi jossa voi valita paikkakunnan ja katsoa miltä Suomen kesäaika ( EST - UTC+3), normaaliaika (EET - UTC+2) ja Keski-Euroopan normaaliaika (CET - UTC +1) näyttävät valoisan ajan suhteen.

Esim tässä kuvassa näkyy Haminan valoisa aika normaaliajassa (UTC+2). Valitettavasti skaala ei ole tunneissa ja kyseessä on kuukausikohtaiset keskiarvot mutta kyllä tuosta jonkun tolkun saa. Esim elokuussa keskimäärin normaali(talvi)ajassa aurinko laskee Haminassa vähän jälkeen klo 20:00

 

[LBC]

Pysyvä talviaika voitti niukasti . Otakantaa.fi sai melkoisen määrän bottiääniä, ja toki "äänestää" sai vaikka kuinka monta kertaa. Eikähän tämä myöskään ollut äänestys. Ja muuten: talviaika-sanaa käytettiin sekä otakantaa-sivustolla että Hesarin jutussa. En siis lähtisi itse viisastelukisaan normaaliajasta ja talviajasta.

Kuinka paljon tämä nyt vaikuttaa päätokseen, ei voi tietää. Mutta saattaa hyvinkin olla, että viimeisen kerran käännetään kelloja Suomessakin lokakuussa 2019. Ja siis taaksepäin.

Itse olen järjellä tuon saman käännön kannalla, vaikka kuinka tulee työpäivien iltoihin lyhyyttä. Pesis nyt on loppujen lopuksi vain peliä, ja saatiinhan sitä ennenkin Suomen mestarit selville, vaikka viisarit pysyi samassa ajassa.

No hyvä on, ne pudotuspelit. Niiden kannalla taas itse kyllä olen, niitä ei tuolloin ollut. Mutta jonkinlainen ylempi loppusarjakin pelattiin juuri ennen kesäajan käyttöönottoa, 28 ottelua yhteensä. Voisin kuvitella, että joku max 36 - 40 ottelua saataisiin pimeämpäänkin kesään mahtumaan. Joensuu taisi saada mestaruuden tämän kauden minimillä, eli 41 matsilla? maksimissaan pelejä 47? hurja määrä kolmannesammattilaisjoukkeille.

Sarjajärjestelmää olisi hyvä alkaa muutenkin suunnittelemaan uudelleen. Alueiden maakuntasarjat ovat aika surullisen vähäverisen näköisiä... 90-luvun alussa Kymenlaaksossakin oli lähes joka kunnassa jollain sarjatasolla miehissä joukkue, (vähänkin) suuremmissa automaattisesti useita. Olenko väärässä, että suomensarjan lohkojakin on vaikea saada täyteen? Ykkössarja on lähes täysin amatöörisarjaksi raskas. Olisiko oman säikeen paikka..? Nyt ei jaksa enempää miettiä.

Toisaalta aikaa ei ole liikaa, jos liitossakin tätä joku pähkii. Periaatteesa kaudelle 2020 pitää tietää ainakin suuntaa antavat nuotit jo ensi keväällä: nousijat - putoajat. Ja se sarjaportaiden määrä. Jonkinlaisen supistamisen kannalla täällä siis ollaan ilman talviaikaakin.

 

[Kaptah]

No hyvä on, ne pudotuspelit. Niiden kannalla taas itse kyllä olen, niitä ei tuolloin ollut. Mutta jonkinlainen ylempi loppusarjakin pelattiin juuri ennen kesäajan käyttöönottoa, 28 ottelua yhteensä. Voisin kuvitella, että joku max 36 - 40 ottelua saataisiin pimeämpäänkin kesään mahtumaan. Joensuu taisi saada mestaruuden tämän kauden minimillä, eli 41 matsilla? maksimissaan pelejä 47? hurja määrä kolmannesammattilaisjoukkeille.

Jos talviaika jää pysyväksi niin epäilen että touko-heinäkuulle tulee entistä enemmän otteluita ja viikonloppu otteluihin siirrytään jo elokuun alkupuolella. Ehkä Itä-Länsi siirtyy myös myöhempään ajankohtaan, pois heinäkuulta.

 

[MieVaan]

Pysyvä talviaika voitti niukasti .

...

Itse olen järjellä tuon saman käännön kannalla, vaikka kuinka tulee työpäivien iltoihin lyhyyttä. Pesis nyt on loppujen lopuksi vain peliä, ja saatiinhan sitä ennenkin Suomen mestarit selville, vaikka viisarit pysyi samassa ajassa.

Aika näyttää, itseä harmittaa kyllä jos normaali/talviaikaan palataan. Moni muukin muuttuu eikä vain pesäpallo. Iltapurjehdukset, sienestys- ja marjastus sekä suunnistus arkisin syksyllä. Ja ylipäätään se hämärän tulo syys-lokakuussa tuntia aiemmin kyllä itseäni sylettää.

Jos talviaika jää pysyväksi niin epäilen että touko-heinäkuulle tulee entistä enemmän otteluita ja viikonloppu otteluihin siirrytään jo elokuun alkupuolella. Ehkä Itä-Länsi siirtyy myös myöhempään ajankohtaan, pois heinäkuulta.

Jos jotain hyvää haluaa nähdä pesiksen kannalta niin ehkä voitaisiin luopua rasittavista pudotuspeleistä ja siirtyä kolminkertaiseen runkosarjaan ja siinä se?

 

[Jymyfani356]

Vai että luovuttaisiin rasittavista pudotuspeleistä. Pudotuspelit on parasta, mitä joukkueurheilu voi tarjota. Mutta asiaan, olisihan tuo talviaika huono asia pesäpallon kannalta.

 

[LBC]

Luovutaan jatkosarjasta, siinä nopein ja helpoin. Toukokuussahan ei valo lopu ainakaan ihan ensimmäisten ottelujen jälkeen, eli ongelma tulee vasta elokuussa, jolloin joudutaan aikaisempiin arkipeleihin tai viikonloppuihin. Jos 14 joukkuetta superissa, niin paras viidestä -mallilla kaikki pudotuspelit antaa max 41 peliä.

Toinen juttu sitten kokonaan, pitääkö sen olla 14. 12 joukkuetta, kaksinkertainen sarja, jako kahteen ja molemmissa kaksinkertainen jatkosarja. molemmissa päissä välierät. Alhaalla välierien häviäjät putoaa suoraan ja voittajat karsii. Ylhäällä normisti välierät paras viidestä. Pronssi kerrasta poikki tai se paras kolmesta. Finaalit paras viidestä. Max 42 peliä. Jatkosarjaan voitaisiin vaikka puolittaa pisteet, jotta jännäys säilyisi tms.

Talvihan ei sen aiemmin tule, pelejä voidaan pelata edelleen syyskuun loppuun, kunhan ne pelataan viikonloppuisin aiemmassa vaiheessa. Nytkin sarjaohjelma on jouduttu mitoittamaan maksimimäärään pelejä, jolloin tuo 5 - 6 peliä oikeasti lyhentää sarjaa.

 

[MieVaan]

Pudotuspelit on parasta, mitä joukkueurheilu voi tarjota.

Sulle ei sitten esim Veikkausliiga, Bundesliiga, Valioliiga, Serie A tai La Liga parastaan tarjoa?

 

[LBC]

Sulle ei sitten esim Veikkausliiga, Bundesliiga, Valioliiga, Serie A tai La Liga parastaan tarjoa?

Tuokin on just totta. En minä pelihousuja polttaisi vaikka Siun kannattama ajatus toteutuisikin (ne pelihousut on todennäköisesti kyllä jo poltettu). Silloin olisi ihan ensimmäiselläkin pelillä merkitys. Jännitys säilyisi useimmiten aika pitkään ainakin molemmissa taulukon päissä. Vaarana vaan se, että keskikastiin jää paljon merkityksettömiä pelejä jo aikaisessa vaiheessa, ja tuolloin yleisöstä karkaa muut paitsi tosikannattajat, pesksessä se merkitsee aika pientä katsojamäärää. En heti usko, että toteutuu, mutta kyllä kunnioitan näkemystä.

 

[Elk]

14 ja 12 joukkueen sarjassa jää tosi paljon joukkueita jo aika varhaisessa vauheessa ilman panosta, siis pelailemaan ja ykeisön kiinnostusta vaille. 10 joukkueen sarjassa ei juurikaan, jos esim. kolme viimeistä joutuisivat karsimaan. En ehdota 10 joukkueen sarjaa muista syistä, mutta kuvaan vaan tuon vaikutuksen. Joku voi tietysti sanoa, että noissa euroopan suurmaiden futissarjoissa on 20 joukkuetta, mutta niissä sarjoissa on kaikin puolin niin eri volyymit ja kulttuurit, että niihin ei kannata verrata.

 

[Kaptah]

Sulle ei sitten esim Veikkausliiga, Bundesliiga, Valioliiga, Serie A tai La Liga parastaan tarjoa?

Potkupalloa.

 

[Jymyfani356]

Sulle ei sitten esim Veikkausliiga, Bundesliiga, Valioliiga, Serie A tai La Liga parastaan tarjoa?

Eipä oo tuo jalkapallo ikinä juurikaan kiinnostanu. Yksi syy on tuo, miten siellä mestaruudet ratkotaan. Lisäksi pesäpallolla ja jalkapallolla on yksi merkittävä ero. Toista pelataan pään sisällä tai toista pään ulkopuolella.

 

[MieVaan]

Otsikon vierestä mutta menkööt.

Ok, kuk8n makunsa mukaan. Hyvä, että löytyy kulttuuriviihdetarjontaa joka sopii omaan makuun on se sitten oopperaa, kiekkoa tai formulaa.

Mutta sanoisin että on ehkä älyllisesti epärehellistä sanoa, että laji jossa on 22 pelaajaa kentällä tapahtuisi jotenkin pään ulkopuolella, jos haluaa menestyä joukkueena futiksessa ei riitä että pelaajat ovat urheilullisia, osaavat juosta ja potkia pitää osata pelata myös pään sisällä.

Itse ajattelin pitkään omaan peliuran jälkeen että pesis on älykkäiden ihmisten älypeli. Sitten -90 luvun lopun tapahtumat avasivat silmäni, ei sen urheilijan tai pelinjohtajan tarvitse olla pesäpallossa älykäs, riittää kun hoksottimet pelaavat peliin liittyvissä asioissa ihan samalla tavoin kuin muissakin peleissä, mutta älykäs (tai hmm viisas, miten kukin älyn näkee) ei tarvitse olla.

 

[Kämärin käki]

Eihän tämä aika ollut ongelma ennenkään. Piti oikein mennä Varkauden kirjastoon lukemaan mikrofilmiltä vanhoja lehtiä. Ja kyllä muistin oikein. 1960-luvulla SM-sarja alkoi pian Vapun jälkeen, heinäkuussa oli pitkä kesätauko ja sitten jatkettiin jopa lokakuun alkuun. Ottelut pelattiin sunnuntaisin, yleensä alkaen kello 16 tai 17. Vimpelissä, Nurmossa ja Halsualla aloitettiin jo kello 12-13 siitä syystä, että väki tuli kyliltä kirkonmenoja varten kirkonkylään jo aamupäivällä.
Arkiotteluita pelattiin muutamana keskiviikkona kesäkuussa ja elokuun alussa. Yleisömäärät olivat suurempia kuin nykyään, ainakin keskikatsomo. Poimin kesältä 1967 seuraavia katsojamääriä yksittäisistä peleistä: Imatra 3200, Kouvola 3700, Hamina 3900, Ulvila 2800, Halsua 2200, Hongikko 4700, Vimpeli 2900, Nurmo 2500, Outokumpu 2500 .
Mestaruus ratkaistiin runkosarjaan perusteella.

 

[Helsingin Herra]

Otteluita oli siis kesän aikana 22 jokaisella joukkueella.

 

[Helsingin Herra]

Olikos niin, että kausi 1980 oli viimeisin, kun käytössä ei ollut kesäaikaa. Silloin joukkueet pelasivat joko 22 tai 28 ottelua. Kausi pelattiin 4.5. - 7.9. välisenä aikana. Arkikierroksia oli kauden aikana 8. Viimeinen oli elokuun 13. päivä. Muuten pelattiin viikonloppuisin. Ainoa poikkeus oli juhannus sekä jostain syystä 10. elokuuta, jolloin kierrosta ei pelattu. Runkosarjan jälkeen neljä parasta ja neljä heikointa pelasivat kaksinkertaisen jatkosarjan keskenään. Se pelattiin kolmena viikonloppuna tuplakierroksin. Kaksi viimeistä putosi alemmas.

 

[Meltin sauna]

Tuo Kämärin Käen mainitsema 3900 katsojaa Haminassa 1967 on peli, jota olin itsekin tsiigaamassa pojankossina. Legendaarinen HP-KPL, josta Haminan puuhamiesten mukaan liput loppuivat muutamaa kymmentä vaille 4000:ää ja satoja katsojia laskettiin ilmaiseksi, vaikka tilaa oli enää takarajan takana. KPL voitti kun junnu Markku Löfman löi viimeisenä lyöjänä kunun tyhjään kenttään. Ongelmia oli joskus valon kanssa. Imatralla jouduttiin 60-luvulla Hamina-peli keskeyttämään pimeyden ja tappioasemassa olleen IPV:n ajanpeluun takia. Olimme paikalla uusinnassakin. HP voitti.

 

[MieVaan]

Valon määrällähän on jopa taktikoitu ainakin -90 -luvun lopulla syyskuussa vai oliko elokuun loppu.

Bragen johtama IPV venytti sateisella Linnalalla nousu/putoamiskarsintapelin toista jaksoa UPV:tä vastaan niin pitkälle, että ottelu oli pakko keskeyttää. IPV hävisi ekan jakson muistaakseni pystyyn ja toisella jaksolla lähes jokainen Ulvilan lyönti meni läpi ja IPV:n heitot pesien ohi.

UPV tajusi liian myöhään jutun juonen ja ottelu keskeytettiin ja pelattiin kokonaan uudelleen niinkuin säännöt sanovat.

Ja eikös toissa kesänä ottelu keskeytetty Kiteellä superin jälkeen kun ukkosen takia oli tullut jo liian pimeä?

 

[LBC]

Olikos niin, että kausi 1980 oli viimeisin, kun käytössä ei ollut kesäaikaa. Silloin joukkueet pelasivat joko 22 tai 28 ottelua.

Niin, tuolla tai lähes tuolla systeemillä pelattiin koko 80 -luku, eli ei se kesäaika vaikuttanut varsinaisesti ottelumääriin. Tuolloin luullakseni vähän kaikki palloilulajit meni vähemmillä otteluilla. 90-luvun alussa alkoi tulla paras kolmesta-pudotuspelit ja 14 joukkuetta, jolloin mestaruuteen saatettiin tarvita 35 ottelua. Edelleenkin uskoisin, että ihan riittävä määrä otteluita (se max 40-42) arkikierroksineen saadaan, jos se talviaika on tullakseen pysyvästi. Tänä vuonna otteluita oli liikaa, ennen kuin pudotuspeleihin päästiin.

 

[Helsingin Herra]

Tuosta voi toki lisätä ottelumäärää lisäämällä kahden (tai kolmen) ottelun viikkoja sekä pidentämällä kautta syyskuun viikonloppupelien määrää lisäämällä.